Kriitikko
Kriitikko (kreikan sanasta κριτικός, ”erittelytaitoinen”) eli arvostelija tutkii ja arvottaa jotakin yksittäistä taiteen tai kulttuurin alaa tai useampia aloja. Kriitikoksi kutsutaan usein myös henkilöä, joka arvostelee jotakin ilmiötä toistuvasti.
Sanat kriitikko ja kritiikki viittaavat tavallisesti jonkun henkilön valitseman alan tai alojen järjestelmälliseen tutkimukseen. Niillä tarkoitetaan yleensä tähän työhön omistautumista, pikemminkin kuin vain henkilökohtaisten mielipiteiden lausumista.
Suomalaisen kritiikin historiasta voi mainita esimerkiksi J. V. Snellmanin ja Zachris Topeliuksen, jotka molemmat toimivat aikoinaan kriitikoinakin osana toimittajan töitään. Kriitikot alkoivat toimia Suomessa 1800-luvulla, mutta vasta 1900-luvun alussa alkoivat vaikuttaa ensimmäiset ammatti- tai ammattimaisesti toimivat kriitikot sanomalehdissä.
Kriitikko saattaa erikoistua jonkin taiteenalan tutkimiseen ja kritiikkiin, tai hän saattaa valita kritiikkinsä kohteeksi useita taiteenaloja. Taidekriitikot kirjoittavat tavallisesti sanomalehtiin, aikakauslehtiin tai muihin julkaisuihin, kirjoihin tai verkkosivuille.
Suomessa on vain muutamia päätoimisia kriitikoita. Suurin osa työskentelee avustajina sanomalehdissä tai muissa julkaisuissa muun työnsä ohella. Suomen arvostelijain liitto ilmoittaa verkkosivullaan, että sillä on lähes tuhat jäsentä.[1] Järjestö on jakautunut jaoksiin eri taiteenalojen mukaan, joita ovat elokuva, kirjallisuus, kuvataide, musiikki sekä tanssi ja teatteri.
Yleisradion elokuussa 2008 julkaiseman Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä kulttuuriammateista vähiten arvostettuja ovat lausuntataiteilija, underground-taiteilija, kulttuuritoimittaja, taidegalleristi ja kriitikko. Kyselyn arvostetuimpia olivat kirjailija, näyttelijä, klassisen musiikin säveltäjä, elokuvaohjaaja, kapellimestari ja taidemaalari.[2]
(Kuvataidekriitikkoja käsitellään artikkelissa Taidekritiikki, kirjallisuuskriitikkoja artikkelissa Kirjallisuuskritiikki ja elokuvakriitikoita artikkelissa Elokuvakritiikki.)
Musiikkikritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulkomaisia musiikkikriitikoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Tunnettuja suomalaisia musiikkikriitikoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Teatteri- ja tanssikritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulkomaisia teatteri- ja tanssikriitikoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Klaus Mann, kirjallisuus, teatteri, Saksa, Yhdysvallat 1924–1949
Tunnettuja suomalaisia teatterikriitikoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luokka:Suomalaiset kriitikot
- Elokuvakritiikki
- Kritiikkiportti
- Kritiikki
- Kirjallisuuskritiikki
- Taidekritiikki
- Suomen arvostelijain liitto SARV
- FIPRESCI
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Thomas Anderberg, Alla är vi kritiker, Atlas, 2009.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ SARV (yhdistyksen verkkosivu) SARV Suomen arvostelijain liitto. Viitattu 13.10.2016.
- ↑ Kirjailija, näyttelijä ja säveltäjä arvostetuimmat kulttuuriammatit, YLE uutiset 14.08.2008. Viitattu 18.8.2008.
- ↑ Jean Sibeliuksen aikalaisia (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 10.12.2007
- ↑ Eduskunta, edustajamatrikkeli viitattu 10.12.2007
- ↑ Eduskunta, edustajamatrikkeli viitattu 10.12.2007
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kriittinen piste : Tekstejä kritiikistä 2018. Toim. Ville Hänninen. Helsinki : Suomen arvostelijain liitto ry, 2018. ISBN 978-951-96795-6-3.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pekka Vähäkangas, Snellmanin taidekritiikin luonne. (pdf) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Työministeriö: Kriitikko
- Filmiarvostelija Jerker Eriksson Kriitikko ja sensori muistelee, Ylen elävä arkisto.
- Tatu Vaaskivi kriitikkona, Oulun kaupunginkirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Junio Kimanen, Katsaus musiikkikritiikin historiaan, Amfion.fi 28.3.2007
Aiheet | |
---|---|
Estetiikan teoriat | |
Esteettiset kategoriat | |
Sovellettu estetiikka | |
Taidefilosofit | |
Artikkeleita aiheesta |