Kouvolan Pallonlyöjät
Kouvolan Pallonlyöjät | |
---|---|
![]() |
|
Koko nimi | Kouvolan Pallonlyöjät |
Lempinimet | Kopla |
Perustettu | 2. lokakuuta 1931 |
Kaupunki | Kouvola |
Kenttä | KSS Energia Areena |
– kapasiteetti | 5 000 |
Miesten sarjataso | Miesten Superpesis |
Värit |
musta, keltainen |
Puheenjohtaja | Harri Lehto |
Miesten pelinjohtaja | Petri Tuuva |
Omistaja | Kouvolan Pallonlyöjät ry |
Miesten SM-mitalit | |
Kultaa | 5 (1966, 1967, 1968, 1969, 1976) |
Hopeaa | |
Pronssia | 6 (1954, 1959, 1972, 1977, 2019, 2024) |
Kouvolan Pallonlyöjät (lyh. KPL, lempinimi Kopla) on suomalainen pesäpalloseura Kouvolasta. KPL kilpailee pesäpallon korkeimmalla sarjatasolla Superpesiksessä.[1] Kouvolan Pallonlyöjät on voittanut useita Suomen mestaruuksia ja vakiinnuttanut asemansa yhtenä lajin kärkiseuroista.[2][3]
Kouvolan Pallonlyöjät perustettiin vuonna 1931.[4] Seuran kotiottelut pelataan KSS Energia Areenalla.[5] Edustusjoukkueen ohella seura tunnetaan myös laadukkaasta junioritoiminnastaan.[6] Seuran tunnusvärit ovat musta ja keltainen.[7]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuran perustaminen ja alkuvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kouvolan Pallonlyöjät perustettiin 2. lokakuuta 1931 Kouvolassa, rautatieläisten seuratalon kerhohuoneessa. Perustajakokouksessa mukana olivat muun muassa opettaja Eero Korhonen ja ylioppilas V.J. Riekkinen, jotka päättivät kutsua kokouksen koolle pesäpallon erikoisseuran perustamiseksi. Seura sai jo varhain menestystä, kun nuorten joukkue voitti Suomen mestaruuden 1933 ja vuonna 1936 nuorten joukkue uusi mestaruutensa.[4]
1940- ja 1950-luku: Nousu mestaruussarjaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sodan jälkeen 1940-luvulla toiminta vilkastui ja KPL osallistui sarjoihin viidellä joukkueella. Vuonna 1947 miehet ottelivat Suomi-sarjassa, naiset osallistuivat Suurkisoihin ja juniorit voittivat Suomen mestaruuden.[4]
Vuonna 1951 KPL nousi 20-vuotisjuhlien kunniaksi mestaruussarjaan. Vuonna 1953 KPL pukeutui uusiin baseball-mallisiin peliasuihin. Vuonna 1954 KPL saavutti ensimmäiset mitalinsa pronssilla, ja seuraavana vuonna joukkue otti jo SM-hopean. Lukkari Yrjö Pauloff nousi sarjan lyöntikuninkaaksi.[4]
1960- ja 1970-luku: Menestyksen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1960-luvun alussa joukkue koki muodonmuutoksen, mutta onnistui säilyttämään sarjapaikkansa. Mestaruus tuli ensimmäisen kerran seuran 35-vuotisjuhlavuotena 1966, kun KPL voitti Vimpelin Vedon uusintaottelussa 12-6 Kouvolan pesäpallostadionilla 5585 katsojan edessä.[4]
Mestaruus synnytti pesäpallobuumin Kouvolaan. Vuosina 1967 ja 1968 KPL saavutti kaksi seuraavaa mestaruuttaan. Neljäs peräkkäinen mestaruus tuli vuonna 1969, jolloin myös Anssi Vesala saavutti lyöjäkuninkuuden ja vuoden pesäpalloilijan tittelin. Nuorisotoiminta oli laajaa: junioritoiminnassa oli mukana peräti 2 100 nuorta.[4]
1970-luku alkoi hopealla, kun KPL sijoittui toiseksi Ulvilan Pesä-Veikkojen jälkeen. Neljän mestaruuden pelinjohtaja Timo Raussi luopui tehtävistään 1972, ja tilalle tuli Pekka Miettinen. KPL teki sarjassa eniten juoksuja (209), mikä riitti pronssimitaliin. Junioripuolella menestys jatkui, kun 15- ja 19-vuotiaat voittivat Suomen mestaruuden.[4]
1980- ja 1990-luku: Menestyksen tasaantuminen ja putoaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jorma Ahvenainen lopetti pelaajana 1980 ja siirtyi KPL:n pelinjohtajaksi Ilkka Porraksen kanssa. Matti Lautala teki yllättävän paluun KPL paitaan. KPL joutui kauden päätteeksi putoamissarjaan, mutta onnistui varmistamaan sarjapaikkansa. Vuonna 1981 KPL vietti 50-vuotisjuhlavuottaan haastavassa pelaajatilanteessa, mutta seura onnistui välttämään putoamisen. Vuonna 1982 putoaminen oli totta, mutta samana vuonna B-pojat voittivat Suomen mestaruuden.[4]
Paluu mestaruussarjaan onnistui kuitenkin jo kaudella 1984, ja vuotta myöhemmin KPL sijoittui viidenneksi. Vuonna 1986 KPL putosi jälleen, mutta palasi 1987 mestaruussarjaan. 1990-luku oli KPL:lle vaikea aikaa. Seura pelasi vielä vuosina 1990 ja 1991 Miesten Superpesiksessä, mutta putosi sitten alemmille sarjatasoille. Vuosien 1992-1995 aikana joukkue vaelteli jopa Suomensarjassa.[4]
Vuonna 1996 Paavo Hämäläisen johtama seura palasi Ykkössarjaan näytöstyyliin. Paluu Superpesikseen tapahtui kauden 1998 päätteeksi, mutta sopupelit koettelivat pesäpalloa yleisesti. Kaudella 1999 joukkue putosi takaisin Ykkössarjaan.[4]
Joukkueen tavoitteena oli nopea paluu pääsarjaan. Vuonna 2002 joukkue nousi Superpesikseen voitettuaan uusintaottelun Vimpelin Vetoa vastaan Jyväskylän Hippoksella. Joukkue putosi kauden 2003 päätteeksi Ykköspesikseen, mutta nousi jälleen takaisin. Vuonna 2006 KPL putosi jälleen, mutta syystalvella tapahtui merkittävä käänne kun KPL ja Imatran Pallo-Veikot sopivat sarjapaikkojen vaihtamisesta ja KPL sai paikan Superpesikseen.[4]
Viime vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaudeksi 2008 KPL vahvisti rivejään, ja seura eteni mitalipeleihin yli 30 vuoden tauon jälkeen. Seuraavana vuonna KPL runko säilyi hyvin kasassa, ja joukkue nousi pesäpallobuumin myötä finaaleihin, joissa Sotkamon Jymy oli kuitenkin parempi otteluvoitoin 3-1. KPL palasi mitalikantaan 32 vuoden tauon jälkeen. Vuonna 2010 KPL voitti Superpesiksen runkosarjan ensimmäistä kertaa historiassaan ja eteni finaaleihin, mutta Vimpelin Veto oli parempi otteluvoitoin 3-1. Seuraavina vuosina tapahtui jälleen muutoksia joukkueessa, ja sijoitukset vaihtelivat neljännestä sijasta karsintoihin.[4]
Vuonna 2019 seura palasi mitaleilla voitettuaan historian viidennen SM-pronssin. Kaudeksi 2020 seura vahvistui pesislegenda Toni Kohosella ja lyöjäjokeri Jere Dahlströmillä ja voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa. Kaudella 2021 joukkueeseen nostettiin omia kasvatteja ja tällä kertaa joukkue hävisi finaaleissa Manse PP:lle. Kaudella 2022 joukkueen matka katkesi puolivälieriin, mutta Patrik Vartaman etenijätilaston voitto oli seuran tasolla historiallinen. Kaudelle 2023 Juho Hacklin siirtyi Joensuun Mailaan ja joukkuetta rakennettiin yhä enemmän omien junioreiden varaan. Ainoa ulkopuolinen vahvistus oli Patrik Wahlsten.[4]
Stadion
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kouvolan pesäpallostadion

Kouvolan Pallonlyöjien kotistadion on Kouvolan keskustan urheilupuistossa sijaitseva Kouvolan pesäpallostadion, joka tunnetaan myös sponsorinimellä KSS Energia Areena. Stadion sijaitsee Lumon-areenan ja yleisurheilukentän välittömässä läheisyydessä. Pitkän historian pesäpallokenttänä omaava stadion on peruskorjattu vaiheittain 2000-luvulla. Tekonurmipinta on ollut yksi Superpesiksen kimmoisimmista.[8]
Tunnukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Logot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
KPL:n alkuperäinen logo 30-luvulta, 60-luvun loppuun.
-
KPL logo
-
KPL:n edellinen logo 70-luvulta aina vuoteen 2011.
-
KPL:n 80v. juhlalogo
-
Kouvolan Pallonlyöjien logo vuodesta 2012
-
Koplan logo keltaisella pohjalla tuli käytäntöön hieman myöhemmin
-
Kouvolan Pallonlyöjien nykyinen käytössä oleva mustakeltainen logo.
Joukkueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miesten Superpesisjoukkue 2025
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelaajat | Valmennusjohto | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Petri Federley
Erkki Hämäläinen
Päivitetty 28. maaliskuuta 2025 Lähde: [1] |
Junioritoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palkinnot ja huomionosoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palkitut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etenijäkuningas:[9]
- Ilkka Kauppinen (1967)
- Patrik Vartama (2022)
Lyöjäkuningas:[10]
- Yrjö Pauloff (1955)
- Anssi Vesala (1969)
- Pekka Harjula (1977)
- Sami Joukainen (2010)
- Ossi Meriläinen (2015)
- Patrik Wahlsten (2024)
Kärkilyöntikuningas:
- Antti Hartikainen (2019)

Vuoden lukkari:[11]
- Antero Viherkenttä (1959)
- Pertti Lonka (1968, 1976)
- Toni Kohonen (2009, 2010)
- Janne Kivipelto (2018, 2020, 2021)
Vuoden jokeri:
- Juha Korhonen (2018)
Vuoden pesäpalloilija:[12]
- Anssi Vesala (1969)
Vuoden tulokas:[13]
- Jarkko Ekroth (2003)
- Aapo Kinnunen (2023)
Kultainen räpylä:[14]
- Toni Kohonen (2009, 2010)
- Valtteri Luoma (2020)
- Leo Hannula (1943)
- Toivo Jokinen (1943)
- Erkki Kiuru (1943, 1945)
- Kaino Markkanen (1943)
- Oiva Kiuru (1950)
- Ahti Eteläpää (1953, 1954, 1955, 1959, 1961, 1962, 1963)
- Yrjö Pauloff (1954, 1955)
- Oiva Sutinen (1954, 1956, 1957, 1959)
- Pauli Larimo (1956, 1960)
- Pasi Vuorinen (1956, 1957, 1959)
- Antero Viherkenttä (1958, 1959, 1960, 1961, 1962)
- Jorma Harlin (1959)
- Paavo Jaakkola (1960, 1962, 1963)
- Timo Raussi (1961, 1965)
- Jussi Kiikeri (1964)
- Hannu Kiuru (1965, 1966, 1968, 1970, 1971)
- Antero Vatto (1965, 1966, 1967, 1968, 1969, 1970, 1971, 1972)
- Pertti Lonka (1966, 1967, 1968, 1969, 1970, 1976, 1978, 1979)
- Pekka Taulasalo (1966, 1967)
- Anssi Vesala (1966, 1967, 1968, 1969)
- Ilkka Kauppinen (1967, 1969, 1972)
- Matti Lautala (1969, 1970, 1971, 1973, 1974, 1975, 1976, 1977, 1978)
- Jorma Ahvenainen (1972)
- Markku Löfman (1973, 1974, 1975, 1976, 1978)
- Mauri Alanne (1975)
- Mikko Vitikainen (1976, 1977)
- Pekka Harjula (1977)
- Pekka Henttonen (1980, 1985, 1988, 1989, 1990)
- Jukka Parikka (1982)
- Reijo Haka (1984)
- Vesa Mikkola (1985)
- Kari Ekroth (1988)
- Jaakko Kuoppa (1999)
- Teemu Haataja (2005)
- Sami Karjala (2005, 2006, 2008, 2009, 2010)
- Toni Kohonen (2007, 2008, 2009, 2010, 2021)
- Sami Joukainen (2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013)
- Saku Kapanen (2008)
- Matti Latvala (2010, 2011, 2017, 2018, 2019, 2021, 2022, 2023)[15]
- Sami Partanen (2010, 2011)
- Anssi Lammila (2013, 2014, 2015, 2016, 2018)[15]
- Tommi Mäentausta (2014, 2016, 2018, 2019, 2023)[15]
- Sasu Toikka (2014, 2018)[15]
- Ossi Meriläinen (2015)
- Juho Hacklin 2016)
- Teemu Nurmio (2017)[16]
- Janne Kivipelto (2018, 2022)[15]
- Juha Korhonen (2018)[15]
- Antti Hartikainen (2019)
- Teemu Nikkanen (2022)
- Patrik Vartama (2022, 2023, 2024)
- Patrik Wahlsten (2023, 2024)
- Pauli Larimo (1956, 1958, 1960)
- Oiva Sutinen (1956, 1957, 1958, 1959)
- Pasi Vuorinen (1956, 1957, 1958, 1959)
- Antero Viherkenttä (1958, 1959, 1960)
- Erkki Arponen (1960)
- Ahti Eteläpää (1960)
- Paavo Jaakkola (1960, 1962, 1963)
- Timo Raussi (1960, 1965)
- Jussi Kiikeri (1964)
- Hannu Kiuru (1965, 1969, 1970)
- Pertti Lonka (1965, 1967, 1968, 1969)
- Pekka Taulasalo (1966, 1967, 1968, 1969)
- Antero Vatto (1966, 1967, 1968, 1969)
- Ilkka Kauppinen (1967, 1968, 1969)
- Anssi Vesala (1967, 1968)
- Matti Lautala (1969, 1971, 1973, 1974, 1975, 1976, 1977, 1978)
- Markku Löfman (1971, 1972, 1973, 1974, 1975, 1976, 1977)
- Pertti Salonen (1971)
- Ilkka Kannelkoski (1975, 1976)
- Mikko Vitikainen (1976, 1977)
- Reijo Haka (1977)
- Paavo Pekkalin (1978, 1979)
- Pekka Henttonen (1979, 1980, 1981, 1988, 1989, 1990)
- Heimo Aaltonen (1980)
- Pekka Harjula (1980)
- Kari Ekroth (1985)
- Raimo Hirvi (1985)
- Jarmo Rönkä (1988)[18]
KPL:n kunniagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kouvolan Pallonlyöjien kunniagalleria avattiin 7.7.2013. Kunniagallerialla halutaan kunnioittaa seuran merkittäviä perinteitä. Kouvolan Pallonlyöjien hallitus päättää kunniagalleriaan kiinnitettävistä henkilöistä.
Sarjasijoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]KPL:n sarjasijoitukset Suomen korkeimmalla sarjatasolla kausi kaudelta.

Kausi | S | O | V | T | H | P | |||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1940 | 9.![]() |
8 | 1 | 0 | 7 | 2 | |||||||||||||||||||||||
1943 | 2. | 8 | 6 | 1 | 1 | 13 | |||||||||||||||||||||||
1944 | Kausi keskeytyi Jatkosodan vuoksi | ||||||||||||||||||||||||||||
1945 | Ei edennyt Karsinnoista SM-sarjaan | ||||||||||||||||||||||||||||
1952 | 9. | 12 | 5 | 0 | 7 | 10 | |||||||||||||||||||||||
1953 | 7. | 12 | 5 | 2 | 5 | 12 | |||||||||||||||||||||||
1954 | 3. | 12 | 7 | 1 | 4 | 15 | |||||||||||||||||||||||
1955 | 2. | 12 | 9 | 0 | 3 | 18 | |||||||||||||||||||||||
1956 | 6. | 14 | 6 | 3 | 5 | 15 | |||||||||||||||||||||||
1957 | 4. | 14 | 8 | 1 | 5 | 17 | |||||||||||||||||||||||
1958 | 5. | 14 | 9 | 0 | 5 | 18 | |||||||||||||||||||||||
1959 | 3. | 14 | 11 | 0 | 3 | 22 | |||||||||||||||||||||||
1960 | 2. | 14 | 11 | 0 | 3 | 22 | |||||||||||||||||||||||
1961 | 4. | 14 | 9 | 1 | 4 | 19 | |||||||||||||||||||||||
1962 | 8. | 14 | 5 | 2 | 7 | 12 | |||||||||||||||||||||||
1963 | 10. | 14 | 6 | 0 | 8 | 12 | |||||||||||||||||||||||
1964 | 4. | 22 | 11 | 3 | 8 | 25 | |||||||||||||||||||||||
1965 | 7. | 22 | 12 | 0 | 10 | 24 | |||||||||||||||||||||||
1966 | 1. | 22 | 16 | 0 | 6 | 32 | |||||||||||||||||||||||
1967 | 1. | 22 | 18 | 1 | 3 | 37 | |||||||||||||||||||||||
1968 | 1. | 22 | 17 | 0 | 5 | 34 | |||||||||||||||||||||||
1969 | 1. | 22 | 19 | 0 | 3 | 38 | |||||||||||||||||||||||
1970 | 2. | 22 | 13 | 3 | 6 | 29 | |||||||||||||||||||||||
1971 | 8. | 22 | 11 | 1 | 10 | 23 | |||||||||||||||||||||||
1972 | 3. | 22 | 12 | 3 | 7 | 27 | |||||||||||||||||||||||
1973 | 8. | 22 | 8 | 3 | 11 | 19 | |||||||||||||||||||||||
1974 | 9. | 22 | 8 | 1 | 13 | 17 | |||||||||||||||||||||||
1975 | 4. | 22 | 13 | 0 | 9 | 26 | |||||||||||||||||||||||
1976 | 1. | 22 | 16 | 2 | 4 | 34 | |||||||||||||||||||||||
1977 | 3. | 22 | 12 | 3 | 7 | 27 | |||||||||||||||||||||||
1978 | 5. | 22 | 13 | 1 | 8 | 27 | |||||||||||||||||||||||
1979 | 7. | 22 | 9 | 1 | 12 | 19 | |||||||||||||||||||||||
1980 | 8. | 22 | 12 | 0 | 10 | 24 | |||||||||||||||||||||||
1981 | 9. | 22 | 8 | 0 | 14 | 16 | |||||||||||||||||||||||
1982 | 10.![]() |
22 | 5 | 2 | 15 | 12 | |||||||||||||||||||||||
1984 | 9. | 22 | 7 | 4 | 11 | 18 | |||||||||||||||||||||||
1985 | 4. | 22 | 13 | 1 | 8 | 27 | |||||||||||||||||||||||
1986 | 12.![]() |
22 | 4 | 1 | 17 | 9 | |||||||||||||||||||||||
1988 | 6. | 22 | 10 | 3 | 9 | 23 | |||||||||||||||||||||||
1989 | 8. | 22 | 8 | 3 | 11 | 20 | |||||||||||||||||||||||
1990 | 10. | 26 | 9 | 1 | 16 | 21 | |||||||||||||||||||||||
1991 | 10.![]() |
26 | 9 | 1 | 16 | 21 | |||||||||||||||||||||||
1999 | 13.![]() |
28 | 3 | 0 | 25 | 13 | |||||||||||||||||||||||
2003 | 12.![]() |
26 | 4 | 0 | 22 | 14 | |||||||||||||||||||||||
2005 | 10. | 25 | 5 | 3 | 17 | 20 | |||||||||||||||||||||||
2006 | 11. | 27 | 2 | 14 | 11 | 27 | |||||||||||||||||||||||
2007 | 9. | 26 | 6 | 5 | 15 | 28 | |||||||||||||||||||||||
2008 | 4. | 24 | 8 | 15 | 1 | 51 | |||||||||||||||||||||||
2009 | 2. | 24 | 12 | 8 | 4 | 49 | |||||||||||||||||||||||
2010 | 2. | 26 | 15 | 10 | 1 | 63 | |||||||||||||||||||||||
2011 | 4. | 26 | 8 | 10 | 8 | 40 | |||||||||||||||||||||||
2012 | 10. | 26 | 2 | 12 | 12 | 26 | |||||||||||||||||||||||
2013 | 9. | 26 | 4 | 8 | 14 | 25 | |||||||||||||||||||||||
2014 | 9. | 30 | 4 | 16 | 11 | 34 | |||||||||||||||||||||||
2015 | 5. | 30 | 7 | 14 | 9 | 45 | |||||||||||||||||||||||
2016 | 4. | 28 | 10 | 10 | 8 | 47 | |||||||||||||||||||||||
2017 | 4. | 32 | 18 | 7 | 7 | 68 | |||||||||||||||||||||||
2018 | 2. | 32 | 21 | 9 | 2 | 77 | |||||||||||||||||||||||
2019 | 3. | 30 | 14 | 12 | 4 | 62 | |||||||||||||||||||||||
2020 | 2. | 24 | 10 | 9 | 5 | 46 | |||||||||||||||||||||||
2021 | 2. | 27 | 12 | 12 | 3 | 57 | |||||||||||||||||||||||
2022 | 6. | 30 | 17 | 8 | 5 | 62 | |||||||||||||||||||||||
2023 | 5. | 28 | 11 | 12 | 5 | 52 | |||||||||||||||||||||||
2024 | 3. | 30 | 12 | 16 | 2 | 59 | |||||||||||||||||||||||
2025 |
Tilastot ja luettelot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miehet
SM-sarja \ Superpesis | |
---|---|
SM-kultaa | (5) 1966, 1967, 1968, 1969, 1976 |
SM-hopeaa | (9) 1943, 1955, 1960, 1970, 2009, 2010, 2018, 2020, 2021 |
SM-pronssia | (6) 1954, 1959, 1972, 1977, 2019, 2024 |
Runkosarjan voitto | (2) 2010, 2018 |
Pesäpallon halli-SM \ Talvisuper | |
Kultaa | (1) 2006 |
Hopeaa | (3) 2008, 2018, 2025 |
Pronssia | (3) 2009, 2010, 2017 |
Välisarja \ Ykkössarja \ Ykköspesis | |
Sarja nousu | (6) 1939, 1983, 1987, 1998, 2002, 2004 |
Aluesarja / Suomensarja | |
Sarja nousu | (3) 1938, 1951, 1996 |
Suomen Cup | |
Kultaa | (3) 1969, 1977, 1983 |
Hopeaa | (2) 1971, 1984 |
- Koplan kakkosjoukkue voitti kaudella 2021 Suomensarjan itälohkon ja sarjakarsinoissa nousi kaudelle 2022 Ykköspesikseen.
- Kouvolan Pallonlyöjät on palkittu vuoden 2017 ja 2024 parhaaksi pesäpalloseuraksi, Pesäpalloliiton kauden päätösgaalassa.
- Kouvolan Pallonlyöjät pelasi SM-sarjassa peräkkäin 31 kautta vuosina 1952-1982.
Pelinjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1966 Reijo Linden
- 1967–1969 Timo Raussi
- 1971–1973 Pekka Miettinen
- 1974–1977 Timo Raussi
- 1978–1979 Pekka Miettinen
- 1980–1981 Jorma Ahvenainen
- 1982 Timo Raussi
- 1983–1985 Jorma Ahvenainen
- 1986–1987 Pertti Lonka
- 1988 Jukka-Pekka Löfman
- 1989 Jorma Ahvenainen
- 1990 Aki Pöntinen
- 1991 Reijo Haka
- 1992 Jukka-Pekka Löfman
- 1997–1998 Paavo Hämäläinen
- 1999 Raimo Bragge
- 2000–2005 Eero Pitkänen
- 2006 Santeri Haipus
- 2007 Jyrki Valle
- 2007 Marko Hovi
- 2008–2009 Eero Pitkänen
- 2010–2014 Mikko Hylkilä
- 2014 Jukka Mäkinen
- 2015–2017 Eero Pitkänen
- 2018–2019 Matti Iivarinen
- 2020–2023 Iiro Haimi
- 2024– Petri Tuuva
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sarjajärjestelmät Superpesis. Viitattu 4.4.2025.
- ↑ Kouvolan Pallonlyöjille miesten Superpesiksessä hopeaa Kouvolan kaupunki. 26.9.2021. Viitattu 4.4.2025.
- ↑ Arffman, Pekka: Pesäpallon nousukaudella kaikki oli tehty kullasta paitsi kalterit Elmo TV. 12.1.2022. Viitattu 18.7.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Historia Kouvolan Pallonlyöjät. Viitattu 4.4.2025.
- ↑ KSS Energia Areenalle lisää katettua tilaa Kouvolan Pallonlyöjät. 9.11.2018. Viitattu 4.4.2025.
- ↑ Kouvolan Pallonlyöjien juniorit menestyvät vuodesta toiseen Kouvolan Sanomat. 12.8.2022. Viitattu 4.4.2025.
- ↑ Kouvolan Pallonlyöjät & noname yhteistyöhön Kouvolan Pallonlyöjät. 9.2.2018. Viitattu 4.4.2025.
- ↑ KSS Energia Areena, Kouvola Superpesis. Arkistoitu 23.11.2023. Viitattu 5.4.2025.
- ↑ Parhaat etenijät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 26.3.2018.
- ↑ Parhaat lyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden lukkarit Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden pesäpalloilijat pesis.fi. Arkistoitu 5.10.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden tulokkaat pesis.fi. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Kultainen räpylä pesis.fi. Arkistoitu 26.10.2018. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ a b c d e f Itä-Länsi-pelaajat 2018 Superpesis . Arkistoitu 16.6.2018. Viitattu 16.6.2018.
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 5.1.2018.[vanhentunut linkki]
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain Rasilainen, Matti. Viitattu 5.1.2018.
- ↑ Liitto-Lehdistö-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 14.1.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kouvolan Pallonlyöjät Wikimedia Commonsissa