Kokoluokka (tietotekniikka)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kokoluokka on tietotekniikan termi, jolla määritellään tietokoneen pääkomponenttien fyysiset mittasuhteet. IBM PC -yhteensopivien komponenttien tuotannossa standardoidut kokoluokat varmistavat, että eri valmistajien osat ovat keskenään vaihtokelpoisia. Räkkipalvelimissa kokoluokka taas varmistaa räkkiin kiinnitettävän laitteen yhteensopivuuden. Perinteisesti emolevyn kokoluokka on ollut merkittävin kaikista, sillä se tavallisesti sanelee myös tietokoneen kotelon koon. Pieniä kokoluokkia on kehitetty ja toteutettu, mutta niiden pienentämistä edelleen vaikeuttaa nykyinen virtalähdetekniikka.

Kokoluokkien yleiskatsaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleisten kokoluokkien vertailu.

Emolevy on tyypillisen pöytätietokoneen, kannettavan ja palvelintietokoneen sisällä sijaitseva piirilevy, jonka päätehtävät ovat seuraavat:

  • toimia tietokoneen selkärankana johon modulaariset osat kuten prosessori, keskusmuisti ja kovalevy kiinnitetään.
  • erilaisten komponenttien, erityisesti prosessorin ja laajennuskorttien kiinnittäminen
  • sähkövirran jakaminen komponenteille
  • komponenttien toiminnan ohjaaminen ja niiden välisen kommunikaation mahdollistaminen

Uusia komponentteja kehitettäessä myös emolevyjen standardit ovat muuttuneet; esimerkiksi AGP- ja PCI Express-väylien käyttöönotossa. Emolevyn standardoitu koko ja sommittelu ovat muuttuneet paljon hitaammin, ja niillä on omat hallitsevat standardinsa. Lista komponenteista joita emolevyn on tuettava muuttuu paljon hitaammin kuin itse komponentit. Esimerkiksi pohjoissillat ovat muuttuneet useita kertoja, sillä monet valmistajat ovat kehitelleet omia versioitaan, mutta pohjoissillan standardi on säilynyt melko samanlaisena vuosien ajan.

Vaikka prosessi on hidas, kokoluokat muuttuvat säännöllisesti tarpeiden mukaan. Alkuperäisen PC-standardi AT:n syrjäytti vuonna 1995 nykyinen teollisuustandardi ATX, joka yhä sanelee emolevyn mallin useimmissa nykytietokoneissa. Viimeisin päivitys ATX-standardiin julkaistiin vuonna 2004. Piirilevyvalmistaja VIA on kehittänyt erillisen EPIA-emolevystandardinsa (tunnetaan myös nimellä ITX, ei tule sekoittaa EPIC-standardiin), joka pohjautuu pienempiin kokoluokkiin ja omiin normeihinsa.

Kokoluokkien väliset erot näkyvät yleisesti niiden suunnatussa käytötarkoituksessa. Pöytäkoneessa voidaan tarvita erilaisia suoritinkantoja joustavuutta varten ja useita vaihtoehtoisia liittimiä ja muita ominaisuuksia, kun taas kotiteatteritietokoneen tarpeisiin voi kuulua pieni koko ja lämmontuotto, eikä laajennettavuudella ole yhtä suurta merkitystä.

Taulukoitua tietoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kokoluokka Kehittäjä/vuosi Enimmäiskoko Tyypillisiä ominaisuuksia
(verrattuna ATX:n)
Yleiset prosessorityypit
Sähkön käyttö Tietoa
XT IBM 1983 216 × 279 mm Vanhentunut, katso ISA. IBM Personal Computer XT oli alkuperäisen IBM PC-tietokoneen, IBM:n ensimmäisen kotitietokoneen seuraaja. Koska spesifikaatio oli avoin, emolevystä tehtiin useita klooneja ja siitä tuli de facto-standardi.
AT (Advanced Technology) IBM 1984 305 × 279–330 mm Vanhentunut, katso ISA. Kokoluokan kehitti IBM IBM Personal Computer/AT -tietokonettaan varten. Kokoluokka tunnettiin myös nimellä Full AT ja se oli suosittu Intel 80386-prosessorin aikana. Seuraaja ATX.
Baby-AT IBM 1985 216 × 254–330 mm IBM:n seuraaja AT-emolevylle vuodelta 1985. Vastasi toiminnoiltaan AT-emolevyä ja saavutti suosiota pienemmän kokonsa johdosta.
ATX Intel 1996 305 × 244 mm[1] Intelin kehittämä kokoluokka vuodelta 1995. Tällä hetkellä suosituin kokoluokka kuluttajille suunnatuissa emolevyissä.
SSI CEB SSI 305 × 267 mm Kehittäjä Server System Infrastructure (SSI). Johdettu EEB- ja ATX-spesifikaatioista. Tämän vuoksi SSI CEB -emolevyissä kiinnitysreiät ja liittimet ovat samoilla paikoilla kuin ATX-emolevyissä.
microATX 1996 244 × 244 mm[1] Pienempi muunnos ATX-kokoluokasta (noin 25% lyhyempi). Yhteensopiva useimpien ATX-koteloiden kanssa, mutta laajennuspaikkoja on vähemmän pienempää virtalähdettä varten. Hyvin suosittu työpöytäkoneissa ja pienissä tietokoneissa.
Mini-ATX AOpen 2005 150 × 150 mm Mini-ATX on hieman pienempi kuin Mini-ITX. Mini-ATX -emolevyt suunniteltiin MoDT-tekniikan (Mobile on Desktop Technology) mukaisesti. Tekniikassa käytetään energiaa säästäviä prosessoreita, jotka tuottavat myös vähemmän hukkalämpöä.
FlexATX Intel 1999 228.6 × 190.5 mm max. Intelin vuonna 1999 kehittämä MicroATX-muunnos, joka mahdollistaa joustavuutta emolevylle, komponenttien asettelulle ja niiden muodoille. Voi olla pienempi kuin tavallinen MicroATX.
Mini-ITX VIA 2001 170 × 170 mm max.[2] Pieni, suureksi osaksi integroitu kokoluokka, joka on suunniteltu pienille laitteille kuten kevyille asiakaspäätteille ja digibokseille.
Nano-ITX VIA 2003 120 × 120 mm[2] Suunnattu digitaalisille viihdelaitteille kuten PVR-laitteille, digibokseille, HTPC-tietokoneille, autotietokoneille ja ohuille laitteille. Ei virallinen standardi[2]
Pico-ITX VIA 2007 100 × 72 mm max.
Mobile-ITX VIA 2007 75 × 45 mm
BTX (Balanced Technology Extended) Intel 2004 325 × 267 mm max. Standardi, jota Intel ehdotti ATX:n seuraajaksi 2000-luvun alkupuolella. Intelin mukaan sen jäähdytys oli parempi. BTX-emoevyt ovat eri asennossa ATX-emolevyihin verrattuna, joten BTX- tai MicroBTX-emolevyt tarvitsevat BTX-kotelon, kun taas ATX-emolevyt tarvitsevat ATX-kotelon.
MicroBTX (tai uBTX) Intel 2004 264 × 267 mm max.
PicoBTX Intel 2004 203 × 267 mm max.
DTX AMD 2007 200 × 244 mm max.
Mini-DTX AMD 2007 200 × 170 mm max.
smartModule Digital-Logic 66 × 85 mm Käytetään sulautetuissa järjestelmissä.
ETX Kontron 95 × 114 mm Käytetään sulautetuissa järjestelmissä.
nanoETXexpress Kontron 55 × 84 mm Käytetään sulautetuissa järjestelmissä. Tunnetaan myös nimellä Nano COM Express™ Type 1[3]
CoreExpress SFF-SIG 58 × 65 mm Käytetään sulautetuissa järjestelmissä.
Extended ATX (EATX) Tuntematon 305 × 330 mm Käytetään räkkipalvelimissa. Käytetään usein palvelinemolevyissä joissa on kaksiytimiset prosessorit ja liikaa johdotuksia tavalliselle ATX-emolevylle. Emolevyn yläosan kiinnitysreiät ovat yhteensopivia ATX-standardin kanssa.
LPX Tuntematon 229 × 279–330 mm Western Digitalin malliin pohjautuva kokoluokka, joka mahdollisti pienemmät kotelot laittamalla laajennuspaikat riser-kortille. [4] Käytettiin pienissä kuluttajille myydyissä tietokoneissa. LPX:ää ei standardoitu ja sitä käyttivät enimmäkseen vain suuret OEM-valmistajat.
Mini-LPX Tuntematon 203–229 × 254–279 mm Käytettiin pienissä kuluttajille myydyissä tietokoneissa.
PC104 PC/104 Consortium 1992 3.8 × 3.6 in Käytetään sulautetuissa järjestelmissä.
AT-väyläarkkitehtuuri muokattu tärinää kestäviin pinniliittimin.
PC104plus PC/104 Consortium 1997 3.8 × 3.6 in Käytetään sulautetuissa järjestelmissä.
PCI-väyläarkkitehtuuri muokattu tärinää kestäviin pinniliittimin.
PCI/104Express PC/104 Consortium 2008 3.8 × 3.6 in Käytetään sulautetuissa järjestelmissä.
PCI Express-arkkitehtuuri muokattu tärinää kestäviin pinniliittimin.
NLX Intel 1999 203–229 × 254–345 mm "Low profile"-kokoluokka joka julkaistiin vuonna 1997. Käytti myös riser-korttia laajennuskortteja varten, mutta ei saavuttanut suosiota.
UTX TQ-Components 2001 88 × 108 mm Käytetään sulautetuissa järjestelmissä ja teollisuustietokoneissa.
WTX Intel 1998 14 × 16.75 in
355.6 × 425.4 mm
Servereille ja tehokkaille työasemille suunniteltu suuri kokoluokka, jonka ominaisuuksiin kuuluu useiden prosessoreiden ja kovalevyjen käytön mahdollisuus.
XTX 2005 95 × 114 mm Käytetään sulautetuissa järjestelmissä

Fyysiset koot vertailussa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleiset kokoluokat verrattuna ISO 216-paperikokoihin (esim. A4). (koot ovat millimetreinä)

PCI/AGP/PCI-e -paikkojen enimmäismäärä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ATX-yhteensopivissa koteloissa:

Standardi Määrä
ATX 7
MicroATX 4
FlexATX 3
Mini-DTX/DTX 2
Mini-ITX 1

Kuvia erilaisista kokoluokista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b MikroBitti 2004 numero 10 s. 52
  2. a b c MikroBitti 2004 numero 10 s. 53
  3. http://archive.is/20120524152952/http://www.windowsfordevices.com/c/a/News/Atom-module-shrinks-to-nano-size
  4. Kuva