Klonkku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jacksonin elokuvissa esiintyneen Klonkun vahapatsas Mexico Cityn vahamuseossa.

Klonkku (engl. Gollum) on hahmo J. R. R. Tolkienin Keski-Maasta kertovissa kirjoissa.

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Klonkku syntyi Andúinin rannalla ja hän kuului hobittien Stoor-haaraan.[1][2] Klonkku kuului Väkevien sukuun, ja hänen oikea nimensä oli Sméagol.

Eräänä Sméagolin syntymäpäivänä hän ja hänen serkkunsa Déagol olivat kalastamassa ja kohtalon oikusta Déagol löysi Sormuksen joen pohjasta. Sméagol vaati sormusta itselleen vedoten syntymäpäiväänsä, mutta Déagol ei ollut halukas antamaan sitä serkulleen. He kävivät sormuksesta kamppailun, joka päättyi, kun Sméagol kuristi Déagolin. Hän piilotti ruumiin niin hyvin ettei sitä koskaan löydetty. Sen jälkeen Sméagol teki tihutöitä hobittien alueella, ja kun hänet saatiin niistä kiinni hänet karkotettiin. Silloin hän sai myös nimensä Klonkku, (engl. Gollum) johtuen hänen kurkkuääntelystään, joka johtui hänen lonksuvista leuoistaan (suomenkielisessä käännöksessä klunk). Sormus antoi hänelle erittäin pitkän iän mutta samalla riudutti hänet. Hänestä tuli hirveä olento, joka loisti pimeässä valoa ja eli saastaisilla murhilla ja liassa.

Kun hänet karkotettiin, hän kierteli ensin siellä täällä, mutta vihasi sekä kuuta että aurinkoa, joten hän suuntasi kohti Sumuvuoria, ja asuikin sen luolissa pitkään.

Lähes 500 vuotta Klonkku eli piileskellen syvällä luolissa Sumuvuorilla, mutta lopulta erään metsästysretkensä jälkeen hän epähuomiossa pudotti Sormuksen maahan. Sormuksen löysi kaikista elävistä olennoista epätodennäköisin, hobitti Bilbo Reppuli, joka teki kohtalokkaan vierailun hänen luolaansa. Bilbo otti Sormuksen, ja piti sen itsellään pitkään. Klonkku vannoi vihaavansa Reppulia ikuisesti.

Myöhemmin kun Sormusta lähdettiin tuhoamaan, Klonkku yritti varastaa Sormuksen Frodolta, mutta epäonnistui joten Frodo ja Sam "kesyttivät" Klonkun ja hänestä tuli heidän oppaansa tiellä Mordoriin.

Kirjassa ja Peter Jacksonin elokuvaversioissa seuraavat tapahtumat eroavat toisistaan. Elokuvassa Klonkku oli vakuuttunut, että tästä lähtien Frodo pitäisi hänestä huolta. Faramir samoojineen kuitenkin nappasi Klonkun, joka luuli kaappausta Frodon järjestämäksi. Tämän jälkeen Klonkku päätti huijata heidät Lukitari-jättihämähäkin luokse. Klonkku aiheutti Frodon ja Samin välille kinaa, mutta silti Samin onnistui pelastaa Frodo Lukitarilta. Kirjassa Klonkku muuttui kiltimmäksi, mutta alkoi omaksua vanhoja pahoja piirteitään jo ennen kuin Faramir nappasi hänet. Klonkku ei myöskään yrittänyt kylvää eripuraa Frodon ja Samin välille, vaan johdatti heidät molemmat Lukitarin luolaan (elokuvassa vain Frodo meni sinne Klonkun kanssa).

Tuomiovuorella Klonkku yritti viimeisen kerran varastaa sormuksen. Klonkku puraisi Frodolta keskisormen, jossa Sormus oli, ja sai sen vihdoin haltuunsa. Hän kuitenkin putosi sormuksineen Tuomiovuoreen horjahdettuaan reunalta. Elokuvassa hän putosi kamppailessaan Sormuksesta Frodon kanssa ja tämän työnnettyä hänet alas.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Klonkku Taru Sormusten Herrasta -elokuvassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peter Jacksonin ohjaamassa Taru Sormusten Herrasta -elokuvatrilogiassa Klonkku on animoitu liikkeenkaappaustekniikalla. Klonkun näyttelijänä toimi Andy Serkis. Serkisin liikkeitä ja eleitä yhdistettiin CGI-animoituun Klonkkuun, jotta siitä tulisi mahdollisimman aidontuntuinen hahmo. Hahmo mallinnettiin Maya-ohjelmassa.[3]

Elokuvassa Klonkku on kiero, juonitteleva ja vaarallinen otus.

  1. Gollum | The Lord of the Rings Wiki (englanniksi)
  2. Christopher Tolkienin mukaan Déagol ja Sméagol olivat Stooreja.
  3. Audrey Doyle: The Two Towers helmikuu 2003. Computer Graphics World. Viitattu 4.1.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]