Khasit
| Khasit | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||||||||||||||
| Kielet | khasi | |||||||||||||||||||||
| Uskonnot | kristinusko, perinteinen usko | |||||||||||||||||||||
Khasit ovat etninen ryhmä Koillis-Intiassa ja Bangladeshista. Intian Meghalayan osavaltiossa he muodostavat suurimman yksittäisen etnisen ryhmän. Khasit puhuvat mon-khmer–kieliin kuuluvaa khasin kieltä. Nykyisin monet khasit ovat kristittyjä, minkä lisäksi osa harjoittaa edelleen perinteistä uskoaan.
Asuinalue ja lukumäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomattava osa khaseista asuu Intian Meghalayan osavaltiossa. Pienempiä rymiä on myös Assamin, Manipurin, Länsi-Bengalin ja Tripuran osavaltioissa, sekä Bangladeshin puolella rajaa.[1] Meghalayan osavaltiossa khasit muodostavat suurimman yksittäisen etnisen ryhmän. He asuvat etenkin osavaltion keskiosan kukkuloilla Khasi Hillsin (Ka Ri Khásí) ja Jaintia Hillsin (Ka Ri Synten) alueilla.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Khasit ovat yksi alueensa useista mon-khmer–kielisistä kansoista. Mon-khmer-kieliä puhutaan muualla Kaakkois-Aasiassa. Khasien omasta alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Mahdollisesti he saapuivat nykyisille alueilleen Burman eli Myanmarin kautta. Arkeologisten löytöjen, kuten metalliesineiden ja keramiikan kautta khasit on voitu liittyy nykyisiin alueisiinsa jo vähintään 1200-luvulta jälkeen ajanlaskun alun. Historiallisissa lähteissä nimitys khasi alkaa kuitenkin esiintyä vasta 1500-luvun paikkeilta lähtien. Assamissa sijainneen Jaintian kuningaskunnan lähteet mainitsevat khasien hallinneen kaikkiaan 25:tä pientä kuningaskuntaa Koillis-Intiassa.[1] Khasien kuningaskunnat olivat eri aikoina alisteisessa asemassa alueen suurempiin kuningaskuntiin nähden. Jaintian valta levittäytyi alueelle 1500-luvulla ja muita alueella vaikuttaneita kuningaskuntia olivat Kachari, Koch ja Ahom.[2]
Britit alkoivat lopulta levittää valtaansa Intian niemimaalla ja he valtasivat Sylhetin vuonna 1765. Khasien kuningaskunnat eivät taipuneet brittivaltaan suosiolla, vaan seuranneiden vuosikymmenten aikana ne ottivat yhteen brittien kanssa monta kertaa. Britit vastasivat rakennuttamalla kukkuloille linnoitettuja tukikohtia, mutta myös estämällä esimerkiksi khasien tuotteiden pääsyn hallitsemilleen markkinoille. Lopulta vuonna 1862 britit ja useat eri khasien kuningaskunnat tekivät useita eri sopimuksia, joiden perusteella kuningaskunnista tuli alisteisia briteillä, mutta toisaalta ne säilyttivät autonomiansa ja tietyt verovapaudet. Khasien kuningaskuntien alueista tuli sittemmin osa Assamia ja vuonna 1972 edelleen Assamista erotettua Meghalayan osavaltiota.[1]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Khasien perinteisiä elinkeinoja ovat olleet maatalous ja kaupankäynti. Tärkeitä viljeltäviä kasveja ovat esimerkiksi riisi, maissi, peruna, jamssi, hirssi, sokeriruoko ja puuvilla. Perinteinen viljelytapa on ollut kaskiviljely, eli paikallisittain jhum. Monet khasit pitävät myös kotieläimiä, kuten sikoja, kanoja ja koiria. Tämän ohella harjoitetaan metsästystä, kalastusta ja keräilyä. Huomattava osa khasien perinteisistä alueista on edelleen metsää ja metsästä saadaan monia käytettyjä tuotteita. Yli jäävät maataloustuotteet on myyty muualle, jonka lisäksi khasit valmistavat erilaisia käsitöitä, kuten kankaita, bambutuotteita, koruja ja keramiikkaa.[1]
Yhteiskunnallisesti khasit ovat jakautuneet matrilineaarisiin ryhmiin. Lapset kuuluvat äitinsä ryhmään. Perinteisen tapaan miehet ovat jättäneet perintönsä siskonsa lapsille. Yhteiskuntarakenteista pienin on perhe eli jing, johon kuuluu tavallisesti isoäiti, hänen tyttärensä ja näiden lapset. Eri perheet muodostavat klaanin eli shi tai kur. Klaanin jäsenten oli otettava aviopuolisonsa aina klaanin ulkopuolelta. Pääosan perinnöstä saa useimmiten perheen nuorin tytär, jolloin myös hänen aviomiehensä muuttaa hänen taloonsa. Osa tyttäristä ei peri maata tai taloa, jolloin heidän on perustettava kokonaan oma taloutensa. nykyaikainen tapa käydä töissä on tosin vähentänyt perinteisten tapojen noudattamista.[1]
Khasien kylät rakennettiin usein kukkuloiden rinteille esimerkiksi niiden puolustuksen helpottamiseksi. Perheet asuivat samassa kylässä koko ikänsä. Yhdessä kylässä oli tavallisesti neljästä kuuteen eri klaania. Eri kylät sijaitsivat yleensä lähellä toisiaan. Kylien yhteyteen liittyivät hautausmaat, julkiset rakennukset, sekä pyhinä pidetyt puut ja lehdot. Nykyisin kylissä on usein myös kirkko, koulu ja kauppoja. Perinteisesti kylää johti kylänpäällikkö ja neuvosto. Päällikön ja neuvoston vastuulla oli esimerkiksi oikeuden jakaminen, sekä muiden khasiryhmittymien kanssa usein käytyjen kahakoiden johtaminen.[1]
Huomattava osa khaseista on nykyisin kristittyjä. Etenkin protestanttisten kirkkojen lähetyssaarnaajat alkoivat toimia heidän keskuudessaan 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Khasien perinteiseen uskoon kuuluu maailman luojana pidetty jumalatar U Blei Nongthaw, jonka lisäksi oli monia eri vähempimerkityksellisiä jumaluuksia ja henkiä. Eri jumaluuksille annettiin uhreja. Uskonnollisia menoja suorittivat tiettyihin klaaneihin kuuluneet papit. Varsinaisten pappien lisäksi tietyt khasit suorittivat eri tilaisuuksiin liittyneitä riittejä. Vanhastaan erityinen vastuu esimerkiksi hautauksiin liittyneille riittien toteuttamiselle oli perheen nuorimmilla tyttärillä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Khasit Wikimedia Commonsissa
