Khalifa Haftar
| Khalifa Haftar | |
|---|---|
 Khalifa Haftar vuonna 2011. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1943 Ajadbiya |
| Kansalaisuus |
 libyalainen yhdysvaltalainen |
| Sotilashenkilö | |
| Komentajuudet | Libyan kansallinen armeija |
| Sotilasarvo | sotamarsalkka |
Khalifa Belqasim Haftar (arab. خليفة بلقاسم حفتر, Ḫalīfa Bilqāsim Ḥaftar; s. 1943) on libyalainen sotamarsalkka ja Libyan kansallisen armeijan komentaja. Haftar on toiminut Libyan politiikassa jo pitkään, aluksi maan kuninkaan vallasta syösseen Muammar Gaddafin liittolaisena ja sittemmin hänen vihollisenaan Libyan sisällissodassa. Libyan toisessa sisällissodassa hän on toiminut maan itäosia hallitsevan parlamentin tukijana.
Haftar on nähty maan islamistien vastaisena toimijana ja hän on saanut tukea ulkomailta esimerkiksi Egyptistä ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista.
Marraskuussa 2021 Haftar ilmoitti asettuvansa ehdolle Libyan joulukuun 2021 presidentinvaaleissa.[1]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haftar syntyi vuonna 1943 Ajadbiyan kaupungissa Itä-Libyassa.[2] Hänen perheensä kuului suureen klaaniin Ajdabiyassa ja Sirtessä vaikuttavassa al-Firjanin heimossa. Nuorena upseerina hän liittyi Muammar Gaddafin johtamaan salassa perustettuun upseerien ryhmään, jonka innoitus oli peräisin Egyptin johtaja Gamal Abdel Nasserilta.[3] Myöhemmin hän oli osa eversti Gaddafin johtamaa upseerien ryhmää, jotka syöksivät vallasta Libyan kuningas Idris I:n vuonna 1969. Gaddafi ylensi Haftarin everstiksi ja asetti tämän libyalaisten joukkojen johtoon Tšadin–Libyan konfliktin aikana 1986. Libya kärsi konfliktin aikana tappion Ranskan tukemille tšadilaisille ja Haftar itse päätyi sotavangiksi 300 sotilaansa mukana vuonna 1987. Gaddafi oli aiemmin kiistänyt libyalaisten läsnäolon Tšadissa ja katkaisi välinsä Haftariin. Sittemmin Haftar päätyi maanpakoon Yhdysvaltoihin ja omistautui Gaddafin hallinnon kumoamiselle. Haftar asui Virginiassa lähellä CIA:n päämajaa Langleyssä ja piti todennäköisesti yllä läheisiä suhteita keskustiedustelupalvelun kanssa, joka tuolloin tuki esimerkiksi lukuisia salamurhayrityksiä Gaddafia vastaan.[2]
Libyan sisällissodan alettua vuonna 2011 Haftar palasi Libyaan ja hänestä tuli merkittävä kapinalliskomentaja maan itäosassa. Gaddafin kukistuttua Haftar jäi sivuun maan poliittisesta kehityksestä aina helmikuuhun 2014 saakka, jolloin hän piti televisioidun puheen kannustaen libyalaisia nousemaan vaaleilla valittua yleistä kansalliskongressia vastaan. Puheen pitohetkellä monet kaupungit ja mukaan lukien Bengasi olivat al-Qaedaan yhdistetyn Ansar al-Sharian ja muiden islamistiryhmien hallussa. Puhe sai kaikua etenkin Bengasissa, jossa oltiin pettyneitä yleisen kansalliskongressin kyvyttömyyteen toimia islamisteja vastaan. Kuitenkin monilla muilla Libyan alueilla Hatariin suhtaudutaan epäillen, johtuen hänen aikaisemmista yhteyksistään Gaddafiin ja Yhdysvaltoihin.[2]
Vuonna 2014 käytiin kiistellyt parlamenttivaalit, joiden tulosta vanha hallitus ei suostunut tunnustamaan. Libya jakautui vanhan hallituksen Tripolista käsin hallitsemaan länteen ja uuden edustajainhuoneen hallitsemaan itäosaan.[4] Toukokuussa 2014 Haftari johtamat joukot aloittivat operaation islamisteja vastaan Bengasissa ja muualla maan itäosissa. Maaliskuussa 2015 edustajainhuone nimitti Haftarin Libyan kansallisen armeijan komentajaksi. Kansallinen armeija ajoi islamistit ulos suurimmasta osasta Bengasista helmikuussa 2016 ja huhtikuussa samana vuonna kaupungin lähistön tukikohdista, sekä Dernasta 250 kilometriä Bengasista itään. Syyskuussa 2016 kansallinen armeija valtasi Zueitinan, Bregan, Ras Lanufin ja Sidrahin tärkeät öljysatamat maan rannikolla YK:n tukeman Tripolia hallitsevan hallituksen kanssa liittoutuneilta aseryhmiltä. Onnistuneen operaation jälkeen edustajainhuoneiston puhemies Agilah Saleh ylensi Haftarin kenraaliluutnantista sotamarsalkaksi.[2] Heinäkuussa 2017 kansallinen armeija ilmoitti hallitsevansa koko Bengasin kaupunkia Sabrin kaupunginosassa käytyjen taistelujen jälkeen.[5] Haftar on saanut toimilleen tukea esimerkiksi Egyptiltä ja Yhdistyneiltä arabiemiirikunnilta, koska hänet on nähty maan islamistien vastaisena toimijana.[6]
Joulukuussa 2018 Yhdistyneet kansakunnat järjesti kokouksen Khalifa Haftarin ja Libyan pääministeri Fayez al-Serraj'n välille, mutta Haftar kieltäytyi osallistumasta tapaamiseen. Vuoden 2019 alussa Haftarin komentamat joukot valtasivat alueita Etelä-Libyassa ja huhtikuussa Gharyanin kaupungin pääkaupunki Tripolin eteläpuolella. Haftar määräsi joukkonsa etenemään edelleen kohti pääkaupunkia.[6]
Haftar on sekä Libyan että Yhdysvaltain kansalainen.[7][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wintour, Patrick: Libyan warlord Khalifa Haftar to run for president The Guardian. 16.11.2021. Viitattu 11.12.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d Profile: Libya's military strongman Khalifa Haftar BBC News. BBC. Viitattu 6.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Mustafa Fetouri: The story behind the general who will likely shape Libya's future Al-Monitor. Viitattu 6.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Why is Libya so lawless? BBC News. BBC. Viitattu 6.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Libya eastern commander Haftar declares Benghazi 'liberated' BBC News. BBC. Viitattu 7.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Libya crisis: General Haftar tells forces to take capital BBC News. BBC. Viitattu 5.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Haftar to fly to the US with family, pretending it's a Libyan official visit Libyan Express. 13.9.2021. Viitattu 15.10.2023. (englanti)
- ↑ Will Haftar’s Heir Be an Ally of the Russians or the Americans? The Washington Institute. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
