Keisarinpikarililja
| Keisarinpikarililja | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Liliales |
| Heimo: | Liljakasvit Liliaceae |
| Suku: | Pikarililjat Fritillaria |
| Laji: | imperialis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Fritillaria imperialis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Keisarinpikarililja eli keisarinkruunu (Fritillaria imperialis) on monivuotinen sipulikasvi, joka kukkii toukokuussa. Kasvin korkeus on 70–120 cm. Varsi on tiheälehtinen, mutta harvenee ylöspäin ja on vähän matkaa kukinnon alapuolelta täysin lehdetön. Varren latvassa on noin 8–20 ylälehden ruusuke, jonka alapuolella sijaitsevat 3–5 nuokkuvaa suurta pikarimaista kukkaa.[1] Kukan väri voi olla keltainen, punainen tai oranssi. Jokaisen kehälehden tyvessä on rauhanen, jossa on mesipisara. Kukan tyvessä on kehä mustia pilkkuja.
Kasvi on kasvaa luonnonvaraisena Turkin kaakkoisosissa, läntisessä Iranissa, Intian luoteisosassa ja Afganistanista, ja kasvaa siellä kivikkoisilla rinteillä, pensaikoissa ja pellonpientareilla kalkki- ja ravinnepitoisilla alueilla. Se tuotiin 1500-luvulla Konstantinopolista Wieniin, josta se levitettiin Hollantiin ja Englantiin. Suomessakin kasvia on viljelty jo hyvin pitkään.
Istutusaika on syyskuussa aurinkoiseen tai puolivarjoisaan paikkaan noin 20 cm syvyyteen ja 20–30 cm istutusvälein. Keisarinpikarililja vaatii lämpimän, hyvin ravinteisen ja kalkitun sekä syvämultaisen kasvualustan. Sen nuput ovat kylmänarkoja ja paleltuvat herkästi.[2]
Keisarinpikarililjan uskotaan karkottavan myyriä voimakkaantuoksuisen sipulinsa avulla, jonka takia sitä on käytetty kukka- tai kasvimaassa "myyrien karkottajana". Keisarinpikarililja on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen ei yleensä aiheuta oireita.
Tarun mukaan keisarinpikarililja oli niin ylpeä kasvi, että se ei kumartanut Jeesuksen ristiinnaulitsemisen johdosta. Sen takia se on siitä asti vuodattanut alati kyyneleitä. Mesipisarat ovat antaneet sille myös nimityksen Marian kyynel.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran: Kejsarkrona (Fritillaria imperialis) Den virtuella floran. 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 15.6.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Siirtolapuutarhat.net
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Keisarinpikarililja (Fritillaria imperialis)
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Keisarinpikarililja (Fritillaria imperialis)
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Fritillaria imperialis (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Fritillaria imperialis (englanniksi)
- Plants For A Future: Fritillaria imperialis (englanniksi)