Kasviorganologia
Kasviorganologia on kasvitieteen osa-alueen kasvimorfologian osa-alue, joka tutkii kasvin ulkoista rakennetta, kuten hedelmien tai kukintojen muotoa.[1] Esimerkiksi juuristoon voi muodostua mukuloita, kuten porkkanalla tai lantulla, tai mukulamaisia versojuuria, kuten daalialla. Juuret voivat olla myös kiipimäjuuria, kuten köynnöskasvien juuret. Maavarret voivat olla esimerkiksi juurakoita tai sipuleita. Kasvin varren rakenne vaikuttaa koko kasvin muotoon esimerkiksi siten, että puuvartiset kasvit ovat varpuja, pensaita tai puita. Kukat voivat olla kaksineuvoisia, jolloin sekä emit ja heteet ovat samassa kukassa, tai ne voivat olla yksineuvoisia tai neuvottomia. Kuivat hedelmät voivat olla kotia, jotka aukeavat, tai ne voivat olla pähkylöitä tai lohkohedelmiä. Mehevät hedelmät puolestaan voivat olla marjoja tai luumarjoja.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kasviorganologia AFO - Viikin kampuskirjaston ontologia. Finto, suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu. Viitattu 30.10.2014.
- ↑ Antero Pankakoski: Puutarhurin kasvioppi, s. 42, 48, 163, 180–182. Helsinki: Edita, Opetushallitus, 1996. ISBN 951-37-1932-4