Karotenoidit
Karotenoidit (latinan sanasta carota ’porkkana’) ovat kasvien ja muiden yhteyttävien eliöiden viherhiukkasissa esiintyviä luonnollisia pigmenttejä.
Karotenoidit ovat väriltään keltaisia, oransseja tai punaisia, koska ne absorboivat enimmäkseen sinistä ja vihreää valoa. Karotenoideja sisältävät kasvinosat eivät ole kuitenkaan välttämättä punertavia tai keltaisia, koska esimerkiksi lehtivihreä saattaa peittää niiden värit alleen[1].
Karotenoidit värjäävät lehdet punaisiksi ja keltaisiksi ruskan aikana lehtivihreän hävitessä, jolloin lehtivihreän peitossa olleet karotenoidit tulevat näkyviin. Karoteiinien väriaineet siirtyvät joskus ravintoketjun myötä eläimiin antaen väritystä esimerkiksi lintujen höyheniiin tai kalojen suomuihin.[2]
Karotenoidit jaetaan kahteen ryhmään: hapettomiin karoteeneihin ja hapellisiin ksantofylleihin. Karotenoideja on useita satoja.
Karotenoidit osallistuvat yhteyttämiseen ja suojaavat eliötä auringon ultraviolettisäteilyltä. Luonnossa esiintyvät karotenoidit ovat syntyneet alun perin kasveissa tai muissa yhteyttävissä eliöissä, kuten levissä ja bakteereissa[3]. Karotenoideja kulkeutuu ravinnon mukana esimerkiksi leviä ja kasveja syöviin mereneläviin. Karotenoidit rikastuvat lisäksi kananmunien keltuaiseen.
Elimistö muuntaa beeta-, alfa-, ja gammakaroteenia sekä b-kryptoksantiinia tarpeen vaatiessa A-vitamiiniksi[4]. Monet karotenoidit toimivat yleensä antioksidantteina, mutta ne saattavat toimia myös hapettavina pro-oksidantteina[5].
Luteiinin ja zeaksantiinin on havaittu edistävän aivoterveyttä. Lykopeeni pienentää puolestaan sydän- ja verisuonitautien riskiä, ja astaksantiinilla on tulehdusta lievittäviä ominaisuuksia.[1]
Beetakaroteenia käytetään elintarvikkeiden lisäaineena E-koodilla E 160a.
Ravinnon karotenoidit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Länsimainen ruokavalio sisältää yleensä noin 50–60 eri karotenoidia[1]. Keskivertoyhdysvaltalainen nauttii päivittäin yhteensä 1-3 milligrammaa luteiinia ja zeaksantiinia[6].
Kasvisten hienontaminen tai kypsentäminen sekä rasvan lisääminen niihin auttaa karotenoideja imeytymään paremmin[1]. Esimerkiksi yli 80 prosenttia tomaattikastikkeen lykopeenista imeytyy ruoansulatuskanavaan, jos kastike sisältää 20 prosenttia rasvaa. Rasvattomasta kastikkeesta taas imeytyy vain noin 28 prosenttia.[7]
Kananmunan keltuainen sisältää runsaasti keltaisia väriaineita luteiinia ja zeaksantiinia[8]. Sata grammaa kypsennettyä kananmunaa sisältää 0,24 mg luteiinia ja 0,22 mg zeaksantiinia. Keitetyllä maissilla vastaavat luvut ovat 0,2 ja 0,2 mg.[9]
Pistaasipähkinät sisältävät 100 grammaa kohden 1,4 mg luteiinia, parsakaali 0,77 ja vihreä pavut 0,31 milligrammaa[9].
Lykopeenia esiintyy esimerkiksi tomaatissa, greipissä, vesimelonissa ja guava-hedelmässä[10]. Sadassa grammassa tomaattia on 5,6 mg lykopeenia, aurinkokuivatuissa tomaateissa sitä on 46 ja tomaattipyreessä 54 mg[11].
Lohi ja ravut saavat punertavan värinsä astaksantiinista[12].
Beetakaroteenia esiintyy ennen kaikkea porkkanassa mutta myös pinaatissa, bataatissa, cantaloupe-melonissa, parsakaalissa, punaisessa paprikassa, kaalissa, chilijauheessa ja kurpitsassa[10].
Muita karoteinodien lähteitä ovat paprika, persikka ja mansikat.
Terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alustavissa tutkimuksissa on havaittu, että eräillä karotenoideilla on syöpäsolujen kasvua heikentävää vaikutusta. Tämän vaikutus syöpien kehitykseen ihmisellä on jäänyt kuitenkin epäselväksi.[13]
Lykopeeni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joissain väestöseurantatutkimuksissa on havaittu, että lykopeenin runsas saanti saattaa hidastaa alkavan sepelvaltimotaudin etenemistä. Useammassa interventiotutkimuksessa on myös havaittu, että lykopeenia sisältävä ruoka vähentää sydän- ja verisuonisairauden riskiä suuresti kasvattavan hapettuneen LDL-kolesterolin määrää.[14]
Astaksantiini
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Astaksantiinilla on havaittu olevan tulehdusta lievittäviä ominaisuuksia[10].
Luteiini
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tutkimuksissa on havaittu, että luteiini kykenee edistämään päätöksentekokykyä, liikekoordinaatiota ja aivojen visuaalisia signaaleja. Lisäksi se suojaa silmiä liialliselta siniseltä valolta eli auringon UV-säteilyltä sekä myös älylaitteiden valolta.[10]
Luteiini suojaa myös jonkin verran ihoa palamiselta ja ihosyövältä[15]. Luteiinin jättiannosten on havaittu niin ikään vähentävän sydän- ja verisuonisairauksien riskiä nostavaa veren kuljettamien rasvojen hapettumista sekä tulehduksesta kielivää CRP-arvoa. Vuonna 2013 julkaistussa kaksoissokkoutetussa interventiotutkimuksessa käytettiin 10 ja 20 mg:n päiväannosta, joiden vaikutus oli suoraan verrannollinen annoskokoon.[16] Toisessa samana vuonna julkaistussa kaksoissokkotutkimuksessa havaittiin, että 20 mg luteiinia vuorokaudessa pienensi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä nostavia veren triglyseriditasoja sekä veren tulehduksesta kertovien merkkiaineiden määrää.[17]
Sillä väestökolmanneksella, jonka luteiinin saanti on suurinta, on havaittu esiintyvän 25 prosenttia vähemmän metabolista oireyhtymää ja 18 prosenttia vähemmän aivohalvauksia vähiten luteiinia nauttivaan väestökolmannekseen verrattuna[18].
Zeaksantiini
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Zeaksantiini kykenee edistämään tutkimusten mukaan päätöksentekokykyä, liikekoordinaatiota ja aivojen visuaalisia signaaleja. Lisäksi se suojaa silmiä liialliselta siniseltä valolta eli auringon UV-säteilyltä sekä myös älylaitteiden valolta.[10]
Beetakaroteeni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Beetakaroteenin on havaittu lisäävän keuhkosyöpäriskiä 16 prosentilla tupakoimattomilla ja 21 prosentilla niillä, jotka tupakoivat tai ovat altistuneet asbestille. Yhtenä selityksenä saattaa olla se, että beetakaroteeni lisää keuhkoissa tupakansavun aiheuttamaa oksidatiivista stressiä.[5]
Beetakaroteenin on havaittu lisäävän myös kolmanneksella vatsasyövän esiintyvyyttä tupakoitsijoiden ja asbestille altistuneiden keskuudessa. Kaksoissokkoutetuissa interventiotutkimuksissa käytettiin päiväannoksia, jotka vastasivat 240-360 porkkanagramman sisältämää määrää beetakaroteenia.[19][20]
Beetakaroteeni saattaa auttaa ehkäisemään jonkin verran ihon palamista ja ihosyöpää[15] kuten myös auringonvalon aiheuttamaa ihon ennenaikaista ikääntymistä[10].
Beetakaroteenin luultiin aiemmin suojaavan myös sydän- ja verisuonisairauksilta, koska eniten beetakaroteenia nauttivilla esiintyi niitä tavallista vähemmän. Havaittu yhteys selittyi kuitenkin todennäköisesti muilla tekijöillä, koska kokeellisissa Interventiotutkimuksissa on havaittu, ettei beetakaroteeni ehkäise sydän ja verisuonisairauksia plaseboa paremmin.[18]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Anna: Syötkö tarpeeksi värikkäästi? Kasvisten eri väriaineilla on eri terveysvaikutukset Anna.fi. 24.6.2022. Viitattu 29.3.2024.
- ↑ Florencia Villafańe: Karoteenien terveysvaikutukset Askel terveyteen. 10.8.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Ravintoperäiset karotenoidit voivat vähentää syöpäriskiä Terveusportti. 15.3.2011. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 2.12.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Sinikka Piippo: Puhdasta ravintoa, s. 232. Helsinki: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-671-3
- ↑ a b Role of Beta-Carotene in Lung Cancer Primary Chemoprevention: A Systematic Review with Meta-Analysis and Meta-Regression. 2022. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9003277/
- ↑ The Best Lutein and Zeaxanthin Sources for Eye Health learn.eyecheck.com. Viitattu 29.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Lycopene in the Prevention of Cardiovascular Diseases. 2022. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8880080/
- ↑ The Best Lutein and Zeaxanthin Sources for Eye Health learn.eyecheck.com. Viitattu 29.3.2024. (englanniksi)
- ↑ a b The Best Lutein and Zeaxanthin Sources for Eye Health learn.eyecheck.com. Viitattu 29.3.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Anna: Syötkö tarpeeksi värikkäästi? Kasvisten eri väriaineilla on eri terveysvaikutukset Anna.fi. 24.6.2022. Viitattu 29.3.2024.
- ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8880080/#:~:text=PMC8880080PMID%3A%2035216071-,Lycopene%20in%20the%20Prevention%20of%20Cardiovascular%20Diseases,-Sylwia%20Przybylska*. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8880080/
- ↑ Hanna Vilo: Karotenoidit ovat luonnon tehoaineita, joilla on erilaisia terveysvaikutuksia 24.6.2022. Anna. Viitattu 1.12.2022.
- ↑ Carotenoids in Cancer Metastasis—Status Quo and Outlook. 2020. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7763577/
- ↑ Lars Müller, Catherine Caris-Veyrat, Gordon Lowe, Volker Böhm: Lycopene and Its Antioxidant Role in the Prevention of Cardiovascular Diseases-A Critical Review. Critical Reviews in Food Science and Nutrition, 17.8.2016, 56. vsk, nro 11, s. 1868–1879. PubMed:25675359 doi:10.1080/10408398.2013.801827 ISSN 1549-7852 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Associations of serum carotenoids with the severity of sunburn and the risk of cancer: A cross-sectional analysis of 1999–2018 NHANES data. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9810113/
- ↑ Ming-Xu Wang, Jia-Hui Jiao, Ze-Yu Li, Ru-Ru Liu, Qiang Shi, Le Ma: Lutein supplementation reduces plasma lipid peroxidation and C-reactive protein in healthy nonsmokers. Atherosclerosis, 2013-04, 227. vsk, nro 2, s. 380–385. PubMed:23398944 doi:10.1016/j.atherosclerosis.2013.01.021 ISSN 1879-1484 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Xian-Rong Xu, Zhi-Yong Zou, Xin Xiao, Yang-Mu Huang, Xun Wang, Xiao-Ming Lin: Effects of Lutein Supplement on Serum Inflammatory Cytokines, ApoE and Lipid Profiles in Early Atherosclerosis Population. Journal of Atherosclerosis and Thrombosis, 2013, 20. vsk, nro 2, s. 170–177. doi:10.5551/jat.14365 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Elisabeth Tm Leermakers, Sirwan Kl Darweesh, Cristina P. Baena, Eduardo M. Moreira, Debora Melo van Lent, Myrte J. Tielemans, Taulant Muka, Anna Vitezova, Rajiv Chowdhury, Wichor M. Bramer, Jessica C. Kiefte-de Jong, Janine F. Felix, Oscar H. Franco: The effects of lutein on cardiometabolic health across the life course: a systematic review and meta-analysis. The American Journal of Clinical Nutrition, 2016-02, 103. vsk, nro 2, s. 481–494. PubMed:26762372 doi:10.3945/ajcn.115.120931 ISSN 1938-3207 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Druesne-Pecollo, N; Latino-Martel, P; Norat, T; Barrandon, E; Bertrais, S; Galan, P; Hercberg, S (Jul 1, 2010). "Beta-carotene supplementation and cancer risk: a systematic review and metaanalysis of randomized controlled trials.". International journal of cancer. Journal international du cancer 127 (1): 172–84. PMID 19876916.
- ↑ Benefits of Beta Carotene and How to Get It Healthline. 30.7.2020. Viitattu 29.3.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]