Kansallispäivä
Kansallispäivä on kansallinen juhlapäivä, jota vietetään vuosittain jonkin kansakunnalle merkittävän tapahtuman muistoksi.[1]
Tausta ja tarkoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansallispäivänä korostetaan kansakunnan yhteistä menneisyyttä ja vahvistetaan kansallista identiteettiä. Kansakunta korottaa yhden päivän sen juhlaksi, keitä he ovat ja mistä he tulevat. Tällöin järjestetään juhlia ja seremonioita, joilla me-henkeä vahvistetaan. Vuotuiset juhlamenot luovat jatkuvuuden tunnetta.[2][3]
Britannian maiden kansallispäivät ovat pyhimysten muistopäiviä. Joidenkin maiden kansallispäivät pohjautuvat kristinuskoa edeltäneeseen pakanalliseen aikaan, kuten talvi- ja kesäpäivänseisausten juhlapäivät. Uudemmat kansallispäivät juhlistavat valtion ja kansakunnan rakentamista. Näitä ovat itsenäisyyspäivät, valtion perustamispäivät, perustuslain allekirjoituspäivät, jonkin valloituksen päivät, ja joskus jonkin tappion muistopäivät.[4]
Kansallispäivää voidaan juhlistaa virallisilla puheilla, paraateilla ja juhlatilaisuuksilla. Tällaista vakavaa ja virallista kansallispäivää juhlitaan esimerkiksi Suomen itsenäisyyspäivänä. Joidenkin kansallispäivien juhlinta perustuu vanhoihin perinteisiin.[4]
Jos kansallispäivä on yleinen vapaapäivä, se voi haitata kansantaloutta. Toisaalta kansallispäivän juhlinta voi tuoda maalle matkailutuloja.[4]
Eri maissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eri maiden kansallispäivien juhlinnan yleisyys vaihtelee huomattavasti. Vakiintuneita ja elinvoimaisia kansallispäiviä ovat esimerkiksi Ranskan kansallispäivä ja Yhdysvaltain itsenäisyyspäivä, joissa juhlistetaan tasavallan syntyä.[4]
Joillakin mailla ei ole lainkaan kansallispäivää, tai sellaista juhlitaan hyvin huomaamattomasti.[3] Virallinen kansallispäivä puuttuu esimerkiksi Yhdistyneeltä kuningaskunnalta, joskin Englannissa, Walesissa, Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa on kussakin omia kansallisia merkkipäiviä.[5]
Joissakin maissa on useita kilpailevia kansallispäiviä, joissa juhlistetaan eri tapahtumia, jotka voivat olla kiistanalaisia ja ongelmallisia. Kun entinen hallinto joutuu epäsuosioon, vanha kansallispäivä voidaan joutua ”puhdistamaan” sen painolastista. Joskus vanha kansallispäivä saa uuden merkityksen, joskus eri merkityksen eri kansanryhmille.[3]
Esimerkiksi Saksan, Etelä-Afrikan ja Italian poliittisen historian mullistukset ovat tehneet historian muistelusta ongelmallisen näissä maissa.[6] Venäjällä on useita kansallispäiväksi tarkoitettuja päiviä, jotka juhlistavat maan historiaa 1600-luvulta Jeltsinin ajan tapahtumiin 1990-luvulla.[7] Saksassa ongelmia on aiheuttanut se, että jotkin uudempien, kansallisesti tärkeiden tapahtumien päivämäärät, kuten Berliinin muurin murtumisen vuosipäivä, osuvat sattumalta samalle päivälle kuin natsihallinnon aikaisten tapahtumien vuosipäivät. Myös Japanissa kansallispäivää rasittaa sen juhliminen ennen toista maailmansotaa.[7]
Joissain monikansallisissa maissa ei vietetä kansallispäiviä, koska jotkin kansanryhmät näkisivät ne ongelmallisena.[4] Australian alkuperäiskansat eivät ole ottaneet ”Australia-päivää” omakseen, koska silloin muistellaan brittisiirtolaisten saapumista mantereelle vuonna 1788. Sen vuoksi maahan on ehdotettu toisia kansallispäiviä.[7]
Joissain maissa kansallispäivien viettäminen on kiellettyä, ja niitä saatetaan viettää salaa, vangitsemisen uhalla.[3]
Myös vailla omaa valtiota olevalla kansalla voi olla kansallispäivä, esimerkiksi saamelaisten kansallispäivä 6. helmikuuta, Ahvenanmaan itsehallintopäivä 9. kesäkuuta ja kansainvälinen romanipäivä 8. huhtikuuta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- McCrone, David, McPherson, Gayle (toim.): National Days. Palgrave Macmillan, 2009. ISBN 978-1-349-31468-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ Halonen, Tero: Itsenäisyyspäivä ja yhtenäisen kansakunnan rakentaminen. Tiedepolitiikka, 2003, 28. vsk, nro 1.
- ↑ a b c d McCrone & McPherson (teoksessa National Days, 2009), s. 1.
- ↑ a b c d e McCrone & McPherson (teoksessa National Days, 2009), s. 2–5.
- ↑ Kimmo Kiljunen: Valtiot ja liput, s. 77. Helsinki: Otava, 2002.
- ↑ McCrone & McPherson (teoksessa National Days, 2009), s. 5–6.
- ↑ a b c Geisler, Michael E. (teoksessa National Days, 2009), s. 10–14.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansallispäivä Wikimedia Commonsissa
