Kaisu Leppänen
| Kaisu Leppänen | |
|---|---|
 Kaisu Leppänen 1930-luvun alussa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Katri Sisko Juhontytär Leppänen |
| Syntynyt | 13. lokakuuta 1904 Turku |
| Kuollut | 4. maaliskuuta 1993 (88 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso |
Ilmari Unho (1927–1933) Tauno Majuri (1937–1943) |
| Lapset | Pentti Unho |
| Näyttelijä | |
| Merkittävät roolit |
Vieras mies tuli taloon Ihmiset suviyössä |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Katri Sisko Juhontytär ”Kaisu” Leppänen (13. lokakuuta 1904 Turku – 4. maaliskuuta 1993 Helsinki[1]) oli suomalainen näyttelijä. Hän teki Suomen Kansallisteatterissa yli neljä vuosikymmentä kestäneen uran, valkokankailla hän tulkitsi vahvoja naisrooleja. Kaisu Leppänen palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1957, sekä Jussi-patsaalla vuonna 1949 naissivuosasta Mettälän Santrana elokuvassa Ihmiset suviyössä.[1]
Kaisu Leppänen oli näyttelijä Aarne Leppäsen sisar.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leppäsen teatteriura alkoi 17-vuotiaana, jolloin hän pääsi Suomen Kansallisteatteriin kuiskaajaksi. Suomen Näyttämöopiston hän suoritti 1927–1928. Leppänen sai koulun jälkeen kiinnityksen Kansallisteatteriin ja jäi sieltä eläkkeelle 1970.[1] Hän näytteli teatterissa yli 150 roolissa. Hänen vaikuttaviin roolisuorituksiinsa kuuluivat muun muassa Niskavuoren Loviisa, Elisabetin osa näytelmässä Maria Stuart, leskirouva Gurmyskajan osa Aleksandr Ostrovskin näytelmässä Metsä, Irina Arkadina Anton Tšehovin näytelmässä Lokki sekä äidin osa Federico García Lorcan Veren häissä.
Leppänen debytoi valkokankailla 25-vuotiaana huonepalvelijan osassa mykkäelokuvassa Korkein voitto. Vuonna 1932 hänellä oli yksi naispääosista komediassa Olenko minä tullut haaremiin.[1] 1930-luvun jälkipuoliskolla hän teki voimakkaat naispääosat draamaelokuvissa Vieras mies tuli taloon, (1938), Syyllisiäkö? (1938) ja Lapseni on minun (1940). Leppänen itse piti merkittävimpänä roolinaan Astrid Jönssonia Wilho Ilmarin ohjaamassa Vieras mies tuli taloon -elokuvassa.
Leppäsen muita filmirooleja ovat Jussilla palkittu Mettälän Santra Valentin Vaalan elokuvassa Ihmiset suviyössä ja Töyryn emäntä Edvin Laineen suurelokuvassa Täällä Pohjantähden alla. Onnistuneita tulkintoja olivat myös matami Röhelin elokuvassa Kun on tunteet sekä apuvaimo Lindgreenska Pastori Jussilaisessa. Leppäsen viimeiseksi filmityöksi jäi ruotsinkielisen rouvan osa Taavi Kassilan elokuvassa Petos vuonna 1988.
Kaisu Leppäsen ensimmäinen aviopuoliso oli ohjaaja Ilmari Unho ja toinen näyttelijä Tauno Majuri. Leppäsen ja Unhon poika oli Suomen Filmiteollisuudessa työskennellyt elokuvaaja Pentti Unho (1928–1970).[1] Molemmat liitot päättyivät eroon.
Muun muassa Panu Rajala on Tampereen Teatterin historiassaan (2004) sekoittanut Kaisa ja Kaisu Leppäsen.[2]
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Elokuva | Rooli |
|---|---|---|
| 1929 | Korkein voitto | huonepalvelija |
| 1932 | Olenko minä tullut haaremiin | maisteri Aili Viheroja |
| 1936 | Tee työ ja opi pelaamaan | Anni Kuronen, kauppiaan tytär |
| Onnenpotku | Eeva | |
| 1937 | Kuriton sukupolvi | kaunis nainen |
| 1938 | Vieras mies tuli taloon | Astrid Jönsson |
| Syyllisiäkö? | Emmi Hytönen | |
| 1939 | Takki ja liivit pois! | näyttelijätär Irma Aaltonen |
| 1940 | Lapseni on minun | Elsa |
| Yövartija vain... | Liina, tehtaantyttö | |
| 1941 | Perheen musta lammas | Saara Salonen |
| 1943 | Katariina ja Munkkiniemen kreivi | maaherratar Elisabeth Gerhard |
| 1945 | Suomisen Olli yllättää | insinöörinrouva Zuleima Johansson |
| 1946 | Menneisyyden varjo | Kerstin Fader |
| Kirkastuva sävel | seurapiirikaunotar Raili Salmio | |
| 1948 | Ihmiset suviyössä | Mettälän Santra |
| 1949 | Sinut minä tahdon | Harrietin äiti |
| 1950 | Tanssi yli hautojen | rouva |
| Vuosi | Elokuva | Rooli |
|---|---|---|
| 1952 | Yhden yön hinta | Villen vaimo |
| Yö on pitkä | Ritan äiti | |
| Rikollinen nainen | Lyyli, naisvanki | |
| Kipparikvartetti | vuorineuvoksetar Rahala | |
| 1953 | Tyttö kuunsillalta | Margit Lindman |
| 1954 | Kun on tunteet | matami Röhelin |
| Herrojen Eeva | rouva Taavanen | |
| 1955 | Tähtisilmä | rouva Hopeaheimo |
| Pastori Jussilainen | Lindgreenska, apuvaimo | |
| 1957 | Miriam | Anta-täti |
| 1958 | Verta käsissämme | Aaltonan naapuri |
| 1960 | Skandaali tyttökoulussa | kauppaneuvoksetar Alma Dillman |
| 1962 | Pikku Suorasuu | Alma Wahl |
| Ihana seikkailu | neiti Alina Hammar | |
| 1968 | Täällä Pohjantähden alla | Töyryn emäntä |
| 1972 | Pohjantähti | |
| 1988 | Petos | fru |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Uusitalo, Kari: Kaisu Leppänen Elonetissä Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto.
- Luoma, Rauni: Ilon ja murheen näyttämöllä. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13829-0 .
- Spectrum Tietokeskus 15. WSOY, 1982. ISBN 951-0-07254-0.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Kaisu Leppänen Elonetissä.
- ↑ Kaisa Leppänen Elonetissä.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mäkinen, Helka: Leppänen, Kaisu (1904–1993) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
