Jyvä
Jyvä on heinäkasvien pähkylämäinen hedelmä. Käytännössä jyväksi kutsutaan viljakasvien, kuten vehnän, rukiin, ohran, kauran ja maissin, siementä, jota useasti ympäröivät suojuslehdet eli helpeet. Jyvät saadaan viljakasvista puimalla, ja jyvät voidaan jauhaa kuivaamisen jälkeen jauhoiksi.
Jyvän pääosat ovat jauhoydin (endospermi eli siemenvalkuainen), alkio ja alkiokilpi sekä kuoriosat, joihin kuuluvat siemenaiheen ydin, siemenkuori ja hedelmäseinä.
Kuorikerroksen osuus jyvän painosta on noin 14 prosenttia, endospermin 80 prosenttia ja alkion 3 prosenttia. Vaikka eri viljalajien jyvät periaatteessa muistuttavat pitkälti toisiaan, niiden rakenteissa ja koostumuksessa on merkittäviä eroavuuksia.[1]
Endospermi eli jauhoydin sisältää runsaasti tärkkelystä, ja se toimii jyvän itäessä alkion ravintovarastona.
Varastokuivatussa jyvässä on vettä enintään 14 prosenttia.[2] Tätä kosteampi vilja alkaa varastoitaessa käydä ja pilaantua. Lisäksi jyvässä on proteiineja (noin 10 prosenttia), rasvaa (n. 5 prosenttia), tärkkelystä (n. 60 prosenttia) ja muita hiilihydraatteja. Jyvän koostumus riippuu viljalajista ja -lajikkeesta.
Viljakasvien kuorittuja ja rikottuja jyviä nimitetään suurimoiksi tai puhekielessä ryyneiksi. Jyvästä ennen jauhamista erotetut kuoriosat ovat leseitä ja jyvästä viljaa puitaessa irronneet helpeet akanoita[3]. Akanoiksi kutsutaan eräissä murteissa myös jyvistä jauhettaessa irronneita kuoria.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tietoa leivästä - Viljan jyvä leipatiedotus.fi. Viitattu 09.11.2017.
- ↑ Jukka Ahokas, Tapani Jokiniemi Viljankuivaus s. 3 energia-akatemia.fi. Arkistoitu 31.7.2016. Viitattu 09.11.2017.
- ↑ https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:akana
- ↑ Jyviä ja akanoita Kotimaisten kielten keskus
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyvä Wikimedia Commonsissa
