Jersey City
| Jersey City | |
|---|---|
 Jersey Cityn taivaanrantaa. |
|
 Jersey City Hudsonin piirikunnan kartalla. |
|
  Jersey City |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Yhdysvallat |
| Osavaltio | New Jersey |
| Piirikunta | Hudson |
| Väkiluku (2010) | 247 597 |
Jersey City on kaupunki New Jerseyn osavaltiossa Yhdysvalloissa. Kaupunki sijaitsee Hudsonjoen varrella vastapäätä New Yorkiin kuuluvaa Manhattania. Alankomaalaiset siirtolaiset perustivat siirtokunnan nykyisen kaupungin alueelle vuonna 1630. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Jersey Cityn asukasluku oli 247 597.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jersey City sijaitsee Hudson- ja Hackensackjoen väliin jäävällä niemimaalla New Jerseyn osavaltion koillisosassa. Hudsonjoen vastarannalla idässä sijaitsee New Yorkiin kuuluva Manhattan ja lännessä New Jerseyhyn kuuluva Newark.[1] Jersey Cityä ja Manhattania yhdistää Holland Tunnel-liikennetunneli ja PATH-metro.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen eurooppalaisten saapumista nykyisen Jersey Cityn aluetta asuttivat delaware-intiaanit, jotka tunsivat alueen nimellä Communipaw. Tuolloin Alankomaiden palveluksessa ollut englantilainen tutkimusmatkailija Henry Hudson vieraili alueella vuonna 1609 ja vuonna 1630 alankomaalainen Hollannin Länsi-Intian kauppakomppanialle työskennellyt Michael Pauw osti maata paikallisilta intiaaneilta siirtokunnan perustamista varten. Siirtokunta sai nimen Pavonia Pauwin sukunimen mukaan. Siirtokunta oli intiaanien kanssa käydyn kaupan keskus aina vuoteen 1643, jolloin syttyi sota intiaanien kanssa siirtolaisten surmattua erään heimon jäseniä. Sodan lisäksi siirtokuntaa vaivasivat taudit ja köyhyys. uuden Amstedramin johtaja Petrus Stuyvesant solmi rauhan intiaanien kanssa vuonna 1647, mutta rauha rikkoutui siirtolaisten tapettua intiaaninaisen vuonna 1655 Manhattanilla. Manhattanin intiaanit siirtyivät Hudsonjoen yli mantereelle ja tappoivat tai karkottivat Pavonian siirtolaiset. Viisi vuotta myöhemmin Stuyvesant osti maan uudelleen intiaaneilta. Englantilaiset valtasivat Pavonian alankomaalaisilta vuonna 1664 ja vakiinnuttivat valtansa vuoteen 1674 mennessä. New Jersey sai uuden nimensä Jerseyn saaren mukaan. Nykyinen Jersey City käsitti vielä tuolloin erilliset Bergenin, Paulus Hookin, Harsimuksen, Communipawin ja Coven asutukset.[1]
Yhdysvaltain vapaussodan aikana alueella oli strategista merkitystä amerikkalaisten ja brittien taistellessa New Yorkin ja New Jerseyn alueesta. Briteillä oli varuskunta Paulus Hookissa aina elokuuhun 1779 saakka, jolloin Henry Lee III:n komentamat joukot valtasivat brittien linnakkeen. Britit hallitsivat kuitenkin pientä aluetta lähistöllä vuoteen 1783 saakka, jolloin brittijoukot poistuivat Yhdysvalloista. Paulus Hookista tuli Jersey City vuonna 1820 ja vuonna 1834 sovittiin New Jerseyn ja New Yorkin rajan kulkevan Hudsonjoen keskellä. Jersey City alkoi teollistua ja kasvaa nopeasti. Kaupunkiin liitettiin useita naapuripaikkakuntia vuonna 1869 ja paikallisiin tehtaisiin saapui saksalaisia, puolalaisia, irlantilaisia ja italialaisia muuttajia. Kaupunki oli myös osa Underground Railroad -verkostoa, jonka kautta orjia pakeni etelävaltioista pohjoiseen. Sisällissodan aikana Jersey City oli tärkeä joukkojenkuljetuspiste unionin sotilaille. Vuonna 1910 avattiin rautatietunneli Jersey Cityn ja New Yorkin välille.[1]
Ensimmäisen maailmansodan aikana saksalaiset sabotöörit räjäyttivät räjähteillä lastattuja junavaunuja Jersey Cityssä 30. heinäkuuta 1916. Räjähdys rikkoi esimerkiksi ikkunoita ja materiaalitappioiden arvoksi arvioitiin tuolloin 22 miljoonaa dollaria. Kaupungin kasvu jatkui sodan jälkeen. Vuonna 1924 pystytettiin tuolloin maailman suurin Colgate Clock -kello, vuonna 1927 avattiin Holland Tunnel -tunneli ja vuonna 1937 avattiin sittemmin purettu Roosevelt Stadium. Jersey Cityn asukasluku oli suurimmillaan vuonna 1950, jolloin kaupungissa asui 299 000 henkilöä. Kaupungin kasvu taittui sittemmin monien sen asukkaiden ja yritysten muuttaessa esikaupunkeihin, joihin alkoi päästä kätevästi uusia moottoriteitä pitkin. Keskikaupunkia alettiin sittemmin uudistamaan osavaltion ja liittovaltion tuella. Liberty State Park avattiin vuonna 1976 ja kaupunki alkoi houkutella korkean vuokratason vaivaamia yritysten toimistoja New Yorkin puolelta.[1]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jersey Cityn talouden perinteisiä kulmakiviä ovat olleet liikenne ja jakelu. Sittemmin kaupunki on panostanut etenkin finanssi- ja kiinteistöalalle.[1] Myös teollisella tuotannolla on suuri merkitys. Paikallisiin teollisuuden aloihin kuuluvat esimerkiksi kemikaali-, elektroniikka-, kosmetiikka-, lääke- ja autoteollisuus.[2]
Kotitalouksien keskimääräiset vuosittaiset ansiot Jersey Cityssä aikavälillä 2012–2016 olivat 60 703 USD ja henkilöä kohden 34 887 USD. 19,4 % väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella.[3]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 247 597 ja vuoden 2017 arvion mukaan 270 753. Kaupungin asukkaista 35,3 % oli taustaltaan valkoisia, 24,8 % afroamerikkalaisia, 28,1 % latinoja mistä tahansa rodusta ja 25 % aasialaisia. 52,6 % kaupungin asukkaista puhui kotonaan jotakin muuta kieltä, kuin englantia ja 41,1 % kaupungin asukkaista oli syntynyt ulkomailla.[3]
Jersey Cityssä sijaitsevia oppilaitoksia ovat esimerkiksi Jersey City State College (1927) ja St. Peter’s College (1872).[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Cities of the United States, s. 231-241. (Kuudes painos) Gale, 2009. ISBN 978-1-4144-3759-0 (englanniksi)
- ↑ a b c Jersey City Encyclopaedia Britannica. Viitattu 27.8.2018. (englanniksi)
- ↑ a b QuickFacts Jersey City city, New Jersey United States Census Bureau. Viitattu 27.8.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Alueet | |
|---|---|
| Huomattavat kaupungit ja kunnat | |
| Piirikunnat |