Immunoglobuliini E
IgE eli immunoglobuliini E on vasta-aine.[1] Immunoglobuliini E:llä on merkitystä erityisesti allergisissa reaktioissa ja immuunipuolustuksen torjuessa parasiitteja.[2]
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
IgE:n rakenne koostuu kahdesta raskasketjusta ja kahdesta kevytketjusta. Raskasketjussa on neljä pysyvää osaa ja yksi vaihteleva osa, kevytketjussa yksi pysyvä ja yksi vaihteleva osa. Raskas- ja kevytketjun vaihtelevat osat muodostavat yhdessä vasta-aineen antigeenia sitovan kohdan.[3]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Plasmasoluiksi aktivoituneet B-solut erittävät immunoglobuliini E -molekyylejä solunulkoiseen tilaan. IgE-molekyylit sitoutuvat voimakkaasti syöttösolujen ja basofiilien granulosyyttien pinnalla oleviin Fc-reseptoreihin. Antigeenin sitoutuminen edelleen immunoglobuliini E:hen laukaisee syöttösolun tai basofiilin erittämään erilaisia sytokiineja ja biologisesti aktiivisia amiineja, erityisesti histamiinia. Histamiini laajentaa verisuonia ja helpottaa valkosolujen, vasta-aineiden ja komplementtiproteiinien pääsyä histamiinia erittäneen solun luo. Amiinien vapautuminen aiheuttaa tyypilliset allergisen reaktion oireet. [2]
Syöttösolut aktivoivat ja houkuttelevat paikalle myös eosinofiilejä granulosyyttejä, joiden pinnalla on myös IgE-molekyylejä sitovia Fc-reseptoreja. Eosinofiilit tappavat parasiitteja, eritoten jos niiden pinta on peitetty IgE-molekyyleillä.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
- ↑ a b c Alberts, Bruce et al. Molecular Biology of the Cell. (5. painos) Garland Science, 2008, s. 1556-1557.
- ↑ Alberts, Bruce et al. Molecular Biology of the Cell. (5. painos) Garland Science, 2008, s. 1559.