Ilmasotakoulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Lentosotakoulu kanssa.
Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla.
Tarkennus: Artikkelissa saattaa olla päällekkäistä tietoa artikkelin Lentosotakoulu kanssa.
Tämä artikkeli kertoo Tikkakoskella toimivasta yksiköstä. Ilmasotakoulu oli myös Kauhavalla toimineen Lentosotakoulun aikaisempi nimi.
Ilmasotakoulu
Ilmasotakoulun joukko-osastotunnus
Ilmasotakoulun joukko-osastotunnus
Toiminnassa 1942–
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Ilmavoimat
Aselajit ilmavoimien viesti, ilmatorjunta, huolto
Rooli aselajikoulu
Tukikohta Jyväskylän varuskunta, Tikkakoski, Jyväskylä
Kalusto Grob G 115, BAe Hawk
Värit
Marssi Kajanus: Sotamarssi
Vuosipäivät 1. lokakuuta
Komentajat
Nykyinen komentaja eversti Vesa Mäntylä[1]
Tunnettuja komentajia Matti Ahola

Ilmasotakoulu (ILMASK, aik. IlmaSK) on Suomen ilmavoimien puolustushaarakoulu Jyväskylän varuskunnassa Tikkakoskella.[2] Ilmasotakoulun johtajana toimii eversti Vesa Mäntylä.[3] Varusmies-, reserviläis- ja palkatun henkilöstön koulutuksen lisäksi Ilmasotakouluun kuuluu myös Ilmavoimien soittokunta.[2]

Suomen Ilmavoimien virallinen taitolento-osasto Midnight Hawks lentonäytöksessä 17. heinäkuuta 2017 Iso-Brianniassa

Päätehtävä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasotakoulu vastaa upseerikoulutuksen yhteisten opintokokonaisuuksien toteuttamisesta, palkatun henkilökunnan jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä varusmieskoulutuksesta.[2]

Ilmasotakoulu on ilmavoimien komentajan alainen puolustushaarakoulu[2][4] sekä ilmavoimien johtamisjärjestelmän ja ilmatorjunnan aselajikoulu. Sotilasopetuslaitoksen rooli sillä on ollut toukokuusta 1975 ja puolustushaarakoulun vuoden 2004 alusta lukien.

Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2023 solmitun DCA-sopimuksen perusteella Yhdysvaltojen käyttöön annetaan tarvittaessa Ilmasotakoulun lentotukikohta.[5]

Kokoonpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasotakoululla on esikunta (E), jota johtaa Ilmasotakoulun johtaja. Ilmasotakoulun kokoonpanoon kuuluvat

Huoltokeskus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huoltokeskus ylläpitää varuskuntaa. Se suunnittelee huoltoa ja toteuttaa valmiustehtäviä. Siihen kuuluvat Kuljetuskeskus ja Varastokeskus.[6]

Hävittäjälentolaivue 41

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hävittäjälentolaivue 41 (HÄVLLV 41) järjestää Hawk-suihkuharjoituskoneilla lentäjien peruskoulutusta.[7] Maanpuolustuskorkeakoulun Lentoupseerien ohjaajaopintosuunnan koulutus tapahtuu pääosin Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Koulutus jatkuu myöhemmin Ilmasotakoulussa, Lapin lennostossa Rovaniemellä, Karjalan lennostossa Kuopiossa tai Satakunnan lennostossa Pirkkalassa sen mukaan, että jatkaako maisteriopiskelija lentämistä Hornet-monitoimihävittäjillä, kuljetus- ja yhteyslentokoneilla vai Hawk-suihkuharjoituskoneilla.[8]

Suomen ilmavoimien taitolento-osasto Midnight Hawks koostuu Hävittäjälentolaivue 41:n lennonopettajista.[9]

Ilmavoimien soittokunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmavoimien soittokuntaan (ILMAVSK) kuuluu 21 henkilöä. Se on erikoistunut viihde- ja rytmimusiikkiin. Soittokunta on perustettu vuonna 1977.[10]

Koulutuskeskus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutuskeskus (KOULK) kuuluvat johtaja, opintoasiainosasto, korkeakouluosasto ja koulutusosasto. Keskuksen johtajana on toiminut muun muassa everstiluutnantti Vesa Sundqvist.[11]

Koulutuspataljoona

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutuspataljoona (KOULP) taas muodostuu komentajasta, esikunnasta, aliupseerikoulusta (AUK), viestitekniikkakomppaniasta, lentotekniikkakomppaniasta ja Ilmavoimien reserviupseerikoulusta (ILMAVRUK ja LENTORUK).[12]

Varusmiehiä koulutetaan Koulutuspataljoonassa aliupseerikurssilla, reserviupseerikursseilla sekä miehistössä eri tehtäviin. Varusmiesten on mahdollista hakeutua myös valtakunnallisiin ja varuskunnallisiin erityistehtäviin.[13] Ilmasotakoulussa sijaitsee myös Ilmavoimien Reserviupseerikoulu, jossa koulutetaan eri aliupseerikoulun linjoilta valitut reservin upseereiksi. Samassa paikassa sijaitsee myös Lentoreserviupseerikoulu (LENTORUK), jossa koulutetaan ilmavoimien sotilaslentäjät.[14]

Miehistötehtävät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehistölle on tarjolla omat koulutushaaransa, joihin kuuluu viesti, kuljettaja, suojaus (sotilaspoliisi), ilmataistelu, keittäjä, lentosää, kirjuri, lääkintä sekä uusimpana erikoisalana media-ala.[15] Sotilaskuljettajat koulutetaan Tikkakoskella.[16]

Aliupseerikoulun linjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Johtokeskus (joke-linja, TIVA ja TSTJ)
  • Lentotekninen
  • Viesti (TKKviesti- ja tutkaopintosuunnat)
  • Suojaaminen (ent. sotilaspoliisi)
  • Komento- ja huolto

Ilmasotakoulu tarvitsee myös talous-, lääkintä- ja kuljetusaliupseereita. Kuljetus- ja lääkintäaliupseerit koulutetaan Vekaranjärvellä Karjalan prikaatissa, josta on mahdollista päästä Reserviupseerikouluun Haminaan.[17] Tammikuun saapumiserässä järjestetään viestin alaisena toimiva tutkalinja, jossa varusmiehiä koulutetaan pääasiassa ilmavoimien tutka-asemien (tka-as) toimitsijoiksi.lähde?

Reserviupseerikoulun linjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tukikohta (JOJÄ- ja LNTTEKN-linja)
  • Suojaaminen (suojaus- ja viestilinja)
  • Lentoreserviupseerikurssi

Reserviupseerikoulutus alkaa maavoimien tavoin aliupseerikurssin I-vaiheen jälkeen. Erikoisaliupseerit voivat hakeutua maavoimien RUK:uun, josta he palaavat Ilmasotakouluun koulutustaan vastaaviin tehtäviin.lähde?

Lentotekniikkalaivue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmaosotakoulun lentotekniikkalaivue huoltaa Hävittäjälentolaivue 41:n käytössä olevat Hawk-suihkuharjoituskoneet.[18] Lentotekniikkalaivueen henkilöstöstä iso osa on aliupseereja, jotka työskentelevät asiantuntija-, esimies-, huolto- ja lennätystehtävissä.[19]

Viestitekniikkakeskus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viestitekniikkakeskuksen kuuluu johto, suunnittelutoimisto sekä kolme jaosta. Viestitekniikkakeskukseen siirtyi Ilmavoimien viestikoulun ja Ilmavoimien teknillisen koulun henkilöstöä.[20]

Historia ja perinteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukko-osaston vuosipäivää vietetään 1. lokakuuta. Joukko-osasto perustettiin Naarajärvelle 1.12.1941 nimellä Ilmavoimien Viestivarikko (IlmavVV). Nimi Ilmavoimien Viestikoulu tuli käyttöön jo vuosi myöhemmin.

Koulun johtajana ovat toimineet:

Sotilasarvo Johtajat Vuodet
majuri J. Jääskeläinen 1941–1942
everstiluutnantti Armas Eskola 1942–1949
everstiluutnantti Tauno Meller 1949
everstiluutnantti Kalle Martiala vs. 1948–1953 ja vak. 1953–1955
everstiluutnantti Yrjö Lahtinen 1955–1961
everstiluutnantti Seppo Haapanen 1961–1964
everstiluutnantti Eelis Lähde 1964–1966
everstiluutnantti Juhani Leinonen 1966–1970
everstiluutnantti Seppo Vasama 1970–1972
everstiluutnantti Perttu Peitsara 1973–1982
everstiluutnantti Juhani Kallionpää 1982–1984
everstiluutnantti Matti Ahola 1984–1985
eversti Kalevi Kiesi 1985–1986
eversti Keijo Kepsu 1986–1988
eversti Heikki Harjunmaa 1988–1993
eversti Martti Lehto 1993–1998[21]
eversti Ari Kivijärvi 1998–2000
eversti Juha Suonperä 1.9.2000–28.2.2006
eversti Kari Salmi 1.3.2006–31.12.2008
eversti Harri Leppälaakso 1.1.2009–31.12.2011
eversti Pertti Kelloniemi 1.1.–29.2.2012
eversti Petri Tolla 1.3.2012–31.5.2014
eversti Pasi Hakala 1.6.2014–31.12.2015
eversti Kimmo Hyvärinen 1.1.2016–31.7.2017
eversti Mikko Punnala[22] 1.8.2017–30.6.2019
eversti Henrik Elo 1.7.2019–31.5.2022
eversti Vesa Mäntylä 1.6.2022–[23]

Ilmasotakoulu vaalii edeltäjiensä (Ilmavoimien Viestipataljoona ja Ilmavoimien Viestikoulu) sekä aikaisemmin itsenäisinä joukko-osastoina toimineiden joukkojen (Kuljetuslentolaivue/Tiedustelulentolaivue, Luonetjärven soittokunta ja Ilmatorjuntakoulu) perinteitä. Perinteiden vaalimiseen osallistuu kaksi kiltaa; vuonna 1965 perustettu Ilmavoimien viestikilta (alkuperäinen nimi Ilmavoimien viesti- ja tutkakilta)[24] sekä vuonna 2006 perustettu Ilmasotakoulun kilta.[25]

Ilmasotakoulun Elso-koulutuskeskus vastasi vuoteen 2012 saakka elektronisen sodankäynnin koulutuksesta toisena valtakunnallisena koulutuskeskuksena Riihimäen varuskunnan ohella. Nykyisin koulutusta ei enää järjestetä Ilmasotakoulussa.lähde?

Nimenmuutoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukko-osasto tunnettiin aiemmin nimellä Ilmavoimien Viestikoulu (IlmavVK). Vuoden 2005 alusta nimi muuttui Ilmasotakouluksi ja Kauhavalla sijaitsevasta Ilmasotakoulusta tuli Lentosotakoulu (LentoSK). Samaan aikaan Tikkakoskella sijaitseva, vuonna 1973 perustettu Tukilentolaivue, lakkautettiin itsenäisenä joukko-osastona ja se liitettiin joukkoyksiköksi uuteen Ilmasotakouluun.lähde?

Nimenvaihdon taustalla oli varuskunnan kehittyminen puolustushaarakouluksi: Ilmasotakoulu vastaa nykyään lennonopettajakoulutuksesta ja ohjaajien alkeislentokoulutuksesta.

Myös joukko-osaston joukko-osastotunnus ja joukko-osastoristi vaihtuivat uusiin samassa yhteydessä.

Ennen Ilmavoimien Viestikoulu -nimeä käytössä oli nimi Ilmavoimien Viestipataljoona (IlmavVP) vuoteen 1966 saakka.lähde?

Joukko-osasto siirtyi Hämeenlinnasta Tikkakoskelle (nykyisin osa Jyväskylää) loppukesällä 1962.lähde?

Varusmieskoulutuksen historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saapumiserästä I/06 alkaen viestiliikenne- ja viestiteknisen linjan tilalle tuli uusi viestilinja, jolla koulutetaan aliupseereita tukikohtaviestijoukkueen eri tehtäviin. Ilmavalvontamiehistön tilalle tuli saapumiserästä II/06 alkaen linkkimiehistö ja I/07 alkaen linkkimiehistön tilalle on koulutettu viestijoukkue, joka vastaa tukikohdan viestitoiminnasta.lähde?

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasotakoulun oppilaskunta omistaa Locomobile Company of American valmistaman perintöauton, vuoden 1928 mallia olevan Locomobilen, museorekisteritunnus XAA-3.[26] Ns. Loco on sijoitettuna koulun ulkopuolisiin tiloihin.lähde?

Ilmasotakoulun organisaatioon kuului 1.1.2005–31.12.2014 myös Tukilentolaivue (TUKILLV), jonka tehtävänä on puolustusvoimien sekä valtiohallinnon tukeminen tukilentotoiminnalla ja lentokuljetukset, laskuvarjohyppytoiminta ja maalinhinaus. Tukilentolaivue siirtyi vuoden 2014 lopussa Pirkkalaan.[27]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lasse Laaksonen: Taivaan vartijat − Ilmasotakoulun historia 1918-2008. Minerva Kustannus, 2008. ISBN 978-952-492-163-3 (mm. entiset komentajat)
  • Ismo Myllylä: Luonetjärven varuskunta 1939-1989. Ilmavoimien viesti- ja tutkakilta ry, 1990. ISBN 952-90-2360-X

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Yhteystiedot Ilmavoimat. Viitattu 2.11.2022.
  2. ↑ a b c d Ilmasotakoulu - Ilmavoimat. Viitattu 15.12.2023.
  3. ↑ Ilmasotakoulun yhteystiedot Ilmavoimat. Viitattu 15.12.2023.
  4. ↑ Pyrhönen, Simo. Koski, Robert: Tikkakosken ilmasotakoulun brandin kehittäminen organisaation sisällä www.theseus.fi. 2010. Viitattu 16.12.2023.
  5. ↑ Lakka, Päivi. Toivonen, Terhi. Valta, Laura: DCA-sopimus julki: Nämä 15 aluetta Suomi avaa Yhdysvaltain joukoille – puolustusministeri: ”Kriisitilanteissa voidaan ryhtyä tositoimiin” Yle Uutiset. 14.12.2023. Viitattu 15.12.2023.
  6. ↑ Hakkarainen, Heimo: Ilmasotakoulun materiaalitoimintojen kehittäminen Opinnäytetyö, Ylempi AMK-tutkinto. Joulukuu 2007. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
  7. ↑ Leka 23 -harjoitus tuo Ilmasotakoulun Hawkeja Keski-Suomen taivaalle - Ilmavoimat. 14.4.2023. Viitattu 15.12.2023.
  8. ↑ Upseeriksi - Upseeriksi. Viitattu 16.12.2023.
  9. ↑ Midnight Hawks Ilmavoimat. Viitattu 15.12.2023.
  10. ↑ Ilmavoimien soittokunta Sotilasmusiikki. Viitattu 15.12.2023.
  11. ↑ Ilmasotakoulun koulutuskeskus 70 vuotta Yle.fi. 12.8.2010. Yleisradio. Viitattu 15.2.2014.
  12. ↑ Varusmiehenä Ilmasotakoulussa Ilmavoimat. Viitattu 16.12.2023.
  13. ↑ http://varusmies.fi/erityistehtavat
  14. ↑ http://varusmies.fi/lentajat
  15. ↑ http://www.ilmavoimat.fi/index.php?id=314 (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Ilmavoimien sotilaskuljettajat Intti.fi. Viitattu 16.12.2023.
  17. ↑ http://www.ilmavoimat.fi/index.php?id=313 (Arkistoitu – Internet Archive)
  18. ↑ Juonala, Jouko: Tällaisia ovat Hawk-suihkukoneet – käytössä jo yli 40 vuotta, nykyinen kalusto modernisoitu Ilta-Sanomat. 15.5.2023. Viitattu 17.12.2023.
  19. ↑ Laitila, Simo: Ilmasotakoulu Ammattisotilas verkkolehti. Viitattu 16.12.2023.
  20. ↑ Ahola, Sami: Ilmasotakoulun Viestitekniikkakeskuksen kunnossapidon ja materiaalihallinnon kehittäminen - Kunnossapidon PVSAP prosessin mallintaminen Opinnäytetyö, AMK. Huhtikuu 2023. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
  21. ↑ Martti Lehto Geneva Centre for Security Policy. Arkistoitu 4.11.2018. Viitattu 6.11.2018.
  22. ↑ Ilmasotakoulun entiselle johtajalle syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä Yle, 2020
  23. ↑ Eversti Henrik Elo Ilmavoimien operaatiopäälliköksi - eversti Vesa Mäntylä Ilmasotakoulun johtoon Lentoposti.fi. 24.5.2022. Viitattu 2.11.2022.
  24. ↑ Ilmavoimien Viestikilta ry - Tervetuloa Ilmavoimien Viestikilta ry:n kotisivuille www.ilmavoimienviestikilta.fi. Viitattu 15.12.2023.
  25. ↑ Ilmasotakoulun Kilta ry Toiminta ilmasotakoulunkilta.fi.
  26. ↑ Myllylä, 1990, s. 116
  27. ↑ Aalto, Sirkku: Tukilentolaivue lähtee - Noin 60 henkilön työt Tikkakoskelta Pirkkalaan Keskisuomalainen. 26.6.2014. Viitattu 16.12.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ilmasotakoulu&oldid=22748163”