Hyökkäys Irakin suurlähetystöön 2019
Hyökkäys Irakin suurlähetystöön 2019 oli 31. joulukuuta 2019 tapahtunut hyökkäys, jossa Kata'ib Hezbollahin ja Kansan mobilisointiyksiköiden kannattajien muodostama väkijoukko tunkeutui osaan Yhdysvaltain Irakin Bagdadissa sijaitsevaan suurlähetystöön. Hyökkäyksessä ei tiedettevästi loukkaantunut tai kuollut ketään.[1] Yhdysvallat syytti iskusta Irania.
Välikohtaus saattoi myöhemmin vaikuttaa päätökseen Bagdadin kansainvälisen lentoaseman ilmaiskujen toteuttamisesta, joissa iranilainen Quds-joukkojen komentaja Qassem Suleimani sai surmansa.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvaltain ja Iranin välit heikkenivät huomattavasti sen jälkeen, kun maiden välinen Joint Comprehensive Plan of Action- ydinsopimus purettiin Yhdysvaltojen toimesta vuonna 2018. Lisäksi ennen hyökkäystä sunnit olivat järjestäneet laajoja protesteja Irakissa.
Tapahtumat saivat alkunsa 27. joulukuuta, kun Kata'ib Hezbollah ampui raketteja Irakissa olevaan yhdysvaltalaistukikohtaan nimeltä K-1. Järjestö kiisti väitteet ohjusten ampumisesta, mutta Yhdysvallat vakuutti, että iskujen takana on nimenomaan Kata'ib Hezbollah. Iskuissa kuoli yhdysvaltalainen urakoitsija – lisäksi iskuissa loukkaantui neljä yhdysvaltalaisia ja kaksi irakilaisia sotilasta.[2] Kataib al Hezbollah oli tehnyt myös muita iskuja yhdysvaltalaisia vastaan[3]. Yhdysvallat kosti ne useilla ilmaiskuilla järjestöä vastaan 29. joulukuuta 2019, ja näiden iskujen seurauksena šiiamilitojen kannattajat päättivät vallata suurlähetystön kostona ilmaiskuista.
Lähetystöprotesti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kostoksi Yhdysvaltain ilmaiskuista Irania ja shiioja tukevat militantit ja muut protestoijat hyökkäsivät Yhdysvaltain Irakin lähetystöä vastaan. Väkijoukko lähti militanttien hautajaisista kohti Yhdysvaltain suurlähetystöä. Protestoijia oli paikalla arvioiden mukaan tuhansia, ja he vaativat Yhdysvaltain suurlähetystön sulkemista. Lisäksi väkijoukko huusi kuolemaa Yhdysvalloille ja Israelille. Päästyään suurlähetystön lähettyville väkijoukko sytytti tulipaloja ja piirsi graffiteja. Suurlähetystön puolustus pysäytti kyynelkaasulla hyökkääjät 200 metrin päähän lähetystön päärakennuksesta, ja protestoijat onnistuivat valtaamaan vain pienen osan lähetystöä.
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvallat syytti välikohtauksesta Irania uhaten vastatoimilla. Iskujen jälkeen Yhdysvallat siirsi 750 sotilasta Kuwaitiin.[4] Myöhemmin Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo nimesi šiiamilitioiden johtajat syyllisiksi lähetystöprotestiin.[5]
3. tammikuuta 2020 Ilmaiskuissa Bagdadin kansainväliseen lentoasemaan Quds-joukkojen komentaja Qassem Suleimani murhattiin mahdollisesti kostona protesteista suurlähetystöön. Iskuissa kuoli myös Kansan mobilisointiyksikön komentaja Abu Mahdi al-Muhandis. Suleimani oli pitkään ollut Yhdysvaltojen vihollinen. Hänellä ja Quds-joukoilla oli merkittävä asema Iranin Lähi-idän ulkopolitiikassa, kun Iran on tukenut muun muassa Syyrian hallitusta Syyrian sisällissodassa.[6][7][8]. Yhdysvallat perusteli iskuaan sillä, että iranilaiskenraalin joukot tappoivat vuonna 2003 satoja yhdysvaltalaissotilaita Irakin sodassa, ja hänen väitettiin olevan suunnittelemassa uusia iskuja Yhdysvaltoja vastaan. Yhdysvallat siirsi 3. tammikuuta Lähi-itään 2000–3000 sotilasta lisää.[9][10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Yhdysvaltojen Irakin-suurlähetystöön yritettiin tunkeutua – Trump syyttää Irania: He joutuvat vastuuseen Yle Uutiset. Viitattu 1.1.2020.
- ↑ American defense contractor killed, troops wounded in rocket attack on base in Kirkuk Stars and Stripes. Viitattu 3.1.2020.
- ↑ Väkijoukko riehui USA:n Bagdadin-lähetystöllä aikansa ja poistui sitten paikalta – Kolme kysymystä ja vastausta avaavat sotkuista vyyhtiä Yle Uutiset. Viitattu 1.1.2020.
- ↑ Yhdysvallat lähettää lisäjoukkoja Lähi-itään suurlähetystöhyökkäyksen jälkeen Yle Uutiset. Viitattu 1.1.2020.
- ↑ US embassy siege leader was guest at White House during Obama presidency english.alarabiya.net. Arkistoitu 4.1.2020. Viitattu 3.1.2020. (englanniksi)
- ↑ ”Raju isku uusilla pelisäännöillä, Iranin vastaus pelottaa” – Ohjusisku Bagdadiin yllätti myös nukkumaan menossa olleet yhdysvaltalaiset Yle Uutiset. Viitattu 3.1.2020.
- ↑ ”Merkittävämpi kuin presidentti” – Kuka oli Yhdysvaltojen tappama Iranin sotilaskomentaja Qassem Suleimani? Ilta Sanomat. 3.1.2020. Viitattu 3.1.2020.
- ↑ Yle seuraa: Pompeo kertoo Yhdysvaltojen olevan valmis tilanteen "lieventämiseen", Iran on vannonut kostavansa kenraalinsa kuoleman Yle Uutiset. Viitattu 3.1.2020.
- ↑ Antti Kirkkala: USA lähettää tuhansia sotilaita lisää Lähi-itään verkkouutiset.fi. 1.3.2020. Viitattu 4.1.2020.
- ↑ Analyysi: Lähi-idässä pelätään ja iloitaan iranilaiskenraalin kuoleman jälkeen – Iranin kostoisku voi seuraavaksi syöstä Irakin entistä syvempään sekasortoon Yle Uutiset. Viitattu 3.1.2020.