Hjalmar Granfelt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hjalmar Granfelt
Suomen oikeusministeri
Erichin hallitus
28.6.1920–9.4.1921
Edeltäjä Karl Söderholm
Seuraaja Heimo Helminen
Henkilötiedot
Syntynyt15. marraskuuta 1874
Turku
Kuollut25. kesäkuuta 1957 (82 vuotta)
Turku
Ammatti professori
Puoliso Magdalena Lovisa Lavonius (1903–)
Tiedot
Puolue RKP

Otto Hjalmar Granfelt (15. marraskuuta 1874 Turku – 25. kesäkuuta 1957 Turku) oli suomalainen professori ja valtiopäivämies, joka toimi myös lyhyen aikaa Suomen oikeusministerinä 1920–1921.[1][2]

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Granfeltin vanhemmat olivat Turun hovioikeuden varapresidentti Otto Fabian Nimrod Granfelt (1818–1878) ja Fanny Georgina Karolina de Besche. Hän pääsi ylioppilaaksi 1893 (Nya svenska läroverket i Helsingfors) ja suoritti Helsingin yliopistossa oikeustutkinnon 1897 ja ylemmän hallintotutkinnon 1899. Granfelt valmistui molempien oikeuksien kandidaatiksi 1903 sekä molempien oikeuksien lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1906. Hän sai varatuomarin arvon 1900.[2] [3][4]

Granfelt toimi Helsingin yliopiston prosessioikeuden dosenttina 1906–1908, yleisen lainopin ja lainopin ensyklopedian apulaisena 1908–1909 sekä prosessioikeuden professorina 1909–1918 ja 1920–1941.[5] Hän oli aatelissäädyssä sukunsa edustaja valtiopäivillä 1904–1905 ja 1905–1906.[1] Itsenäistymisen jälkeen hän edusti Ruotsalaista kansanpuoluetta ja toimi oikeusministerinä Erichin hallituksessa 1920–1921.[6] Granfelt oli korkeimman oikeuden oikeusneuvoksena 1918–1920 ja Åbo Akademin kanslerina 1942–1957.[3]

Hjalmar Granfelt oli naimisissa 1903–1946 Magdalena Lovisa Lavoniuksen (k. 1946) kanssa.[3]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Alioikeuden ratkaisuja, pöytäkirjoja ja prosessitoimia - Domslut, protokoll och processåtgärder av underrätt ; ruotsin-ja suomenkielillä muodostellut ja selityksillä varustanut O. Hj. Granfelt ; avustanut U. J. Castrén. Lainopillinen Ylioppilastiedekunta, Helsinki 1915
  • Suomen konkurssioikeus pääpiirteittäin ; suomentanut U. J. Castrén. Tietosanakirja Oy, Helsinki 1918
  • Yleisen alioikeuden, maanjako-oikeuden ja välimiestuomioistuimen ratkaisuja, pöytäkirjoja ja prosessitoimia - Avgöranden, protokoll och processåtgärder av allmän underrätt, egodelningsrätt och skiljemannadomstol ; suomen- ja ruotsinkielellä muodostellut ja selityksillä varustanut Otto Hjalmar Granfelt ; avustanut U. J. Castrén. 2. olennaisesti muutettu ja täydennetty painos Söderström, Helsinki 1924
  • Välimiesmenettely ; suom. Onni Heinonkoski. 3. täyd. painos Söderström, Helsinki 1941
  • Rangaistuksen täytäntöönpano : prosessioikeudellinen esitys yleisessä laissa säädettyjen rangaistusten ja muiden rikollisoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanosta ; suom. W. L. Telkkä. Söderström, Helsingfors 1942
  • Yleisen rikosoikeuden peruskurssi : luentoja ; suomentanut Olavi Salervo. Söderström, Helsinki 1943
  • Suomen voimassaolevan vekselioikeuden ja shekkioikeuden oppikirja. Suomen lainopillisen yhdistyksen julkaisusarja 13. Söderström, Helsinki 1946

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Helsingin yliopisto : opettajat ja virkamiehet vuodesta 1828. 1, A - K / Tor Carpelan ja L. O. Th. Tudeer. s. 270. (Otto Hjalmar Granfelt) Tuntematon, 1925. Kansalliskirjasto (viitattu 13.04.2021).
  2. ↑ a b Biografiasampo: Otto Hjalmar Granfelt Viitattu 13.4.2021.
  3. ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Otto Hjalmar Granfelt
  4. ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Otto Fabian Nimrod Granfelt. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 25.1.2020.
  5. ↑ Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917: Venäjän vallan aika 1809–1917 helsinki.fi. Viitattu 29.11.2014.
  6. ↑ Hjalmar Granfelt Suomen ministerit. Valtioneuvosto.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Karl Söderholm 		Suomen oikeusministeri
1920−1921 		Seuraaja:
Heimo Helminen
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hjalmar_Granfelt&oldid=21802310”