Gus Van Sant

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gus Van Sant
Gus Van Sant Cannesissa vuonna 2015.
Gus Van Sant Cannesissa vuonna 2015.
Henkilötiedot
Syntynyt24. heinäkuuta 1952 (ikä 72)[1]
Louisville, Kentucky[1]
Ammatti elokuvaohjaaja
Ohjaaja
Aktiivisena 1982–
Tunnetuimmat ohjaukset Drugstore Cowboy
Will Hunting
Palkinnot

Palme d’Or (2003)

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Gus Green Van Sant Jr. (s. 24. heinäkuuta 1952 Louisville, Kentucky)[1] on yhdys­valtalainen elokuva­ohjaaja, valokuvaaja, muusikko ja kirjailija. Hänet on elokuva­ohjaajana asetettu kahdesti Oscar-ehdokkaaksi. Hän on lisäksi voittanut kyseenalaisen Razzie-palkinnon huonoimmasta ohjauksesta. Hänen läpimurtoelokuvansa oli Drugstore Cowboy (1989).[2]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Van Sant aloitti ohjaamisen televisiomainoksilla. Elokuvien lisäksi hänen tuotannostaan on julkaistu yksi romaani, valokuvakirja sekä kaksi musiikkialbumia.

Elokuvantutkija Christian Weber jakaa Van Santin tuotannon vuosilta 1985–2012 neljään kauteen.[3] Ensimmäiset elokuvat Mala Noche (1985), Drugstore Cowboy (1989), Matkalla Idahoon (1991) ja Even Cowgirls Get the Blues (1993) tarkastelevat muun muassa seksuaali­vähemmistöjen ulkopuolisuutta, ja ne kuuluvat niin kutsutun uuden homoelokuvan (engl. New Queer Cinema) ensimmäiseen aaltoon. Näitä elokuvia leimaavat myös alituinen liike ja kodittomuus, ja ohjaaja hyödyntää lännenelokuvien aiheistoa ja surreaalisia unikuvia. Monissa elokuvissa kautta uransa Van Sant on ollut kiinnostunut nuorista henkilöistä, samoin kuin vaikkapa Larry Clark ja Gregg Araki.

Ensimmäisten elokuvien menestys avasi Van Santille portit Hollywoodiin, ja toisen kauden elokuvat Hinnalla millä hyvänsä (1995), Will Hunting (1997) ja Elämän edessä (2000) ovat muodoltaan perinteisempiä, mutta Weberin mukaan liikkeen ja kodittomuuden aihelma esiintyy niissä edelleen. Näissä elokuvissa nuori päähenkilö kohtaa vanhemman opettajahahmon.

Kolmanteen tuotantokauteen Weber sisällyttää elokuvat Psyko (1998), Gerry (2002), Elephant (2003), Last Days (2005) ja Paranoid Park (2007). Näitä luonnehtii päähenkilön ulkopuolisuus ja ajautuminen tuhoon. Elephant sai innoituksensa Columbinen verilöylystä. Gerry, Elephant ja Last Days muodostavat ”kuoleman trilogian”, ja ohjaaja poikkeaa lineaarisesta ja kronologisesta kerronnasta. Psyko puolestaan pyrkii toistamaan värillisenä Alfred Hitchcockin elokuvan Psyko.[4]

Neljänteen kauteen kuuluvat elokuvat Milk (2008), Restless (2011) ja Promised Land (2012). Ohjaaja palaa näissä teoksissa paitsi perinteisiin kerrontaratkaisuihin, myös yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden aiheistoon. Videolevitykseen Restless julkaistiin myös mykkäversiona, joka kuvattiin yhtä aikaa ääniversion kanssa.

Van Santin uusin elokuva Sea of Trees (2015) sai melko torjuvan vastaanoton: Cannesin elokuvajuhlilla sille buuattiin, ja ensimmäiset arvostelut olivat enimmäkseen kielteisiä.[5]

Valikoitu ohjaajafilmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Pendergast, Tom & Pendergast, Sara (toim.): International Dictionary of Films and Filmmakers, Vol. 2: Directors, 4th edition, s. 1012. St. James Press, 2000. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 30.5.2015). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Rautsi, Ilja: Päivän elokuvat. Helsingin Sanomat 11.7.2014 s. B 25.
  3. ↑ Weber, Christian: Gus Van Sant: Looking for a Place Like Home. Berlin: Bertz + Fischer, 2015. ISBN 978-3-86505-321-3
  4. ↑ Alanen, Antti: Elokuvantekijät, s. 705. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-20533-3
  5. ↑ Gus Van Sant’s ‘Sea of Trees’ Booed at Cannes Premiere 15.5.2015. Variety.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gus Van Sant.
Tämä elokuvaohjaajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gus_Van_Sant&oldid=21594758”