Gunnar Myrdal

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gunnar Myrdal
Gunnar Myrdal vuonna 1964.
Gunnar Myrdal vuonna 1964.
Henkilötiedot
Syntynyt6. joulukuuta 1898[1]
Skattungbyn, Ruotsi[1]
Kuollut17. toukokuuta 1987 (88 vuotta)[1]
Tukholma, Ruotsi[1]
Koulutus ja ura
Tutkinnot Tukholman yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Gustav Cassel
Tutkimusalue Taloustiede ja sosiologia
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin taloustieteen palkinto (1974)[1]

Karl Gunnar Myrdal (6. joulukuuta 1898 Orsa, Taalainmaa – 17. toukokuuta 1987 Danderyd, Tukholman lääni[1]) oli Ruotsista kotoisin oleva taloustieteilijä ja poliitikko. Häntä pidetään tärkeänä hyvinvointivaltion arkkitehtina ja hän on myös kansainvälisesti arvostettu yhteiskuntatutkija. Hän oli Sosiaalidemokraattisen puolueen jäsen parlamentissa vuodesta 1933 ja kauppaministeri vuosina 1945–1947 Tage Erlanderin hallituksessa.

Myrdal tunnetaan maailmalla parhaiten yhteiskuntatieteellisistä tutkimuksistaan, kuten An American Dilemma: The Negro Problem and Modern Democracy (1944),[2][3] jolla oli vaikutusta rotuerottelun lopettamiseen Yhdysvaltain kouluissa,[4] sekä Asian Drama: An Inquiry into the Poverty of Nations and The Challenge of World Poverty. A World Anti-Poverty Program in Outline (1968), joka on laajahko tutkielma Aasian silloisesta taloustilanteesta.[5]

Myrdal ja hänen vaimonsa Alva Myrdal puolustivat eugeniikkaa voimakkaasti.lähde?

Kirjailija Jan Myrdal oli Gunnar ja Alva Myrdalin poika.[6]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukutaustaltaan metsäsuomalainen[7] Myrdal sai tohtorin arvon taloustieteessä 1927.[3] Väitöskirjassaan hän tutki odotusten roolia hinnanmuodostuksessa. Hänen analyysinsä vaikutti vahvasti taloustieteen Tukholman koulukuntaan. Varhaisessa tutkimuksessaan Myrdal ennakoi joitakin Keynesin myöhemmin kehittämiä ideoita.

Hän toimi Geneven kansainvälisen korkeakoulun professorina 1930–1931, sitten Tukholman kauppakorkean professorina vuosina 1933–1950 ja samalla sosiaalidemokraattien kansanedustajana ja kauppaministerinä (1945–1947).[8] Seuraavat kymmenen vuotta Myrdal toimi YK:n Euroopan talouskomission pääsihteerinä, minkä jälkeen hän rupesi tutkimaan Aasian köyhyyttä ja julkaisi vaikutusvaltaisen, pitkähkön teoksen Asian Drama: An inquiry in to the Poverty of Nations (1968). Vuosina 1960–1967 hän oli kansainvälisen taloustieteen professori Tukholman yliopistossa. Vuonna 1961 Myrdal perusti kyseiseen yliopistoon Kansainvälisen Taloustutkimuksen Instituutin.[3] Hän sai taloustieteen nobelin Friedrich Hayekin kanssa vuonna 1974, joskin hän kannatti koko palkinnon lakkauttamista, koska se oli annettu Hayekille ja Milton Friedmanille, joiden töitä Myrdal ei pitänyt arvossa.

Myrdal tunnetaan Yhdysvalloissa ennen kaikkea kirjastaan An American Dilemma: The Negro Problem and Modern Democracy, joka julkaistiin jo 1944 Carnegie-säätiön aloitteesta. Kirjassaan hän käsittelee mustien ihmisoikeuksien toteutumisen ongelmaa Yhdysvalloissa. Teos sisältää runsaasti tietoa rotujen välisistä suhteista Yhdysvalloissa.[3] Varsinainen tutkimus oli alkanut jo 1938. Alun perin tutkimuksen piti käsitellä sukupuolta eikä rotua, mutta vain jälkimmäiselle aiheelle Myrdal löysi rahoitusta.

Myrdal julkaisi myös monia muita huomattavia töitä, joista monet käsittelivät sosiaalipolitiikkaa. Kansainvälisesti hänet tunnetaankin sosiaalipolitiikan tunnetuimpiin arkkitehteihin kuuluvana hahmona, ja hänen vaikutuksensa sosiaalidemokraattisen ajattelun kehittymiseen maailmalla on huomattava. Myrdalin kirjoittamia teos tältä alueelta on esimerkiksi Beyond the Welfare State (1958).[9][10]

Eugeniikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gunnar ja Alva Myrdal hyväksyivät eugeniikan, ja sosiaalidemokraattien tultua valtaan Ruotsi toteutti neljännesvuosisadan eugeniikkaprojektin, jossa steriloitiin 63 000 ihmistä, etenkin naisia, työväenluokkaa, romaneja, tummaihoisia, mielenterveysongelmaisia ja kehitysvammaisia, vuoden 1935 pakkosterilointilain turvin.[11][12]

Kirjassaan Väestökysymyksen kriisi Myrdalit totesivat, että 10–20 % kansasta on epäkelpoja. Ongelmana ovat mm. "imbesillit, moraalisesti vialliset ja muuten vaikean perinnöllisen rasitteen omaavat." “Voi tuskin mistään näkökulmasta puolustaa sitä, että mielenvikaiset vanhemmat saavat synnyttää ja kasvattaa lapsia. Jokainen tapaus on liikaa.” “Uudelleen ja uudelleen tapaamme mm. naimattomien imbesillien äitien suuria lapsipesueita, joissa yhteiskunnan pitää elättää kaikki lapset ja näiden tuleva avoin epäsosiaalisuus ja rikollisuus aiheuttaa lisää huolia. Se, että joukkoa tiettyjä yksilöitä estetään tulemasta maailmaan, tuottaa myös merkittävää sosiaalista helpotusta täysin riippumatta siitä, mikä vaikutus tällä rajoituksella voidaan ajatella olevan väestöpohjan tulevaan laatuun. Alempiarvoisten lisääntymisen esteiden rakentamista sanotaan negatiiviseksi eugeniikaksi.” [13]

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • ”The Equality Issue in World Development”, The American Economic Review, vol 79, no 6, Dec 1989
  • ”Fiscal Policy in the Business Cycle”, The American Economic Review, vol 21, no 1, Mar 1939
  • America and Vietnam, Transition, No. 3, Oct, 1967
  • ”Gunnar Myrdal on Population Policy in the Underdeveloped World”, Population and Development Review, Vol 13, No. 3, Sept. 1987
  • ”Twenty Years of the United Nations Economic Commission for Europe”, International Organization, Vol 22, No. 3, Summer, 1968
  • Challenge to Affluence, Random House 1963
  • ”Conference of the British Sociological Association, 1953. II Opening Address: The Relation between Social Theory and Social Policy”, The British Journal of Sociology, Vol. 4, No. 3, Sept, 1953
  • ”Social Trends in America and Strategic Approaches to the Negro Problem”, Phylon, Vol. 9, No. 3, 3rd Quarter, 1948
  • Streeten, Paul (toim.): Value in Social Theory: A Selection of Essays on Methodology, Harper 1958
  • An American Dilemma: The Negro Problem and Modern Democracy, Harper & Bros, 1944
  • Contact With America (Kontakt med Amerika), 1941[14]
  • Population, a Problem for Democracy, The Godkin Lectures, Harvard University Press, 1940
  • Crisis in the Population Question, 1934
  • The Political Element in the Development of Economic Theory

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Gunnar Myrdal Facts NobelPrize.org. Viitattu 1.12.2018 (englanniksi).
  2. ↑ Gunnar Myrdal Biographical NobelPrize.org. Viitattu 1.12.2018 (englanniksi).
  3. ↑ a b c d Gunnar Myrdal Encyclopædia Britannica. 2.12.2018. Viitattu 18.9.2012. (englanniksi)
  4. ↑ Zhang, Junfu: Black-White Relations: The American Dilemma. Perspectives, 29.2.2000, 1. vsk, nro 4. Overseas Young Chinese Forum. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.12.2018 (englanniksi).
  5. ↑ The Challenge Of World Poverty: A World Anti-poverty Program In Outline Kirkus Review. 23.6.1970. Viitattu 1.12.2018 (englanniksi).
  6. ↑ Roiha, Juhani: Ruotsalaisajattelija Jan Myrdal joutui pidätetyksi ja erkaantui vanhemmistaan Turun Sanomat. 10.7.2008. Viitattu 4.12.2016.
  7. ↑ Aristoteleen kantapää: Metsäsuomalaiset museossa yle.fi. Viitattu 4.12.2020.
  8. ↑ Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 137. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
  9. ↑ Myrdal, Gunnar: Beyond the welfare state : economic planning and its international implications. New Haven: Yale University Press, 1960. OCLC WorldCat.
  10. ↑ Beyond The Welfare State Kirkus Review. Viitattu 1.12.2018.
  11. ↑ Ruotsi oli rodunjalostuksen suurvalta 1920–30-luvuilla Helsingin Sanomat. 25.1.2015.
  12. ↑ Alatarvas, Risto: Siniset silmät, vaalea tukka ja nuhteeton moraali eugeenikkojen tavoitteena 25.8.2010. Suomen Akatemia. Arkistoitu 31.10.2014. Viitattu 31.10.2014.
  13. ↑ Kris i befolkningsfrågan, folkupplaga, Gunnar ja Alva Myrdal, sivut 263-265. (ruotsiksi)
  14. ↑ Gene Robers and Hank Klibanoff; The Race Beat: The Press, The Civil Rights Struggle, and the Awakening of a Nation. 2006. USA.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gunnar Myrdal.
Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon saajat

1969: Frisch, Tinbergen 1970: Samuelson 1971: Kuznets 1972: Hicks, Arrow 1973: Leontief 1974: Myrdal, Hayek 1975: Kantorovitš, Koopmans 1976: Friedman 1977: Ohlin, Meade 1978: Simon 1979: Schultz, Lewis 1980: Klein 1981: Tobin 1982: Stigler 1983: Debreu 1984: Stone 1985: Modigliani 1986: Buchanan 1987: Solow 1988: Allais 1989: Haavelmo 1990: Markowitz, Miller, Sharpe 1991: Coase 1992: Becker 1993: Fogel, North 1994: Harsanyi, Nash, Selten 1995: Lucas 1996: Mirrlees, Vickrey 1997: Merton, Scholes 1998: Sen 1999: Mundell 2000: Heckman, McFadden 2001: Akerlof, Spence, Stiglitz 2002: Kahneman, Smith 2003: Engle, Granger 2004: Kydland, Prescott 2005: Aumann, Schelling 2006: Phelps 2007: Hurwicz, Maskin, Myerson 2008: Krugman 2009: Ostrom, Williamson 2010: Diamond, Mortensen, Pissarides 2011: Sargent, Sims 2012: Roth, Shapley 2013: Fama, Hansen, Shiller 2014: Tirole 2015: Deaton 2016: Hart, Holmström 2017: Thaler 2018: Nordhaus, Romer 2019: Banerjee, Duflo, Kremer 2020: Milgrom, Wilson 2021: Card, Angrist, Imbens 2022: Bernanke, Diamond, Dybvig 2023: Goldin 2024: Acemoğlu, Johnson, Robinson

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gunnar_Myrdal&oldid=21281385”