Frenckellin paperitehdas
Frenckellin paperitehdas oli Tampereella Tammerkosken varrella sijainnut paperitehdas, jossa käynnistettiin Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen paperikone (fourdrinier) vuonna 1842.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tehtaan juuret juontuivat Suomen ensimmäiseen paperitehtaaseen, jonka pohjalainen kupariseppä Abraham Häggman oli perustanut samalle paikalle jo vuonna 1783[1][2]. Häggmanin perustama tehdas edusti manufaktuuriteollisuutta, ja paperi valmistettiin käsityönä lumpuista[1][2]. Frenckellin paperitehtaalla käynnistettiin Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen paperikone vuonna 1842.[1].
Tehtaan tuotanto alkoi kasvaa, kun se siirtyi Turussa ja Helsingissä kirjapainotoimintaa harjoittaneiden Johan Christopher Frenckellin ja tämän isän omistukseen vuonna 1832. [2][3] Tehtaan nimeksi tuli J.C. Frenckell & Son[3]. 1860-luvulla raaka-aineena alettiin käyttää lumpun ohessa myös puuhioketta[4]. Frenckellin paperitehdas laajeni voimakkaasti 1870-luvulla. Alueella säilynyt tehtaan kahdeksankulmainen piippu on rakennettu vuosina 1875-1876. Siinä käytettiin venäläisiä muurareita, koska näin korkean piipun rakentamiseen tottuneita miehiä ei ollut Suomessa ja varsinkin, koska muuraus suoritettiin käyttämättä varsinaisia ulkopuolisia telineitä[5].
Vuosina 1903–1905 rakennettiin Birger Federleyn suunnittelema laaja jugendtyylinen teollisuuskompleksi, joka nykyisin muodostaa keskeisen osan Tammerkosken teollisuushistoriallisesta kansallismaisemasta. Vuonna 1920 Frenckellin paperitehtaasta tuli porilaisen W. Rosenlew & Co:n tytäryhtiö.
Paperitehtaan toiminta päättyi alueen käytyä ahtaaksi vuonna 1929. Osa Frenckellin paperitehtaan koneista siirrettiin Poriin. Vuonna 1920 rakennettu paperikone, jolla oli valmistettu etupäässä sanomalehtipaperia uudistettiin siirron yhteydessä sellaiseksi, että sillä voitiin valmistaa voimapaperia. Porin paperitehtaan tontille rakennettiin tätä varten uusi kaksi- ja kolmikerroksinen tehdasrakennus, joka oli kooltaan 160 x 16 metriä. Alue siirtyi Tampereen kaupungin omistukseen vuonna 1928[1], ja sen rakennuksia uhkasi pitkään purkaminen[4]. Tehdasrakennusten kunnostaminen virastokäyttöön käynnistyi 1950-luvulla[3][6][7].
Tehtaan paperikoneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Paperikone PKI | Tidcombe & Strudwick | 1842–18xx | tasoviira | 1 500 mm | 60 m/min | |||
| Paperikone PKII | Bryan Donkin & Co. | 1858/9–18xx | tasoviira | |||||
| Paperikone PKIII | James Park | 1870–19xx | tasoviira | |||||
| Paperikone PKIV | saksalainen | 1906–1929 | tasoviira | Myyty Porin paperitehtaalle vuonna 1930 |
Tehdasrakennusten käyttö tehtaan lopettamisen jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jäljellä olevissa tehdasrakennuksissa toimii nykyään Tampereen Teatterin Frenckell-näyttämö, kaupungin teknisen- ja ympäristötoimen tiloja sekä ravintola. Tampereen kaupunki on tiedottanut suunnitelmasta myydä Frenckellin tilat Tampereen keskusvirastotalon remontin rahoittamiseksi[8].
Tehtaan piipun juurella olevassa vanhassa pannuhuoneessa toimi kaupunginkirjaston Frenckellin lehtilukusali vuosikymmenten ajan. Se siirtyi kuitenkin pääkirjasto Metson yhteyteen vuonna 2016.[9] Pannuhuoneen tilojen vuokralaiseksi ideakilpailun pohjalta valittiin akustispainotteinen livemusiikkiklubi, joka on suunniteltu avattavaksi vuonna 2019 tiloihin toteutettavien laajojen korjaustöiden jälkeen.[10][11]
Kulttuuriympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Frenckellin rakennukset kuuluvat Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön[1]. Tammerkosken ympäristö on valittu myös yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta[12]. Frenckellin paperitehdas, pannuhuone ja piippu on suojeltu asemakaavalla[13].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e RKY – Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ a b c Rasila, Viljo: Pirkanmaan historia. Kotiseutusarja. Osa 4, s. 86. Pirkanmaan liitto, 1993.
- ↑ a b c Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 39. Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö, 1998.
- ↑ a b Tampereen museot siiri.tampere.fi. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Lilius, Martin: Frenckellin paperit. Tampereen paperitehdas kuvina, s. 46. Tampereen museoiden julkaisuja 53, 2000.
- ↑ Frenckellin koneiston siirtäminen Poriin, Aamulehti, 26.05.1929, nro 141, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 26.05.2024
- ↑ Frenckell Oy. lopettanut paperinvalmistuksen Tampereella. Yhtiön vesivoima luovutettiin kaupungille lauantaina, Aamulehti, 22.07.1929, nro 197, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 15.07.2024
- ↑ Virastotalon peruskorjauksen ja laajentamisen valmistelu on käynnistynyt www.tampere.fi. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Salmi, Emma: Lehtilukusali suljetaan muuton tieltä 26.7.2016. Tampere. Viitattu 9.12.2017.
- ↑ Kalliosaari, Kati: Tampereen lehtilukusalin uusi vuokralainen selvisi – Tarjouskilpailun voittaja tuleekin Helsingistä 31.1.2017. Aamulehti. Arkistoitu 9.12.2017. Viitattu 9.12.2017.
- ↑ Frenckellin vanhaan pannuhuoneeseen aukeaa ensi vuonna musiikkiklubi – Luvassa myös kansainvälisten tähtien esiintymisiä www.aamulehti.fi. Arkistoitu 1.4.2019. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Ymparisto > Kansallismaisemat www.ymparisto.fi. Viitattu 1.4.2019.
- ↑ Oskari – Kartat.tampere.fi kartat.tampere.fi. Viitattu 1.4.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nykänen, Panu & Paulapuro, Hannu (2005) Telan ympäri – Vuosisata suomalaista paperikone- ja paperinvalmistustekniikkaa. Tekniikan Historian Seura THS ry. Helsinki.
- Frenckell ja Verkatehdas, Koskesta voimaa -julkaisu
- http://inter9.tampere.fi/tehdas/akseli/koski/frenckel/frkartta.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen ky (2001) Frenckell – Rakennushistoriallinen dokumentointi. Tampereen kaupungin tilakeskus.
- Osake- ja yhtiöhistoriaa Pörssitiedossa