Dorthe Berntsen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dorthe Berntsen
Henkilötiedot
Syntynyt26. huhtikuuta 1962 (ikä 62)
Ring, Brædstrup, Tanska
Ammatti psykologi, psykologian professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Aarhusin yliopisto (B.A. 1991, M.A. 1993 ja Ph.D. 1997)
Instituutti Aarhusin yliopisto
Palkinnot Aristotele-palkinto (EFPA, 2017)[1]

Dorthe Berntsen (s. 26. huhtikuuta 1962, Ring, Brædstrup, Tanska) on tanskalainen psykologi ja Aarhusin yliopiston psykologian professori.[2][3]

Hän opiskeli Aarhusin yliopistossa, josta valmistui psykologia pääaineenaan kandidaatiksi (BA) 1991, maisteriksi (MA) 1993 ja edelleen tohtoriksi 1997. Hän toimi psykologian apulaisprofessorina (lektor) vuosina 2000–2006 ja on ollut psykologian professori vuodesta 2006 lähtien.[3]

Berntsenin tutkimuskohteisiin kuuluvat autobiografisen muistin eli omaan elämänhistoriaan liittyvien asioiden muistamisen aihepiiri yleisesti, tahtomattomat autobiografiset muistot, ikääntymisen ja autobiografisen muistin yhteys, sosiaaliset ja kulttuurin vaikutukset henkilökohtaisen muistin ja elämäntarinan organisointiin sekä niiden kehitykseen, muistin yhteys traumoihin ja mielenterveyden häiriöihin, erityisesti traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD).[3]

Professori Berntsenin johtama tutkimuskeskus Center on Autobiographic Memory Research (CON AMORE) on kerännyt kansainvälistä mainetta ihmisen autobiografisen muistin osaamiskeskuksena.[4][2][5] Se sai Euroopan psykologiliittojen federaation (EFPA) kahden vuoden välein jaettavan Aristotele-palkinnon vuonna 2017.[1][6][5][4]

Tutkimuskeskuksessa tutkitaan myös elämäntarinan käyttöä muistamista ylläpitävässä ja kehittävässä terapiassa (engl. reminiscence therapy). Tätä työtä voidaan soveltaa esimerkiksi muistisairaiden ihmisten kuntoutuksessa.[7][8]

  1. a b Aristotle Prize (Aristotele-palkinto on Euroopan 300 000 psykologin kattojärjestö EFPA:n kahden vuoden välein eurooppalaiselle psykologille kerrallaan erityisen merkittävistä ansioista myöntämä tunnustus) Euroopan psykologiliittojen federaatio (EFPA), efpa.eu. Viitattu 6.3.2019. (englanniksi)
  2. a b Arkistoitu kopio Aarhusin yliopiston psykologian oppiaine, psy.au.dk. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 6.3.2019. (englanniksi)
  3. a b c Arkistoitu kopio (lyhyt CV) Aarhusin yliopisto, au.dk. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 6.3.2019. (englanniksi)
  4. a b Victoria Touveneau: Vores minder spiller langt større rolle end tidligere antaget 17.5.2017. sciencereport.dk. Viitattu 6.3.2019. (tanskaksi)
  5. a b Arkistoitu kopio dg.dk. Arkistoitu 13.11.2017. Viitattu 6.3.2019. (englanniksi)
  6. Arkistoitu kopio Euroopan psykologiliittojen federaatio, efpa.eu. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 6.3.2019. (englanniksi)
  7. Ira Hyman: For Those With Alzheimer’s, a Place to Remember Psychology Today, psychologytoday.com. 26.8.2016. Viitattu 6.3.2019. (englanniksi)
  8. Kasper Jørgensen: Arkistoitu kopio 21.3.2017. videnscenterfordemens.dk. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 6.3.2019. (tanskaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]