Beatrice Webb

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Beatrice Potter” ohjaa tänne. Lastenkirjailija Beatrix Potter on eri henkilö.
Beatrice Webb, Jessie Hollidayn piirros noin vuodelta 1909.

Martha Beatrice Webb (o.s. Potter; 22. tammikuuta 1858 Gloucester – 30. huhtikuuta 1943 Liphook, Hampshire) oli brittiläinen itseoppinut sosiologi, sosiaalihistorioitsija ja sosialistinen ajattelija. Yhdessä aviomiehensä Sidney Webbin kanssa hän vaikutti vasemmistolaisen seuran Fabian Societyn piirissä.[1]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen avioliittoa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Webbin isä oli vaikutusvaltainen gloucesterilainen rautatieliikemies Richard Potter ja isoisä liberaali parlamenttiedustaja Richard Potter. Beatrice Potter ei käynyt kouluja, mutta hän sai kotiopetusta ja tutustui isänsä kautta jo nuorena moniin merkkihenkilöihin, kuten filosofi Herbert Spenceriin.[1][2][3] Nuorelle Potterille kaavailtiin avioliittoa huomattavasti iäkkäämmän valtiomies Joseph Chamberlainin kanssa, mutta heidän suhteensa kariutui. Isänsä kuoltua Potter sai perintönä tuhannen punnan vuosittaisen elatuksen.[1] Hän työskenteli vuodesta 1883 vuokranperijänä Lontoossa.[2] Kiinnostuttuaan työväenluokan ja köyhälistön elinolojen parantamisesta hän ryhtyi samana vuonna kristillisen hyväntekeväisyysjärjestön sosiaalityöntekijäksi.[1][3] Hän vakuuttui siitä, että pelkkä varakkaiden harjoittama hyväntekeväisyys ei poistaisi köyhyyden syitä, vaan tarvittaisiin sosiaalisia reformeja ja työväestön omaa järjestäytymistä.[1]

Potter auttoi vuodesta 1886 serkkuaan Charles Boothia kokoamaan aineistoa tämän laajaan sosiaalisten olojen tutkimukseen The Life and Labour of the People in London. Potter julkaisi Boothille tekemänsä tutkimuksen Lontoon East Endin telakkatyöläisten elämästä ensimmäisenä artikkelinaan The Nineteenth Century -aikakauskirjassa vuonna 1887.[2][3][1] Lancashiren maaseudulla hän oli tutustunut myös osuustoimintaliikkeeseen ja julkaisi aiheesta vuonna 1891 tutkimuksen Englannin osuustoimintaliike (The Co-operative Movement in Great Britain), josta tuli aiheensa klassikko.[1][2] Potter kehitteli siinä teoreettista pohjaa osuustoiminnalle.[4]

Potter kehitti vuonna 1891 termin ”kollektiivinen kaupankäynti” (collective bargaining) kuvaamaan ammattiliittojen toimintaa työläisten palkkojen nostamiseksi.[5]

Yhteistyö Sidney Webbin kanssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kootessaan aineistoa osuustoimintatutkimukseensa Potter tutustui vuonna 1890 nuoreen ja lahjakkaaseen taloushistorioitsija Sidney Webbiin, joka oli muutamaa vuotta aiemmin perustetun vasemmistoälykköjen sosialistisen seuran Fabian Societyn johtava teoreetikko. Sidney rakastui häneen ja vuonna 1892 Beatrice suostui naimaan tämän, jolloin Sidney luopui virastaan ja pariskunta jäi elämään Beatricen perinnöllä. He työskentelivät tämän jälkeen yhdessä ja julkaisivat laajan tuotannon työväenkysymystä ja työväenliikkeen historiaa käsitteleviä tutkimuksia sekä poliittisia pamfletteja. Historioitsijoina heidän merkittävin työnsä oli English Local Government, 11-osainen tutkimus Englannin paikallishallinnon historiasta 1600-luvulta alkaen.[1][2]

Beatrice Webb liittyi Fabian Societyyn vuonna 1893 ja hän laati seuran julkaisemat traktaatit Women and the factory acts (1896) ja The abolition of the Poor Law (1918). Niistä ensinmainittu oli ensimmäinen Fabian Societyn julkaisu, joka käsitteli naisten tasa-arvokysymystä. Webb tosin piti yhteiskuntaluokkien epätasa-arvoa ensisijaisempana ongelmana sukupuolten epätasa-arvoon nähden.[6]

Sidney ja Beatrice Webb vuonna 1932 matkalla Neuvostoliittoon.

Sidney ja Beatrice Webb perustivat vuonna 1895 yhdessä liberaalin poliitikon Richard Haldanen kanssa merkittäväksi muodostuneen London School of Economics -korkeakoulun.[1] Perustamispääomana käytettiin Fabian Societyn saamaa testamenttilahjoitusta.[3] Webbit perustivat myös New Statesman -lehden vuonna 1913.[1][3]

Beatrice Webb oli jäsenenä vuosina 1905–1909 toimineessa asiantuntijakomiteassa, joka valmisteli Britannian köyhäinhoitolain uudistusta.[1][2] Yhdessä miehensä kanssa hän laati komitean vähemmistön eriävänä mielipiteenä julkaistun raportin, jossa ehdotettiin vanhan köyhäinhoitojärjestelmän korvaamista yleisellä sosiaalivakuutuksella. Sitä on verrattu vuoden 1942 Beveridge-raporttiin, joka toimi brittiläisen hyvinvointivaltion pohjana. Webbien raportti ei välittömästi vaikuttanut lainsäädäntöön, mutta he saivat David Lloyd Georgen liberaalihallituksen täydentämään vuonna 1911 sosiaaliuudistustaan. Oltuaan pitkään puolueettomia Beatrice ja Sidney Webb liittyivät vuonna 1914 työväenpuolueen jäseniksi. Sidney toimi myöhemmin parlamenttiedustajana ja ministerinä.[1]

Vaikka Webbin pariskunta tunnettiin ei-vallankumouksellisen, asteittaisen sosialismiin siirtymisen kannattajina, he vaikuttuivat vanhoilla päivillään vuonna 1932 Neuvostoliiton-matkallaan näkemistään saavutuksista ja kirjoittivat neuvostokommunismia ihannoivan kirjan Soviet Communism: A New Civilisation? (1935).[1][2]

Beatrice ja Sidney Webbin tuhkat on haudattu Lontoon Westminster Abbey -katedraaliin.[1] Beatrice Webbin päiväkirjoja on julkaistu postuumisti.[2]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • The Co-operative Movement in Great Britain, 1891 (suomennettu 1924 nimellä Englannin osuustoimintaliike)
  • The History of Trade Unionism, Sidney Webbin kanssa, 1894 (suomennettu 1907–1909 nimellä Englannin ammattiyhdistysliikkeen historia)
  • Industrial Democracy, Sidney Webbin kanssa, 1897
  • English Local Government, Sidney Webbin kanssa, 11 osaa vuosina 1906–1929
  • Labour and the New Social Order, Sidney Webbin kanssa, 1918
  • The Wages of Men and Women – Should They be Equal?, 1919
  • Constitution for the Socialist Commonwealth of Great Britain, Sidney Webbin kanssa, 1920
  • The Decay of Capitalist Civilization, Sidney Webbin kanssa, 1923
  • My Apprenticeship, muistelmateos 1926
  • Methods of Social Study, Sidney Webbin kanssa, 1932
  • Soviet Communism: A New Civilisation?, Sidney Webbin kanssa, 1935
  • The Truth About Soviet Russia, Sidney Webbin kanssa, 1942
  • Our Partnership, postuumi muistelmateos 1948

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Sidney and Beatrice Webb (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 18.2.2018.
  2. ↑ a b c d e f g h Beatrice Potter Webb (englanniksi) Encyclopedia of World Biography, Encyclopedia.com. Viitattu 18.2.2018.
  3. ↑ a b c d e Beatrice Webb (englanniksi) Spartacus Educational. Viitattu 18.2.2018.
  4. ↑ Nordisk familjebok (1921), s. 937 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 18.2.2018.
  5. ↑ Christer Bengs: Mistä kiikastaa? (Arkistoitu – Internet Archive) Yhdyskuntasuunnittelun seura. Viitattu 18.2.2018.
  6. ↑ Johannes Murto: Feministisen sosialismin airuet – Fabian Society sukupuolten tasa-arvon historiallisessa jatkumossa 1884–1918 (Arkistoitu – Internet Archive), s. 78–81. Historian pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto 2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Beatrice_Webb&oldid=22165643”