Basedowin tauti
| Basedowin tauti | |
|---|---|
 Basedowin taudin aiheuttama silmien ulkonema |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | E05.0 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Basedowin tauti eli Gravesin tauti on autoimmuunisairaus, joka on kilpirauhasen liikatoiminnan yleisin aiheuttaja.[1] Siinä elimistö tuottaa kilpirauhasta stimuloivia vasta-aineita, jotka sitoutuvat tyreotropiinin (TSH) reseptoriin ja näin TSH:n tapaan kiihdyttävät kilpirauhasen toimintaa aiheuttaen hypertyreoosin eli kilpirauhasen liikatoiminnan. Taudille voi olla perinnöllinen alttius.
Taudin voivat laukaista henkinen stressi ja tupakointi. Jälkimmäinen on erityisen suuri tautiin kuuluvien silmäoireiden vaaratekijä. Silmäoireisiin kuuluu muun muassa silmän takakuopan sidekudoksen kasvu, joka työntää silmää ulospäin kuopastaan (eksoftalmus). Muutos on itsestään palautumaton, vaikka tauti hoidettaisiin. Erilaisilla hoitoimenpiteillä saavutetaan vaihtelevia tuloksia. [2]
Oireet ja esiintyvyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Basedowin taudin yleisiä oireita ovat mm. struuma, takykardia, hermostuneisuus ja ulkonevat silmät. Noin puolella potilaista esiintyy tärinää ja painon laskua.[3] Taudin oireisto kuitenkin vaihtelee,[4] eikä kaikilla potilailla ole kaikkia oireita. Basedowin tauti on yleisempää naisilla kuin miehillä, ja siihen sairastutaan useimmiten 30–40 vuoden iässä.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jo antiikin kreikkalaiset kuvailivat Basedowin tautiin tyypillisiä oireita, joihin kuuluvat struuma, sydämen tykytys sekä poikkeava silmämunan ulkonema.[5] Vuonna 1786 englantilainen lääkäri Caleb Parry tunnisti ja selitti ensimmäisen kerran edellä mainittujen oireiden yhdistelmiä, joita hän havaitsi muutamilla potilailla. Parryn poika julkaisi tutkimustulokset vasta isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1825.[5] Myöhemmin irlantilainen Robert James Graves (1797–1853) ja saksalainen Carl Adolph von Basedow (1799–1854) havaitsivat potilaillaan samankaltaisia oireita kuin Parry.[5][6] Graves kuvasi sairauden vuonna 1835 ja Basedow hieman myöhemmin vuonna 1840.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ C. B. Niewoehner: Endocrine Pathophysiology, s. 70. Hayes Barton Press, 2004. ISBN 9781593771744 (englanniksi)
- ↑ http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99131.pdf
- ↑ Fima Lifshitz: Pediatric endocrinology, Volume 2, s. 418. CRC Press, 2007. ISBN 9781420055238 (englanniksi)
- ↑ Walter Siegenthaler: Differential diagnosis in internal medicine: from symptom to diagnosis, s. 485. Thieme, 2007. ISBN 9781588905512 (englanniksi)
- ↑ a b c d Jennifer L. Hunt: Molecular Pathology of Endocrine Diseases, s. 37. Springer, 2010. ISBN 9781441917065 (englanniksi)
- ↑ a b Bruno Bissonnette & Bernard J. Dalens: Syndromes: rapid recognition and perioperative implications, s. 347. McGraw-Hill Professional, 2006. ISBN 9780071354554 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Matti Välimäki: Basedowin taudin silmäoireyhtymän hoito, Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 1992;108(19):1695-
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Graves disease (englanniksi)
- Mayo Clinic: Graves' disease (englanniksi)
- Mayo Clinic: Graves' disease, Diagnosis (englanniksi)