Baotou
| Baotou (mong.  , Buγutu)kiin. 包头市, Bāotóu Shì |
|
|---|---|
 Monumentti Baotoussa |
|
 Baotoun sijainti kartalla |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Kiina |
| Autonominen alue | Sisä-Mongolia |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | Prefektuuritason kaupunki |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 27 768[1] km² |
| Väkiluku (2010) | 2 650 364[1] |
| Aikavyöhyke | UTC+8 |
| Postinumero | 014000 |
| Suuntanumero(t) | 0472 |
| Rekisterikilpi | 蒙B |
Baotou (mong. ᠪᠤᠭᠤᠲᠤ ᠬᠣᠲᠠ, Buγutu qota, kiin. 包头市, Bāotóu Shì) on Kiinan Sisä-Mongolian alueella sijaitseva prefektuuritason kaupunki. Kaupungin keskusta sijaitsee linnuntietä noin 160 kilometriä autonomisen alueen pääkaupunki Hohhotista länteen. Kaupungin pinta-ala on 27 768 neliökilometriä ja sen alueella asui vuonna 2010 yhteensä 2 650 364 henkilöä.[1] Baotou on Sisä-Mongolian teollisuuden keskus.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baotussa on ollut kiinalainen varuskunta jo Tang-dynastian aikana, mutta sittemmin aluetta asuttivat mongolit,[2] jotka käyttivät aluetta laidunalueena. Varsinainen kaupunki muodostui paikalle tulleiden kiinalaisten siirtolaisten myötä vuonna 1806. Shiguain hiilikaivokset perustettiin 1860-luvulla ja vuonna 1923 kaupunkiin rakennettiin rautatie. Vuonna 1925 kiinalaiset geologit löysivät alueelta malmiesiintymiä Bayan Oboosta. Kommunistien voitettua Kiinan sisällissodan he alkoivat suunnitella Baotousta Neuvostoliiton tuella terästeollisuuden keskusta. Vuonna 1990 alue vastasikin kolmasosasta koko Sisä-Mongolian teollisesta tuotannosta.[3] Baotoun kaivokset sisältävät noin 80 % Kiinan harvinaisista maametalleista. Kiina vastaa nykyisin (2019) noin 97 % näiden raaka-aineiden tuotannosta.[4]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baotou on Sisä-Mongolian suurin talousalue. Sen bruttokansantuote vuonna 2012 oli 340,95 miljardia renminbiä. Kaupungin viisi suurinta teollisuuden alaa ovat rauta- ja terästeollisuus, alumiinintuotanto, laiteteollisuus, sähköntuotanto ja maametallien tuotanto. Uudempia teollisuuden aloja ovat myös esimerkiksi ruostumattoman teräksen tuotanto ja tuulivoima. Vientiin meni tavaraa vuonna 2012 yhteensä 2,1 miljardin dollarin edestä. Suurin osa viennistä kohdistui Etelä-Koreaan ja Amerikkaan.[5]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baotoussa heinäkuu on vuoden lämpimin kuukausi, keskilämpötila on 17 astetta. Kylmintä on tammikuussa, keskilämpötila -17 astetta. Keskilämpötila on pakkasen puolella marraskuusta maaliskuuhun. Eniten sataa heinä- ja elokuussa, yli 80 mm kuukaudessa.[6]
Hallinnollinen jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirikuntatasolla prefektuuri jaetaan yhdeksään osaan seuraavasti (numerointi kuten oheisessa kuvassa):
|
Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Moottoritie. -
Rautatiesilta Keltaisenjoen yli. -
Meidaizhao-museo Tumedin oikeassa lippukunnassa. -
1950-luvulla rakennettu rakennus (lähteen mukaan se on Dafa-elokuvateatteri, kuvassa teksti lukee Linja-autoasema).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c China: Administrative Division of Inner Mongolia citypopulation.de. Viitattu 31.1.2015. (englanniksi)
- ↑ Baotou Encyclopædia Britannica. Viitattu 31.1.2015. (englanniksi)
- ↑ Christopher P. Atwood: Encyclopedia of Mongolia and the Mongol Empire, s. 34. Facts On File, 2004. ISBN 0-8160-4671-9 (englanniksi)
- ↑ https://natgeo.fi/luonto/raaka-aineet/kiina-on-markkinajohtaja (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Baotou (Inner Mongolia) City Information Hong Kong Trade Development Council. Viitattu 31.1.2015. (englanniksi)
- ↑ Baotou Climatological Information World Meteorological Organization. Viitattu 12.4.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baotou Wikimedia Commonsissa
