Athelstan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Æthelstan” ohjaa tänne. Muita samannimisiä on täsmennyssivulla.
Varhaisin säilynyt kuva Englannin kuninkaasta Athelstanista. Alttarimaalaus.
Athelstanin hautakivi Malmesburyn luostarissa.

Athelstan (Æþelstān, n. 89527. lokakuuta 939) oli Englannin kuningas vuosina 924–939. Hän oli Edvard Vanhemman vanhin poika ja Alfred Suuren pojanpoika. Hänen äitinsä Ecgwynn oli luultavasti Edvardin rakastajatar eikä virallinen aviopuoliso.

Isänsä ja isoisänsä tapaan Athelstan oli erinomainen sotilasjohtaja ja laajensi valtakuntaa merkittävästi. Vaikka hänen edeltäjänsä olivat kutsuneet itseään Englannin kuninkaaksi, Athelstan oli ensimmäinen de facto Englannin kuningas.[1]

Kun Edvard Vanhempi kuoli heinäkuussa 924, hänen seuraajakseen tuli, ainakin Wessexissä, hänen vanhin aviolapsensa Ethelweard. Merciassa kuninkaaksi valittiin kuitenkin Athelstan. Anglosaksien kronikan Worcesterin käsikirjoitus viittaa Athelstaniin kuninkaana "mercialaisten valitsemana", muiden mukaan hän yksinkertaisesti "peri kuningaskunnan". Ethelweard kuitenkin kuoli sopivasti oltuaan vallassa vain kuusitoista päivää (tietoa ei ole edesauttoiko Athelstan tämän tapahtumista) ja Athelstanille siirtyivät kaikki hänen isänsä maa-alueet.

Athelstan valloitti vuosina 927–928 Jorvikin (York) tanskalaisilta (hänen sisarensa oli naitettu vuonna 926 kruunajaisten jälkeen Yorkin viikinkikuningas Sihtricille) ja miehitti Northumberlandin. Anglosaksien kronikan mukaan muut Ison-Britannian hallitsijat näyttäisivät alistuneen hänelle Bamburghissa.

Vuonna 937 Athelstan voitti Brunanburhin taistelussa Skotlannin kuninkaan Konstantin II:n sekä walesilaisten ja Dublinin tanskalaisten kokoaman liiton. Taistelussa kaatui viisi brittikuningasta (joidenkin lähteiden mukaan irlantilaista) ja seitsemän jaarlia.

Athelstanin laatimat lait vahvistivat kuninkaallista kontrollia laajassa kuningaskunnassa. Hän myös solmi vahvat yhteydet manner-Eurooppaan. Useat hänen sisaristaan ja sisarpuolistaan naitettiin ympäri Euroopan hoveja: Eadgifu nai Kaarle Yksinkertaisen, Eadhild frankkien herttuan Hugo Suuren, Eadgyth Länsi-Rooman tulevan keisarin Otto I Suuren ja Aelfgifu Burgundin Konrad III:n. Norjan ensimmäisen kuninkaan Harald Kaunotukan nuorin poika Haakon Hyvä oli hänen kasvattipoikansa.

Athelstan kuoli Gloucesterissa valtansa huipulla lapsettomana. Hänet haudattiin Malmesburyn luostariin. Valta siirtyi hänen nuoremmalle velipuolelleen Edmundille.

  1. El Abbasi, Hirslund, Korhonen (suom.): Historiallinen Atlas, s. 141. Ullmann, 2009. ISBN 978-3-8331-5031-9