Anjou
Anjou (lat. Andegavia) on historiallinen maakunta Loiren laaksossa Länsi-Ranskassa. Se vastaa suunnilleen nykyistä Maine-et-Loiren departementtia. Maakunnan nimi tulee andecavien gallialaisheimosta.
Anjou sai kreivikunnan oikeudet 900-luvulla ja herttuakunnan oikeudet vuonna 1360. Ennen joutumistaan Ranskalle se kuului Englannin kuninkaalle vuosina 1154–1204.
Kuningas Ludvig IX antoi vuonna 1246 Anjoun herttuan arvon veljelleen Kaarlelle, josta tuli myöhemmin Napolin ja Sisilian kuningas Kaarle I. Anjoun suku hallitsi Napolia vuoteen 1435. Viimeinen Anjoun herttua kuoli vuonna 1481, ja Anjou palautui Ranskalle.
Anjoun suvun kuninkaat hallitsivat 1300-luvulla myös Puolaa ja Unkaria. Unkarissa ensimmäinen Anjoun suvun kuningas oli Kaarle Robert, Kaarle I:n pojanpojanpoika, joka hallitsi vuosina 1310–1342. Kaarle Robertin poika Ludvig tuli Unkarin kuninkaaksi isänsä kuoleman jälkeen ja nousi vuonna 1370 myös Puolan valtaistuimelle. Ludvigin kuoltua vuonna 1382 Puolan ja Unkarin personaaliunioni hajosi. Hänen tyttäristään Mariasta tuli Unkarin ja Jadwigasta Puolan kuningatar.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maakunnat vuonna 1789: |
Alsace • Angoumois • Anjou • Artois • Aunis • Auvergne • Basse-Navarre • Béarn • Beaujolais • Berry • Bourbonnais • Bourgogne • Bretagne • Champagne • Korsika • Dauphiné • Flanderi/Hainaut • Foix • Forez • Franche-Comté • Gascogne • Guyenne • Île-de-France • Languedoc • Landau • Limousin • Lorraine • Lyonnais • Maine • Marche • Nivernais • Normandia • Orléanais • Perche • Picardie • Poitou • Provence • Roussillon • Saintonge • Touraine • Trois-Évêchés |
---|---|
Vallankumouksen jälkeen: |
Avignon ja Comtat Venaissin • Montbéliard • Mulhouse • Savoiji • Comté de Nice |