Andy Cole
| ||
| Henkilötiedot | ||
|---|---|---|
| Koko nimi | Andrew Alexander Cole | |
| Syntymäaika | 15. lokakuuta 1971 | |
| Syntymäpaikka | Nottingham, Englanti | |
| Pelipaikka | hyökkääjä | |
| Pituus | 178 senttimetriä | |
| Seurat | ||
| Vuodet | Seura | O (M) |
| 1989–1992 1991 1992–1993 1993–1995 1995–2001 2001–2004 2004–2005 2005–2006 2006–2007 2007 2007–2008 2008 2008 |
Arsenal → Fulham Bristol City Newcastle United Manchester United Blackburn Rovers Fulham Manchester City Portsmouth → Birmingham City Sunderland → Burnley Nottingham Forest |
1 (0) 13 (3) 41 (20) 70 (55) 195 (93) 83 (27) 31 (12) 22 (9) 18 (3) 5 (1) 7 (0) 13 (6) 10 (0) |
| Maajoukkue | ||
| 1995–2002 | Englanti | 15 (1) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | ||
Andrew Alexander ”Andy” Cole (s. 15. lokakuuta 1971 Nottingham, Englanti) on englantilainen entinen jalkapalloilija. Colen vanhemmat ovat lähtöisin Jamaikalta.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Andy Cole pelasi urallaan Arsenalissa, Fulhamissa, Bristol Cityssä, Newcastle Unitedissa, Manchester Unitedissa, Blackburn Roversissa, Manchester Cityssä, Portsmouthissa, Birmingham Cityssä, Sunderlandissa, Burnleyssä ja Nottingham Forestissa. Vuonna 1995 hän siirtyi Newcastle Unitedista Manchester Unitediin 7 miljoonalla punnalla, mikä tuohon aikaan oli suurin koskaan englantilaispelaajasta maksettu summa.
Valioliigan ensimmäisellä kaudella 1992–1993 Cole oli yksi Newcastlen avainpelaajista nostamassa seuraa Englannin terävimpään kärkeen. Seuraavalla kaudella hän voitti Valioliigan maalikuninkuuden 34 osumallaan. Siirryttyään Manchester Unitediin hän voitti Valioliigan mestaruuden viisi kertaa, FA Cupin kahdesti ja Mestarien liigan kerran. Kaudella 2001–2002 hän voitti Liigacupin uuden seuransa Blackburnin paidassa. Heinäkuussa 2004 hän siirtyi Fulhamiin. Siirron taustalla olivat erimielisyydet Blackburn-manageri Graeme Sounessin kanssa. Kauden 2005–2006 hän aloitti Manchester Cityssä kahden vuoden sopimuksella. Kaudelle 2006–2007 Cole siirtyi Portsmouthiin. Kauden aikana hän kävi myös lainalla Birmingham Cityssä. Kesällä 2007 Cole vapautettiin Portsmouth-sopimuksestaan. Kaudeksi 2007–2008 Cole siirtyi Sunderlandiin entisen Manchester United -aikaisen pelikaverinsa Roy Keanen valmentamaan joukkueeseen. Joukkueen pelaajistossa oli myös toinen Colen entinen pelikaveri Dwight Yorke. Kevääksi 2008 Cole siirtyi lainalle Mestaruussarjaan Burnleyyn.[1]
Heinäkuussa 2008 Cole teki sopimuksen Mestaruussarjassa pelanneen Nottingham Forestin kanssa, mutta sopimus purettiin yhteisymmärryksessä jo saman vuoden lokakuussa ja 11. marraskuuta 2008 Cole ilmoitti pelaajauransa päättämisestä. Hän teki Valioliigassa yhteensä 187 maalia, mikä on Alan Shearerin 260 maalin jälkeen toiseksi eniten.[2]
Maajoukkue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cole teki ensiesiintymisensä Englannin maajoukkueessa vuonna 1995, ja yhteensä hän pelasi 15 maaottelua.[3] Jäätyään ulkopuolelle 2002 MM-kisoista hän ilmoitti lopettavansa maajoukkueuransa. Maajoukkueessa Cole teki vain yhden maalin, MM-karsinnassa Albaniaa vastaan maaliskuussa 2001.
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valioliigan mestaruus: 1996, 1997, 1999, 2000, 2001
- FA Cup: 1996, 1999
- Mestarien liigan voitto: 1999
- Intercontinental Cup: 1999
- Charity Shield: 1996, 1997
- Liigacup: 2002
- 1. divisioonan mestaruus: 1993
- PFA:n vuoden nuori pelaaja: 1994
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Cole makes Burnley switch Sky Sports. Viitattu 30.1.2008.
- ↑ Striker Cole ends playing career BBC Sport. Viitattu 11.11.2008.
- ↑ http://www.transfermarkt.co.uk/andrew-cole/nationalmannschaft/spieler/3238
1993: Teddy Sheringham • 1994: Andy Cole • 1995: Alan Shearer • 1996: Alan Shearer • 1997: Alan Shearer • 1998: Chris Sutton, Dion Dublin, Michael Owen • 1999: Michael Owen, Dwight Yorke, Jimmy Floyd Hasselbaink • 2000: Kevin Phillips • 2001: Jimmy Floyd Hasselbaink • 2002: Thierry Henry • 2003: Ruud van Nistelrooy • 2004: Thierry Henry • 2005: Thierry Henry • 2006: Thierry Henry • 2007: Didier Drogba • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Nicolas Anelka • 2010: Didier Drogba • 2011: Carlos Tévez, Dimităr Berbatov • 2012: Robin van Persie • 2013: Robin van Persie • 2014: Luis Suárez • 2015: Sergio Agüero • 2016: Harry Kane • 2017: Harry Kane • 2018: Mohamed Salah • 2019: Pierre-Emerick Aubameyang, Sadio Mané, Mohamed Salah • 2020: Jamie Vardy • 2021: Harry Kane • 2022: Mohamed Salah, Son Heung-min • 2023: Erling Braut Haaland • 2024: Erling Braut Haaland
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Muut | |
