Anastasia Eristavi-Khoštaria

Anastasia Eristavi-Khoštaria

Anastasia Eristavi-Khoštaria (georg. ანასტასია ერისთავი-ხოშტარია, Anast'asia Eristavi-Khošt'aria, 3. helmikuuta 1868 – 1. toukokuuta 1951) oli georgialainen kirjailija.

Hän syntyi aristokraattiseen perheeseen Gorissa, Georgiassa, joka oli silloin osa Venäjän keisarikuntaa. Eristavi-Khoštaria aloitti uransa opettajana syntymäkaupungissaan, jonne hän perusti ilmaisen koulun talonpoikien lapsille ja myöhemmin naisten järjestön nimeltään Mandilosani (1913–1914). Kirjailijana hän aloitti vuonna 1885, kun hänen käännöksensä ossetialaisesta legendasta, Beso (georg. ბესო), julkaistiin. 1890-luvulla suosittu georgialainen kirjailija Akaki Tsereteli rohkaisi häntä muuttamaan Tbilisiin jatkamaan työtään omien kirjoitustensa parissa. Hänen ensimmäiset romaaninsa, Molipul gzaze (georg. მოლიპულ გზაზე, "liukkaalla polulla") vuodelta 1897 ja Bedis triali (georg. ბედის ტრიალი, "kohtalon pyörä") vuodelta 1901 menestyivät hyvin. Eristavi-Khoštaria oli ensimmäinen georgialainen naiskirjailija, joka kirjoitti teoksensa naisnäkökulmasta koulutetuille aikuisille. Hänen romaaninsa ja tarinansa seuraavat tiettyä kaavaa, jossa georgialainen aatelisnainen joutuu vanhan moraalin ja taloudellisen järjestyksen romahdusten myllerrykseen 1800-luvun puolivälissä, yrittäen puolustaa ideaalejaan vapaasta työstä ja totuudenmukaisesta rakkaudesta rappeutuneella taustalla. Neuvostoliiton hyökkäyksen jälkeen vuonna 1921 hän vetäytyi kirjallisista ja julkisuuden aktiviteeteista, ja kirjoitti vain vähän, lukuun ottamatta ideologisia korjauksia omiin töihinsä.

Hän oli naimisissa Dutu Megrelin (Dimitri Khoštaria, 1867–1938), suosittujen isänmaallisten runojen ja lastensatujen kirjoittajan kanssa.