Albert Zafy

Albert Zafy
Albert Zafy vuonna 2013.
Madagaskarin presidentti
27.3.1993 – 5.9.1996
Edeltäjä	Didier Ratsiraka
Seuraaja	Didier Ratsiraka
Henkilötiedot
Syntynyt	1. toukokuuta 1927
Kuollut	13. lokakuuta 2017 (90 vuotta)
Tiedot
Tutkinnot	Montpellier’n yliopisto
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Albert Zafy (1. toukokuuta 1927 Ambibone – 13. lokakuuta 2017) oli madagaskarilainen poliitikko. Hän toimi maansa presidenttinä vuosina 1993–1996.

Elämäkertaa

Zafy opiskeli Ranskassa, Montpellier’n yliopistossa kirurgiksi. Hän opiskeli lääketieteen ohella myös matematiikkaa ja fysiikkaa. Kenraali Gabriel Ramonatsoan sotilashallituksen aikana vuosina 1972–1975 Zafy toimi terveysministerinä. Kun vuonna 1975 Madagaskarilla nousi valtaan sosialisti Didier Ratsiraka, katsoi Zafy viisaammaksi astua syrjään politiikasta ja tehdä uraa Madagaskarin yliopistossa.

Kun olot Madagaskarilla vapautuivat vuonna 1989, Zafy palasi takaisin politiikkaan. Hän oli perustamassa UNDD-puoluetta ja hänet valittiin vuonna 1990 yhdistyneen opposition johtajaksi. Vuonna 1991 oppositio järjesti massiivisia mielenosoituksia joiden yhteydessä hallituksen turvallisuusjoukot ampuivat mielenosoittajia. Myös Zafy haavoittui. Mielenosoitusten jälkeen Madagaskarilla käynnistettiin neuvottelut rauhanomaisesta vallansiirrosta. Neuvottelujen tuloksena Madagaskarilla muodostettiin siirtymäajan hallitus, joka koostui sekä vanhan vallan edustajista, että oppositiosta. Zafy nimitettiin maan tilapäiseksi valtionpäämieheksi.

Madagaskarilla pidettiin monipuoluevaalit ja presidentinvaalit marraskuussa 1992. Zafyn puolue voitti parlamenttivaalit. Presidentinvaalit ratkesivat vasta toisella kierroksella ja Zafy astui presidentin virkaan 10. maaliskuuta 1993.

Zafyn presidenttikautta leimasivat valtakamppailu pääministerin kanssa ja maan yhä jatkuvat talousvaikeudet. Talouden ongelmat vähensivät presidentin kansansuosiota. Lisäksi häntä syytettiin vallan väärinkäytöstä sekä korruptiosta. Zafy syytti maan kroonistuvista talousvaikeuksista Kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF).

Vuoden 1996 presidentinvaaleissa Zafy ei tullut valituksi uudelleen. Hän hävisi entiselle sosialistipresidentille Didier Ratsirakalle. Hän myöhemmin syytti tapauksesta vaalivilppiä, jossa oli mukana myös maan korkein oikeus.

Zafy valittiin kansanedustajaksi vuoden 1998 vaaleissa. Hän oli maansa vanhin kansanedustaja. Hän jatkoi presidentti Ratsirakan arvostelua syyttäen häntä muun muassa nepotismista ja vallan kahmimisesta.

Madagaskarilla järjestettiin presidentinvaalit vuonna 2001. Zafy oli ehdokkaana ja sai vain 5% äänistä. Vaalien lopputulokseen liittyi epäselvyyksiä ja lopulta Ratsiraka siirtyi maanpakoon. Oppositiojohtaja Marc Ravalomananasta tuli presidentti.

Uutta näkyvyyttä Zafy sai vuonna 2002, kun maahan asetettiin kansallisen sovun komitea (CRN) tutkimaan vuoden 2001 vaalien epäselvyyksiä. Zafy asetettiin sen johtoon.

Zafy oli näkyvä henkilö myös Ravalomananan vastaisessa oppositiossa ja hän vaati maalle uutta perustuslakia. Helmikuun 8. päivänä 2006 Zafyn kotiin heitettiin kranaatti, joka ei kuitenkaan aiheuttanut vahinkoa. Samana vuonna Madagaskarilla oli muitakin vastaavia kranaatti-iskuja.

Poliisi takavarikoi Zafyn omaisuuden joulukuussa 2006. Hänen väitettiin olleen mukana vallankaappaushankkeessa. Zafy kiisti väitteen ja totesi että ei enää tunnusta Ravalomananaa lailliseksi presidentiksi.

Kansallinen protestiliike sai Ravalomananan eroamaan presidentin tehtävistään vuonna 2009. Presidentiksi nousi Andry Rajoelina Poliittista kriisiä ratkottiin Mosambikin pääkaupungissa Maputossa, jossa neuvotteluja johti Mosambikin entinen presidentti Joaquim Chissano. Zafyn ohella neuvotteluissa olivat mukana Rajoelina, Ravalomanana ja Ratsiraka. Neuvotteluissa allekirjoitettiin sopimus kansallisesta sovinnosta. Sopimus rakoili heti, sillä Rajoelinan hallitus yritti estää Zafyn pääsyn takaisin Madagaskarille. Paluu kotimaahan onnistui myöhemmin.