Africa proconsularis
Africa proconsularis Provincia Africa proconsularis |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Africa proconsulariksen provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta |
Prefektuuri |
Italia, Illyricum et Africa Italia et Africa |
Diokeesi | Africa (n. 293–) |
Nykyinen valtio/alue | Algeria, Libya, Tunisia |
Perustettu | 27 eaa. |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Zama Regia, myöhemmin Karthago (Carthago) |
Africa proconsularis (lat. Provincia Africa proconsularis) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Pohjois-Afrikassa ja käsitti alueen nykyisessä Algeriassa, Libyassa ja Tunisiassa.[1] Myöhäisantiikin aikana provinssista esiintyy myös nimeä Proconsularis Zeugitana.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Africa proconsulariksen provinssi sijaitsi Pohjois-Afrikassa Välimeren rannikolla. Sen alue sai alkunsa idästä nykyisen Algerian pohjoisrannikon itäosista, käsitti nykyisen Tunisian pohjoisosan, ja päättyi lännessä nykyisen Libyan pohjoisrannikon itäosaan. Alue muodostui suhteellisen kapeasta rannikkokaistasta, joka ei aina ulottunut kovin syvälle sisämaan aavikolle. Provinssin länsipuolella sijaitsi Mauretania Caesariensiksen provinssi ja itäpuolella Kyrenaika eli ensin Cyrenaican provinssi ja myöhemmin Creta et Cyrenen provinssi.[1] Provinssin hallinnollinen keskus oli Zama Regia, myöhemmin Karthago (lat. Carthago).
Kaupunkeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Africa proconsulariksen roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat provinssin laajimmassa vaiheessa muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
- Acholla
- Althiburos
- Ammaedara
- Aquae Regiae
- Arae Philaenorum
- Assuras
- Badias eli Badiae
- Bagai
- Belalis major
- Bisica Lucana
- Bulla Regia
- Calama
- Capsa
- Carpis
- Charax
- Chullu
- Cillium
- Cirta
- Civitas Nattabutum
- Clupea eli Aspis
- Curubis
- Diana veteranorum
- Digdida Selorum
- Euphranta eli Macomades Selorum
- Gadiaufala
- Gemellae, Africa
- Gemellae, Numidia
- Girba
- Hadrumetum
- Hippo Diarrhytus
- Hippo Regius
- Karthago (Carthago)
- Lamasba
- Lambaesis
- Lares
- Leptis magna eli Neapolis
- Macomades
- Macomades minores eli Iunci
- Madaurus eli Madaura
- Mascula eli Mascula Tiberia
- Matar eli Matera
- Neapolis
- Oea
- Paccianis Matidiae eli Tucca
- Pisida
- Rusicada
- Ruspina
- Sabratha
- Seressi
- Sicca Veneria eli Cirta nova
- Sigus
- Sufes
- Sufetula
- Tacape
- Thabraca
- Thaenae
- Thagaste eli Tagaste
- Thala
- Thamugadi
- Thapsus
- Thelepte
- Themetra
- Theveste
- Thibilis
- Thiges eli Castellum Thigensium
- Thizika
- Thubactis
- Thuburnica
- Thubursicum Numidarum
- Thugga eli Tucca
- Thusurus
- Thysdrus
- Tipasa, Africa
- Tipasa, Numidia
- Usilla
- Uthina
- Utica
- Uzappa
- Vaga eli Vacca
- Verecunda
- Zama Regia eli Zama major
- Zama minor
- Zarai
- Zattara
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Africa proconsulariksen provinssi perustettiin keisari Augustuksen aikana[1] vuonna 27 eaa. yhdistämällä aikaisemmat provinssit Africa vetus ja Africa nova. Provinssi jaettiin Septimius Severuksen aikana vuonna 193 jaa. Africa proconsulariksen provinssiksi ja Numidian provinssiksi, jonka jälkeen Africa proconsulariksen alue oli siis aiempaa pienempi.[1] Tämä Africa proconsulariksen provinssi jaettiin uudelleen Diocletianuksen aikana noin vuonna 293 Proconsularis Zeugitanan provinssiksi, joka voidaan nähdä Africa proconsulariksen perillisenä, sekä Valeria Byzacenan ja Tripolitanian provinsseiksi.[1] Proconsularis Zeugitana kuului African diokeesiin[1] ja 300-luvulla välillä Italia, Illyricum et African prefektuuriin ja välillä Italia et African prefektuuriin.
Rooman valtakunnan jaon aikoihin vuonna 395 Proconsularis Zeugitanan nimenä esiintyy jälleen Africa proconsularis. Se oli osa Länsi-Roomaa ja kuului Italia et African prefektuuriin ja African diokeesiin.
Näin tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | |||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | |||||
Africa 146–46/45 eaa. |
Africa vetus 46/45–27 eaa. |
Africa proconsularis 27 eaa.–193 jaa. |
Africa proconsularis | Proconsularis Zeugitana | Africa proconsularis | (Tunisia pohjoinen) |
Valeria Byzacena | Byzacena | (Tunisia eteläinen) | ||||
Tripolitania | Tripolitania | (Libyan länsirannikko) | ||||
Africa nova 46/45–27 eaa. |
Numidia | Numidia Cirtensis | Numidia | (Algeria koillinen) | ||
Numidia militiana | ||||||
Selitykset:
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis