Adrienne Asch
| Adrienne Asch | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. syyskuuta 1946 New York, New York, Yhdysvallat |
| Kuollut | 19. marraskuuta 2013 (67 vuotta) New York, New York, Yhdysvallat |
| Koulutus ja ura | |
| Vaikutusalueet | bioetiikka, vammaisten oikeudet |
Adrienne Asch (17. syyskuuta 1946 New York, New York, Yhdysvallat – 19. marraskuuta 2013 New York, New York, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen bioeetikko, vammaisten oikeuksien puolustapuhuja ja professori. Vauvana sokeutunut Asch opetti erityisesti bioetiikasta ja puhui vammaisten oikeuksista elämään.
Nuoruus, opiskelu ja sosiaalityön terapeutti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Adrienne Asch syntyi vuonna 1946. Hänen syntymänsä tapahtui ennenaikaisesti, ja hän menetti näkönsä saatuaan retinopatian keskoskaapin liiallisen hapensaannin takia. Asch kasvoi New Jerseyn Ramseyssä ja kävi siellä normaalia peruskoulua.[1] Hänen perheensä oli muuttanut New Jerseeyn, koska se oli niitä harvoja osavaltioita, jotka antoivat sokeiden käydä samaa koulua näkevien kanssa.[2] Swarthmore Collegesta hän suoritti vuonna 1969 alemman korkeakoulututkinnon filosofiasta.[1]
Asch alkoi kiinnostua vammaisten oikeuksista huomattuaan, kuinka vaikeata oli saada töitä sokeana. Hän jatkoi myös opintojaan ja sai vuonna 1973 Columbian yliopistosta maisterin tutkinnon sosiaalityöstä.[1] Oman praktiikan hän avasi vuonna 1979.[3] Aschin kiinnostus sosiaalityöhön antoi hänelle paikan Council on Social Work Educationin konferenssikoordinaattorina. Hän toi yhteen sosiaalityön opettajia, ammattiyhdistysliikkeitä ja yrityksiä keskustelmaan sosiaalityön asemasta työpaikoilla. Asch itse alkoi suuntautua psykoterapiaan ja sai vuonna 1981 Institute for Contemporary Psychotherapy psykoanalyyttisen psykoterapeutin sertifikaatin. Viisi vuotta myöhemmin hän erikoistui samassa instituutissa perheterapiaan.[3]
Bioetiikan vaikuttaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asch oli 1980-luvun alussa mukana tutkimussa työsyrjintätapauksia New Yorkin osavaltion ihmisoikeusosastolle. New Yorkin asianajajien bioetiikan tapaamisessa hän esitti vastalauseensa vammaisten puhujien puuttumisesta keskustelussa, jossa käsiteltiin elintärkeiden hoitojen epäämistä vauvoilta, joilla on spina bifida tai Downin oireyhtymä. Aschia alettiin tämän jälkeen kutsua erilaisiin konferensseihin puhujaksi, ja hän oli mukana muun muassa bioetiikan ajatushautomon The Hastings Centerin projektissa, jossa määriteltiin kuolemanvaarassa olevien vastasyntyneiden hoitoa.[1]
Asch julkaisi vuonna 1988 sosiaalipsykologi Michelle Finen kanssa teoksen Women with Disabilities, jossa he käsittelivät intersektionaalista feminismiä ja vammaisten oikeuksia. Aschin sosiaalipsykologian väitöstyö valmistui vuonna 1992 Columbian yliopistolle.[1] Saatuaan väitöskirjansa valmiiksi Asch sai paikan Bostonin yliopiston sosiaalityön tutkijakoulun apulaisprofessorina. Hän opetti siellä sosiaalityön etiikkaa. Aschista tuli vuonna 1994 Wellesley Collegen biologian, etiikan ja lisääntymispolitiikan professori.[3]
Asch oli 2000-luvulla mukana kirjoittamassa kahta vaikutusvaltaista teosta. Prenatal Testing and Disability Rights julkaistiin vuonna 2000 ja The Double-Edged Helix vuonna 2002. Hän toi kirjoituksissaan ja tutkimuksissaan esille sen, että vammaiset ovat yhtä arvokkaita kuin vammattomat ihmiset, ja heidän elämänsä yhtä tärkeitä ja oikeutensa yhtä kunnioitettavia. Aschin mukaan vanheimpien päätökset, sosiaalipolitiikan ja bioetiikan keskustelut pitäisi pohjautua aitoihin kokemuksiin eikä traagisiin tarinoihin tai pelkoihin. Hän kannatti naisten oikeutta aborttiin, mutta hän halusi erottaa päätöksen olla haluamatta lasta ja päätöksen olla haluamatta lasta, jolla on jokin tietty piirre.[1]
Aschin professuuria laajennettiin vuonna 2003 käsittämään myös naistutkimuksen. Hän opetti muun muassa lisääntymiseen, bioetiikkaan, aborttiin, etiikkaan, perinnöllisyystieteen yhteiskunnallisiin kysymyksiin, naiseuteen, äityteen ja vammaisten asemaan yhteiskunnassa liittyneillä kursseilla. Asch työskenteli Wellesley Collegessa vuoteen 2005, jolloin hänestä tuli Yeshivan yliopiston etiikan keskuksen johtaja ja bioetiikan professori. Asch jatkoi yliopistotyönsä ohella kirjoittamista ja kirjoitti muun muassa osion sikiötutkimuksesta vuonna 2008 julkaistuun teokseen Our Bodies, Ourselves.[3]
Asch toimi Yeshivan yliopiston professorina kuolemaansa asti. Hän kuoli kotonaan Manhattanilla marraskuussa 2013 syöpään.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Roberts, Dorothy: Adrienne Asch (1946–2013). Nature, 3013, 504. vsk, s. 377. Macmillan Publishers Limited. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 26.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Fox, Margalit: Adrienne Asch, Bioethicist and Pioneer in Disability Studies, Dies at 67 NYTimes.com. 23.11.2013. The New York Times Company. Viitattu 26.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Adrienne Asch Psychology's Feminist Voices Project. Arkistoitu 1.5.2020. Viitattu 26.4.2020. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
