Sammet
| Sammet | |
|---|---|
 Atlantinsampi (Acipenser oxyrinchus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Rustokiillesuomuiset Chondrostei |
| Lahko: | Sampikalat Acipenseriformes |
| Heimo: |
Sammet Acipenseridae Bonaparte, 1831 |
| Suvut ja lajit | |
|
|
| Katso myös | |
Sammet (Acipenseridae) on sampikalojen lahkoon kuuluva alkeellisten luukalojen heimo. Sampia on vajaat kolmekymmentä eri lajia, jotka elävät Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan vesissä. Sammet jaetaan neljään sukuun: Acipenser (”varsinaiset sammet”), Huso (”kitasammet”), Pseudoscaphirhynchus ja Scaphirhynchus (”lapiosammet”).
Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joilla kala tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit.[1] Suurin sampilaji, kitasampi, voi kasvaa 6–9 metriseksi, satojen kilojen painoiseksi, jopa 3 000 kiloiseksi hyvin suotuisissa olosuhteissa, mutta hyvin harvoin.[2]
Monet sammet ovat vaelluskaloja, jotka nousevat jokiin kutemaan. Täten jokien patoamiset ovat haitanneet sampia suuresti. Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena, mutta eräät sampilajit tunnetaan erityisesti mädistään, kaviaarista. Kaviaarin kysyntä onkin aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Nykyisin kaviaarisampia kasvatetaan myös altaissa, Suomessakin, ja on kehitetty menetelmiä, joilla mäti voidaan imeä naaraasta tappamatta sitä.[3][4]
Suomessa on alkuperäisenä elänyt atlantinsampi (Acipenser oxyrinchus), joka kuitenkin 1900-luvulla hävisi Itämerestä.[5] 2000-luvulla lajia taas esiintyy istutettuna. Sen lisäksi on tavattu satunnaisesti kolmea muuta sampilajia: sterlettiä (Acipenser ruthenus), siperiansampea (Acipenser baerii) ja venäjänsampea (Acipenser gueldenstaedtii). Kaksi viimeksi mainittua ovat myös peräisin Itämeren alueelle tehdyistä istutuksista.
Ilomantsissa on kasvatettu sampea kaviaarin tuotannon vuoksi, mutta toiminta on loppunut venäläisen omistuksen vuoksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan siitä seuranneiden pakotteiden ja ulosoton vuoksi.[6]
Suvut ja lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sampien heimoon kuuluu neljä sukua ja 25 nykyisin elävää lajia:[7]
|
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Dewey, T. 2006. Acipenseridae Animal Diversity Web. Viitattu 22.10.2009
- ↑ Huso Huso (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ↑ Savossa kypsyy huippukallis kaviaari MTV3 Uutiset 2008
- ↑ Imatran kalalaitos jatkaa erikoistuotteiden kehittelyä[vanhentunut linkki] Etelä-Saimaa 2009
- ↑ Hannu Lehtonen (2011) Sampi, tule takaisin Tiede-lehti 12/2011
- ↑ Pauliina Tolvanen: Ulosottolaitos joutuu kauppaamaan venäläisten vanhan sampikasvattamon Itä-Suomessa – vaikea myytävä Yle Turvallisuus. 10.9.2024. Viitattu 10.9.2024.
- ↑ Family Acipenseridae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)