A. E. Rautavaara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
A. E. Rautavaara
Suomen oikeusministeri
Cajanderin III hallitus
11.1.1938 – 13.10.1939
Edeltäjä Arvi Ahmavaara
Seuraaja J. O. Söderhjelm
Henkilötiedot
Koko nimi Albin Ewald Rautavaara
Syntynyt21. joulukuuta 1873
Ilmajoki
Kuollut11. syyskuuta 1941 (67 vuotta)

Albin Ewald Rautavaara (vuoteen 1895 Jernberg, 21. joulukuuta 1873 Ilmajoki11. syyskuuta 1941) oli suomalainen juristi ja hallintomies, joka toimi Suomen oikeusministerinä Cajanderin III hallituksessa 1938–1939. Hän oli hallituksessa ammattiministerinä.

Rautavaara suoritti oikeustutkinnon vuonna 1901 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1904. Hän toimi senaatin talousosaston kanslistina vuosina 1909–1917, senaatin oikeustoimituskunnan, myöhemmin oikeusministeriön, esittelijäsihteerinä vuosina 1917–1927, oikeusministeriön esittelijäneuvoksena ja kansliapäällikkönä vuosina 1927–1931 ja tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkönä vuosina 1931–1941. Lisäksi hän työskenteli eduskunnan talousvaliokunnan sihteerinä vuosina 1924–1926 ja suuren valiokunnan sihteerinä vuosina 1929–1937.[1]

Rautavaara oli vuonna 1917 yksi Suomen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista, sillä senaatin oikeustoimituskunnan esittelijäsihteerinä hänen tehtävänään oli asiakirjan varmentaminen.

A. E. Rautavaaran veljiä olivat oopperalaulaja Eino Rautavaara ja laulaja ja kuoronjohtaja Wäinö Rautawaara.[1]

  1. a b Kuka kukin oli 1900–1961, s. 416.
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.