Äänikirja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Äänikirjan nauhoittamiseen soveltuva studiotila.

Äänikirja on kuunneltavaksi tarkoitettu äänimuotoon tallennettu kirjallinen teos. Äänikirjassa voi olla joko ihmisen tai puhesyntetisaattorin puhuman tekstin lisäksi muita äänitehosteita. Toisin kuin kuunnelmassa, äänikirjassa tekstiä ei kuitenkaan ole dramatisoitu, toisin sanoen yksi tai useampi lukija lukee teoksen kaikkien henkilöiden repliikit, mukaan lukien tekstin, alkuperäisessä tai lyhennetyssä muodossaan.lähde?

Äänikirjat syntyivät alun perin näkövammaisten tarpeisiin, mutta sittemmin niistä on tullut vaihtoehto painetuille kirjoille. Kaunokirjallisuuden ja tietokirjojen lisäksi merkittävä osa kaupallisesti saatavilla olevista äänikirjoista on lasten- ja nuortenkirjoja. Äänikirjojen osuus kirjojen myynnistä on koko ajan kasvanut. Suosiota on edistänyt CD-soittimien ja äänikirjapalveluiden- sekä sovellusten yleistyminen. Kirjallisuuteen voi perehtyä teoksen lukemisen lisäksi kuuntelemalla vaikkapa työmatkalla.lähde?

Tavallisimmat äänikirjan tallennusmuodot ovat CD-levy, C-kasetti, MP3-tiedosto ja EPUB-tiedosto. Äänen tallentaminen vie kuitenkin paljon tilaa, ja siksi tavanomaisesta romaanista tehdyssä äänikirjassa voi olla 15–20 CD-levyä. Äänenlaatuvaatimuksia pienentämällä voidaan tavalliselle CD-levylle tallentaa ääntä MP3-muodossa pakattuna useita tunteja, ja kuuntelijallakin pitää olla käytössään MP3-toistolaite tai muu ääniformaattia tukeva laite, kuten älypuhelin. Nykyisin äänikirjat välitetään kuuntelijoille pääosin verkon kautta, ja kirjoja voi kuunnella kuuntelusovelluksella joko tietokoneella tai mobiililaitteella.lähde?

Äänikirjoissa on ongelmana halutun kohdan löytäminen ja keskeytyneeseen kohtaan palaaminen. Äänikirjat jaetaankin usein useampaan tiedostoon (kappaleeseen) äänikirjassa siirtymisen helpottamiseksi. Kukin tiedosto saattaa olla esimerkiksi viiden minuutin pituinen, tai tiedostot voidaan jakaa aihekokonaisuuksiin vaikkapa kirjan lukujen perusteella. Varsinaisia kirjanmerkkejä tai edelliseen kuuntelukohtaan palaamista eivät kuunteluun käytettävät laitteet useinkaan tue. Näiden ongelmien ratkaisuksi on esimerkiksi näkövammaisten äänikirjatoiminnassa kehitetty Daisy-äänikirjamuotoa ja sitä tukevia laitteita. C-kasettikirjoissa on lisäksi saatettu käyttää otsikoiden kohdalla matalataajuussignaalia, joka kuuluu pikakelauksessa, mikä helpottaa hieman selaamista.lähde?

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjailija Juhana Torkin mukaan kirjojen lukeminen silmillä yleistyi vasta kirjapainotaidon myötä 1400-luvulta. Jos joku sai antiikin aikaan kirjan käsiinsä, hän usein kutsui ystäviään kotiinsa kuuntelemaan ääneen luettua kirjaa. Siksi Platon, Seneca, Plutarkhos ja muut kirjoittivat korvalle eivätkä silmälle, mikä teki heidän teoksistaan iskeviä ja nautittavia.[1]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoista tehdään äänikirjoja tuotantoyhtiöissä, joita on Suomessa kymmenkunta[2]. Niistä suurin on Silencio, joka tuottaa 1 500 äänikirjaa vuodessa[2].

Paljon käytettyjä suomalaisia äänikirjojen lukijoita ovat muun muassa Jukka Pitkänen, Vesa Vierikko, Krista Putkonen-Örn, Erja Manto, Ville Tiihonen ja Markus Niemi.[2]

Kirjailijan kannalta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen kirjailija sai palkkiokseen myydystä kirjasta 3,31 € kappaleelta ja myydystä äänikirjasta 0,71 € kappaleelta vuonna 2022.[3] Kustantajan verottomasta myyntitulosta kirjailija sai 13 % äänikirjoista, 12 % pokkareista ja 21 % ei-pokkareista (kova- ja pehmeäkantiset), 21 % kirjakerhoista ja 23 % sähkökirjoista vuonna 2017. Äänikirjasta kirjailija sai siis hieman suuremman osuuden kuin pokkarista.[4] Huipputekijä voi saada lähes 30 %. Kirjailija Karo Hämäläisen mukaan menestyvän kirjailijan ei kannata suostua äänikirjasopimuksiin alle 40 prosentin palkkiolla.[5]

HS:n tietojen mukaan äänikirjoista kustantamot tilittävät usein 13-25 % tuotostaan kirjailijalle. Kustantaja saa painetusta (kovakantisesta?) kirjasta tyypillisesti viisinkertaisesti rahaa äänikirjaan verrattuna. Siksi yhä useammin äänikirja julkaistaankin vasta pari kuukautta painetun kirjan jälkeen ja/tai ensin yksittäismyynnissä ja vasta myöhemmin minuuttiperusteisessa lukuaikapalvelussa.[5]

Helsingin Sanomat näki eräille kirjailijoille tilitetyn 0,07-0,125 senttiä minuutilta kuunneltaessa heidän kirjojaan lukuaikapalveluissa (esim. Bookbeat ja Storytel). Lyhyen runokirjan kuuntelusta palkkio voi siis jäädä jopa alle neljääntoista senttiin.[5]

BookBeatin toimitusjohtajan mukaan yhtiöllä on yli 350 000 suomalaista käyttäjää, jotka maksavat 150 euroa vuodessa ja tästä 60 % annetaan kustantajille ja kirjailijoille. Suomalaiset kirjailijat eivät ole koskaan ennen saaneet näin paljon tekijänoikeuskorvauksia siitä huolimatta, että nykyään kirjojen kanssa kilpailevat Tiktok, Netflix ja lukuisat muut uudet ajanvietteet.[6] HS:n mukaan kustantamoiden myynti on kuitenkin paljon alempi kuin vuosien 2007–2011 huipussa.[5]

Yli tuhat kirjailijaa ja kirja-ammattilaista allekirjoitti vetoomuksen kirjailijoiden tueksi vuonna 2024. WSOY:n toimitusjohtajan mukaan äänikirjat ovat kiistatta lisänneet kaunokirjallisuuden myyntiä ja tuloja, mikä on ohitettu uutisoinnissa, ja äänikirjat ovat kuluttajien tahto.[7]

Kirjailijaliiton puheenjohtajan mukaan Suomessa alle viisi kirjailijaa elää pelkällä kirjojen kirjoittamisella, tietokirjallisuudella muutama enemmän. Hänestä äänikirjabuumissa häviävät kaikki paitsi lukijat.[8]

Kirjailija, ekonomi Satu Rämö vastusti päivityksessään äänikirjallisuuden toimijoiden demonisointia ja sai kritiikkiä. Hän sanoi monen kirjailijan kertoneen yksityisviesteillä, että he ovat samaa mieltä mutta eivät uskalla sanoa sitä julkisesti.[9]

Käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuokraus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muutamista liikkeistä äänikirjoja on vuokrattavissa fyysisellä medialla, mutta suositumpia digitaalisia äänikirjojen vuokrauspalveluita ovat muun muassa Storytel, Nextory, BookBeat, Supla+, Suomalainen plus, Elisa Kirja ja Audible[10]. Digitaalisia vuokrauspalveluita kutsutaan usein vuokrauspalveluiksi tai kyseessä ollessa ainoastaan äänikirjoja tarjoava palvelu käytetään toisinaan nimeä äänikirjapalvelu, teknisen toteutustavan mukaan. Usein kuitenkin tällaiset palvelut tarjoavat e- ja äänikirjoja, joista e-kirjoja ei toteuteta yleensä suoratoistona. Tilanne ei siis ole sama kuin musiikin, elokuvien ja sarjojen suoratoistopalveluissa, jotka on toteutettu käytännössä aina suoratoistona. Äänikirjojen vuokrauspalveluita voi käyttää älylaitteilla, kuten puhelimella, tabletilla tai tietokoneella.[11] Useimmat äänikirjojen vuokrauspalvelut tarjoavat sisäänheittotuotteena palveluihinsa maksuttoman kokeilujakson. Kokeilujaksot ovat usein eripituisia riippuen äänikirjapalvelun sen hetkisestä kampanjasta.[12]

Eräät vuokrauspalvelut tarjoavat mahdollisuuden kuunnella valikoimistaan rajoittamattoman määrän äänikirjoja kiinteää kuukausi- tai vuosimaksua vastaan. Suomessa toimivilla suoratoistopalveluilla on karkean arvion mukaan yhteensä noin 150 000 käyttäjää (lokakuu 2019). Näistä BookBeat kertoo olevansa alan markkinajohtaja 100 000 maksavalla käyttäjällään (elokuu 2019). Käyttäjämääristään huolimatta BookBeat on tappiollinen yhtiö.[13]

Nextory, Bookbeat ja Podimo eivät enää tarjoa rajattomia tilauksia. Suomenkielisistä äänikirjapalveluista vain Storytelillä on rajattoman kuuntelun sisältävä tilausvaihtoehto. [14]

Myynti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänikirjoja on ostettavissa yleisimmistä "kivijalka" kirjakaupoista fyysisellä medialla, kuten cd-levyllä.[15][16] Digitaalisessa muodossa äänikirjoja voi ostaa palveluista Elisa Kirja, Suomalainen Kirjakauppa ja Adlibris.[13][10]

Lainaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
C-kasettimuodossa oleva äänikirja.

Kirjastot ovat suosittuja äänikirjojen lähteitä.[17]

Suomen kirjastoissa on yli 30 erilaista e-kirjakokoelmaa, jotka palvelevat käyttäjiä vain paikallisesti[17]. Yhden alueen kokoelma voi olla paljon pienempi kuin toisen[17]. Tilanteen korjaamiseksi Yleisten kirjastojen konsortiossa suunnitellaan valtakunnallista e-kirjastoa, joka olisi kaikkien suomalaisten käytössä[17]. Kirjastojen käytössä on sähkö- ja äänikirjapalvelu Ellibs[10].

Suomessa Celia-kirjasto tuottaa ja välittää äänikirjoja näkövammaisille sekä henkilöille, joille tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa.[18]

Markkina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkien kustantajien yhteenlaskettu äänikirjamyynti Suomessa oli vuonna 2018 noin kuusi prosenttia kirjojen markkinasta eli noin 15,5 miljoonaa euroa.[13]

Yhdysvalloissa äänikirjojen markkinat ovat noin miljardin dollarin verran vuodessa.[19]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ ”Johdot päässä hölkkäävät” ovat antiikin perillisiä Helsingin Sanomat. 4.10.2024.
  2. ↑ a b c Äänikirjojen jättisuosio toi rysäyksellä töitä suomalaisstudiolle Yle Uutiset. 25.2.2020. Viitattu 12.4.2022.
  3. ↑ https://kirjailijaliitto.fi/wp-content/uploads/2022/12/Suomen-Kirjailijaliitto-ry-Tekijanpalkkiot-2022-verkkoversio-1.pdf
  4. ↑ Turun yliopiston Brahea-keskus, Mikko Grönlund: Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa 2017 syyskuu 2018. Kirjailijaliitto.
  5. ↑ a b c d Vesa Sirén: Kirjailijat koekaniineina Helsingin Sanomat. 10.11.2024.
  6. ↑ Kirjailijat saavat enemmän tekijänoikeuskorvauksia kuin koskaan ennen Helsingin Sanomat. 3.10.2024.
  7. ↑ WSOY:n johtaja: ”Fakta on, että nämä palvelut ovat tuoneet lisää myyntiä” (Kirjailijaliiton jäsenkysely) Helsingin Sanomat. 4.10.2024.
  8. ↑ Painetusta kirjasta kirjailijalle noin 2,5 euroa, äänikirjasta noin 50 senttiä – pian valtio tienaa kirjoilla paremmin kuin kirjoittaja MTV Uutiset. 26.10.2024.
  9. ↑ Päivä Ísafjörðurissa Helsingin Sanomat. 4.10.2024.
  10. ↑ a b c Nyt.fi | Äänikirjasovelluksissa riittää eroja niin valikoimissa kuin hinnoissa – Testasimme ne kaikki, katso mikä sopii sinulle Helsingin Sanomat. 29.6.2020. Viitattu 29.6.2020.
  11. ↑ Äänikirjapalvelut – Vertaa paras äänikirjapalvelu 2022 Vertailut.com. Viitattu 9.2.2022.
  12. ↑ Mikä on paras äänikirjapalvelu? Vertailimme vaihtoehdot Äänikirjapalvelu.fi. 1.10.2020. Viitattu 13.7.2022.
  13. ↑ a b c Äänikirjojen johtava suoratoistopalvelu BookBeat tekee vielä tappiota, vaikka äänikirjat menevät kuin kuumille kiville Yle Uutiset. Viitattu 25.10.2019.
  14. ↑ Suositun äänikirjapalvelun asiakkaiden tilauksia ”paranneltiin” – samalla hinnalla saa vähemmän kuunteluaikaa Yle Uutiset. 4.6.2024. Viitattu 4.6.2024.
  15. ↑ Etsi Suomalainen.com. Viitattu 12.4.2022.
  16. ↑ Akateeminen Kirjakauppa akateeminenwebshop.com. Viitattu 12.4.2022.
  17. ↑ a b c d Suomeen suunnitellaan valtakunnallista e-kirjastoa Yle Uutiset. Viitattu 25.10.2019.
  18. ↑ https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
  19. ↑ Tim Dowling: 'Your throat hurts. Your brain hurts': the secret life of the audiobook star 16.11.2019. The Guardian. Viitattu 16.11.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Äänikirja.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Äänikirja&oldid=22857559”