Lähdekoodi sivulle Salomo

{{Tämä artikkeli|käsittelee Israelin kuningasta. Muita Salomoja on lueteltu artikkelissa [[Salomo (nimi)]]. [[Salomo (oratorio)|Salomo]] on myös Händelin säveltämä oratorio.}}
{{Kuninkaallinen
| nimi              = Salomo
| titteli           =
| kuva              = King-Solomon-Russian-icon.jpg
| kuvakoko          =
| kuvateksti        = Kuningas Salomo, [[profeetta]] ([[ikoni]]), 1700-luku, [[Kiži]]n luostarin [[ikonostaasi]].
| kruunu            = Israelin kuningas
| valtakausi        = n. 970–931 eaa.
| kruunajaiset      =
| edeltäjä          =  [[Daavid]]
| seuraaja          =  [[Rehabeam]]
| sijaishallitsija        =
| syntymänimi       =
| syntymäaika       = n. 990 eaa.
| syntymäpaikka     = [[Jerusalem]], [[Israel]]
| kuolinaika        = n. 931 eaa.
| kuolinpaikka      =  [[Jerusalem]], [[Israel]]
| hautapaikka       =
| puoliso    =  [[Naaman]]
| lapset            = [[Rehabeam]], Tafat, Basemat
| koko_nimi         =
| suku              = [[Daavid (suku)|Daavid]]
| isä               = [[Daavid]]
| äiti              = [[Batseba]]
| uskonto           =
| ammatti           =
| allekirjoitus     =
}}
'''Salomo''' ({{k-he|שְׁלֹמֹה}}, nykyhepr. ''Šlomo'', {{k-la|Salomon}} tai ''Solomon'') oli [[Raamattu|Raamatun]] mukaan [[Israelin kuningaskunta|Israelin]] kuningas, joka hallitsi 900-luvulla eaa. Hän oli [[Daavid]]in kymmenes poika ja hänen äitinsä oli [[Batseba]]. Salomo rakensi [[Jerusalem]]iin useita komeita rakennuksia, kuten [[Salomon temppeli]]n. Salomo myös uudisti Israelin hallintoa sekä armeijaa; jalkaväen sijaan armeijan pääaselajiksi tulivat hänen aikanaan sotavaunut.

Raamattu kertoo Salomon aikojen olleen Israelissa hyvinvoinnin ja rikkauden aikaa. Salomo oli myös kuuluisa viisaudestaan. Esimerkkinä Salomon viisaudesta käytetään usein [[Salomon tuomio]]ta, jossa kuningas ratkaisi viisaasti kahden äidin välille tulleen kiistan syntyneen lapsen äitiydestä. 

[[Juutalaisuus|Juutalaisen]] tradition mukaan Salomo kirjoitti kolme [[Raamattu|Raamatun]] kirjoista, ja nämä kirjat vastaavat ihmisen elämän kolmea vaihetta: [[Laulujen laulu]] kuvaa nuoruuden tarmoa ja halua, [[Sananlaskut]] kypsän iän viisautta, ja [[Saarnaajan kirja]] vanhuuden [[Kyynisyys|kyynisyyttä]].

[[Talmud]]in ja [[Koraani]]n mukaan Salomo oli [[profeetta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jewishvirtuallibrary.org/list-of-jewish-prophets | Nimeke = Ancient Jewish History: List of Jewish Prophets | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Jewish Virtual Library | Viitattu = 16.5.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.islam101.com/history/people/prophets/sulaiman.htm | Nimeke =  The Prophet Sulaiman | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Islam101 | Viitattu = 16.5.2019 }}</ref>

Tiedot Salomosta perustuvat Raamattuun. Salomon historiallisuus on epävarmaa, sillä hänestä ei ole säilynyt arkeologisia todisteita.

== Nimi ==

Salomon syntymä ja nimeäminen kuvataan teksteissä vain lyhyesti, eikä hänen nimensä merkitystä avata. Nimen merkitystä on sittemmin yritetty arvailla, sillä muinaisessa Israelissa nimet kertoivat ihmisten kohtaloista, ja Salomon nimen muodostavat kolme konsonanttia ''šlm'' voivat merkitä eri asioita. Erään teorian mukaan Salomon nimen merkitys oli ”hänen korvaajansa”, joka tuli siitä, että Salomo sai alkunsa kun hänen isänsä [[Daavid]] lohdutti Salomon äitiä [[Batseba|Batsebaa]] heidän ensimmäisen lapsensa kuoltua. Salomon nimen konsonantit voivat tarkoittaa myös verbejä ”maksaa takaisin” ja ”kostaa”. Hepreankielisessä tekstissä Salomon nimi yhdistetään toistuvasti rauhaan (''shalom''). Rauhan lisäksi samat konsonantit viittavat myös viimeistelemiseen, mitä Salomo valtakaudellaan tekikin.<ref>Weitzman 2011, s. 3–11.</ref>

== Varhainen elämä ==
Salomo oli yksi Israelin kuninkaan Daavidin monista pojista. Hänen äitinsä oli Batseba, yksi Davidin vaimoista tämän [[haaremi]]ssa. Salomon kasvatuksesta tai koulutuksesta ei Raamatussa kerrota juuri mitään. Jotkut Salomon veljistä, kuten Amnon, [[Absalom]] ja Adonia, riitelivät keskenään verisesti havitellessaan kruunua.<ref>Weitzman 2011, s. 16–18.</ref>

== Israelin kuninkaana ==
[[Kuva:Salomons dom.jpg|thumb|''Salomon tuomio''. [[Peter Paul Rubens]] n. 1617.]]
Salomo kruunattiin Israelin kuninkaaksi isänsä vielä eläessä, vaikkei ollutkaan veljeksistä vanhin.<ref name="eb">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/Solomon | Nimeke = Solomon | Tekijä = Gordon, Cyrus H. | Ajankohta = 21.5.2015 | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 8.4.2017 }}</ref> Salomon valtakausi ajoitetaan yleensä vuosien 960 ja 920 eaa. välille.<ref name="Nimetön-rFd5-1">Weitzman 2011, s. xxi</ref>

Salomo lujitti valtansa eliminoimalla vastustajansa heti noustuaan valtaistuimelle, minkä jälkeen hän nosti armeijan, hallinnon ja uskonnon johtopaikoille omia ystäviään. Hän lujitti asemiaan myös vahvistamalla armeijaansa, ja hänellä oli jalkaväen lisäksi sotavaunuja ja ratsujoukkoja. Hän kävi menestyksekkään sotaretken [[Syyria (alue)|Syyria]]ssa, ja hän perusti sinne israelilaisia siirtokuntia hallitakseen kauppaa; tunnetuin näistä kaupungeista on [[Megiddo (kaupunki)|Megiddo]].<ref name="eb" />

Salomo jatkoi maassa Daavidin aloittamia uudistuksia. Nousi kapinoita, mutta Salomo pysyi vallassa ja säilytti Israelin suurena. Kapinaan noussut [[Jerobeam]] lähti maanpakoon [[muinainen Egypti|Egyptiin]], ja Israel solmi diplomaattisen avioliiton [[Tanis|Taniksessa]] hallitsevan faarao Siamun kanssa.

Salomon aikana Israel menetti osan [[Edom]]ista ja [[Damaskos|Damaskoksen]], josta tuli [[Aram]]in valtion pääkaupunki. Silti perustettiin sotavaunujoukot, ja linnoituksia vahvistettiin. [[Negev]]in autiomaahan rakennettiin kastelulaitteita, [[Esjon-Geber]]iin satama.

Salomo oli suuri rakennuttaja, joka rakennutti esimerkiksi [[Jerusalem]]in kaupunginmuurin, kuninkaanpalatsin ja [[Salomon temppeli]]n. Muualle valtakuntaansa hän rakennutti esimerkiksi linnakkeita ja kaupunkeja.<ref name="eb" />

[[Foinikia]]n kuninkaan [[Hiram]]in kanssa tehtiin sopimus, jolla Foinikia sai rakentaa laivaston [[Punainenmeri|Punaiselle merelle]] kauppaa varten, mutta sen oli luovutettava osa sillä tehdyn kaupan tuotoista Salomolle. [[Kupari]]a louhittiin Israelin eteläosista [[Akabanlahti|Akabanlahden]] lähistöitä. Kauppa ulottui eteläiseen [[Arabian niemimaa|Arabiaan]] asti.

[[Kuva:'The Visit of the Queen of Sheba to King Solomon', oil on canvas painting by Edward Poynter, 1890, Art Gallery of New South Wales.jpg|thumb|[[Saban kuningatar|Saban kuningattaren]] vierailu Salomon hovissa. [[Edward Poynter]], 1890.]]

Salomo nosti Palestiinan kaupalliseen kukoistukseen. [[Saban kuningatar]] vieraili hänen hovissaan, sillä hallitsijat tarvitsivat toisiltaan kauppatavaraa ja kauppa-apua. Legendojen mukaan heistä tuli myös rakastavaisia.<ref name="eb" /> Perimätiedon mukaan [[Etiopia]]n kuningassuku, menelikidit, johtaa juurensa Salomosta ja Saban kuningattaresta. Myös [[Bagration]]in suku, joka on hallinnut [[Armenia]]a ja [[Georgia]]a, polveutuu perimätiedon mukaan Salomosta.

Kertomusten mukaan Salomo eli loistossa, tuhlasi rahaa ja voimavaroja ylettömästi, ja piti naisista ja elämän nautinnoista.<ref>Ihmisen tarina. ''Suuri maailmanhistoria'', 1. osa, s. 500–. Kirjayhtymä 1971.</ref> Salomolla oli suuri haaremi. Raamatun mukaan hänellä oli 700 kuninkaallista vaimoa ja 300 sivuvaimoa.

Salomo tunnettiin suuresta viisaudestaan. Tunnetussa tarinassa hän antoi ”[[Salomon tuomio]]n”, jolla hän ratkaisi lapsen huoltajuuden kahden naisen välillä uhkaamalla halkaista lapsen kahtia, minkä avulla oikea äiti paljastui. Salomoa kuvataan kaikkia Lähi-idän ja [[Muinainen Egypti|Egypti]]n tietäjiä viisaammaksi. Raamatun [[Sananlaskujen kirja|Sananlaskuissa]] on kokoelma hänen nimiinsä pantuja sananlaskuja ja opetuksia. Runoilijana Salomo tunnetaan [[Laulujen laulu]]sta.<ref name="eb" />

Salomon ulkonäöstä Raamattu ei kerro mitään, vaikka hänen kaikkien edeltäjiensä ulkonäköä teksteissä oli kuvattu.<ref>Weitzman 2011, s. 1.</ref>

Jerusalemin temppelin rakentamisen vuoksi veroja oli korotettava. Suvaitsemalla vieraitakin uskontoja Salomo ärsytti toiminnallaan juutalaisia. Temppelin rakentaminen työverona herätti nurinaa kansassa sekä Salomoa että [[Jahve]]n papistoa vastaan. Kiristynyt verotus lopulta hajottikin valtakunnan Salomon kuoleman jälkeen.<ref>Ihmisen tarina. ''Suuri maailmanhistoria'', 1. osa, s. 500–502. Kirjayhtymä 1971.</ref> Salomon jälkeläisille jäi eteläinen [[Juudan kuningaskunta]].<ref name="eb" />

== Salomon historiallisuus ==
Salomon historiallisuus on epävarmaa. Salomosta ei tiedetä kertomusten ulkopuolelta käytännössä mitään, sillä hänestä tai hänen valtakaudestaan ei ole löytynyt arkeologisia todisteita. Häntä ei mainita missään Lähi-idän vanhassa lähteessä Raamatun ulkopuolella. Tutkijat eivät pidä Raamatun kertomuksia luotettavina todisteina osittain siksi, että niissä on ristiriitaisuuksia. Toisaalta ei ole myöskään löytynyt suoria syitä kiistää hänen olemassaolonsa.<ref name="Nimetön-rFd5-1"/>

Tärkein Salomosta kertova lähde on Raamattu, jossa Salomosta kerrotaan [[Ensimmäinen kuninkaiden kirja|Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa]] (1–11) sekä pidemmin [[Ensimmäinen aikakirja|Ensimmäisessä aikakirjassa]] ja [[Toinen aikakirja|Toisessa aikakirjassa]]. Kirjat kertovat saman tarinan eri tavoin ja hiukan ristiriitaisesti, ja ne jättävät Salomon elämään aukkoja. Näiden kirjojen lisäksi Salomosta voidaan saada tietoa hänen kirjoittamikseen väitetyistä kolmesta Raamatun kirjasta. Juutalaiset ja kristityt pitävät Raamatun kertomuksia luotettavina Salomon elämän kuvauksina, sillä ne katsotaan kirjoitetun jumalallisen johdatuksen vallassa. Varhaisista kriittisistä [[Raamatuntutkimus|raamatuntutkijoista]] esimerkiksi jo [[Baruch Spinoza]] kiinnitti paljon huomiota Salomoon ja huomautti, että myös Salomo teki inhimillisiä virheitä esimerkiksi siinä, että hän ei tuntenut [[Pii (vakio)|piin arvo]]a (1. Kun. 7:23).<ref>Weitzman 2011, s. x–xii</ref>

[[Heprealainen Raamattu|Heprealaisen Raamatun]] ja [[Septuaginta]]n kertomukset Salomosta ovat erilaiset. Yhdessä voi olla Salomoa koskevia väitteitä tai tarinankäänteitä, jotka toisesta puuttuvat, eikä ole aina selvää kumpi on alkuperäinen versio. Esimerkiksi kertomuksessa Salomon tuomiosta toisen, kuolleen lapsen rooli on Septuagintassa suurempi kuin [[Masoreettinen teksti|masoreettisessa tekstissä]], mikä saattaa vaikuttaa lukijan käsitykseen Salomosta.<ref>Weitzman 2011, s. xv–xvi.</ref>

[[Raamatullinen arkeologia]] alkoi kehittyä 1800-luvun puolivälissä, ja kiinnostus on kohdistunut myös Salomon tutkimiseen, etenkin koska hänen kerrotaan rakennuttaneen paljon palatseja, kaupunkeja, muureja ja talleja. Aluksi löydettiinkin paljon raunioita, jotka yhdistettiin Salomoon ja hänen valtakauteensa. Näitä löytöjä olivat esimerkiksi hevostalli [[Megiddo (kaupunki)|Megiddo]]ssa, kuparikaivokset [[Timna]]ssa, satama [[Ezion-Geber]]issä ja kaupunginmuurit [[Hazor]]issa ja muissa kaupungeissa. Löytöjä pidettiin aluksi Salomon historiallisuuden todisteina sekä osoituksena siitä, että hänen valtakautensa oli suuren muutoksen aikaa muinaisessa Israelissa, jolloin valtakunta suojattiin hyökkääjiltä, muutettiin kaupungistuneeksi, järjestäytyneeksi ja teknisesti taitavaksi, ja jolloin sen ulkomaansuhteet, kauppa ja muu kansainvälinen vaihto kehittyivät. Sittemmin kaikki Salomoon yhdistetyt löydöt on ajoitettu kuuluviksi muihin ajanjaksoihin, eikä mitään niistä enää pystytä luotettavasti yhdistämään Salomoon. Edes [[Salomon temppeli]]stä ei ole arkeologisia todisteita. Jotkut arkeologit jatkavat todisteiden etsimistä siinä uskossa, että jäänteitä ei vain ole osattu etsiä oikeista paikoista. Toisten tutkijoiden mukaan todisteiden puute osoittaa, että Salomoa ei ole koskaan ollut olemassa, tai että kuvaukset hänen kuningaskunnastaan ovat vahvasti liioiteltuja ja että Salomo olikin pelkkä vähäinen heimopäällikkö kauan ennen kuin Jerusalemista tuli merkittävä keskus.<ref>Weitzman 2011, s. xvii–xxi.</ref>

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Weitzman, Steven | Nimeke = Solomon: The Lure of Wisdom | Vuosi = 2011 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yale University Press | Tunniste = | Isbn = 978-0-300-13718-7 }}

=== Viitteet ===
{{Viitteet}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Särkiö, Pekka | Nimeke=Kuningasajalta: Kirjoituksia Salomosta ja rautakauden piirtokirjoituksista | Selite=Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja, 90 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen Eksegeettinen Seura | Vuosi=2006 | Isbn = 951-9217-45-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Särkiö, Pekka | Nimeke=Salomon salaisuus: Pohdintoja peitetystä Salomon kritiikistä Vanhassa testamentissa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen Eksegeettinen Seura | Selite=Suomen Eksegeettisen Seuran Julkaisuja, 115 | Vuosi=2018 | Isbn=978-951-9217-70-3 | Tunniste={{ISSN|0356-2786}} }}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}

{{Edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Israelin kuningas]]|Kommentti=|Edeltäjä=[[Daavid]]|Seuraaja=[[Rehabeam]]|Logo=}}

[[Luokka:Israelin kuninkaat]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Vanhan testamentin henkilöt]]