STTK
| STTK ry | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1993 |
| Toimiala | Ammattiliittojen keskusjärjestö |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Jäsenmäärä |
13 jäsenliiton keskusjärjestö 420 000 jäsentä |
| Puheenjohtaja | Antti Palola |
| Aiheesta muualla | |
| www.sttk.fi | |
STTK ry on suomalainen poliittisesti sitoutumaton useita eri aloja edustavien ammattiliittojen keskusjärjestö. Siihen kuuluu 13 jäsenliittoa, joissa on yhteensä noin 420 000 jäsentä.
Järjestö tekee keskustelunavauksia tuomalla yleiseen keskusteluun työ- ja talouselämän ajatuksia ja uusia ratkaisuehdotuksia. Yksi esimerkki näistä on muun muassa vuonna 2017 esiintuotu ajatus nelipäiväisestä työviikosta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjainlyhenne STTK on perua sanoista Suomen Teknisten Toimihenkilöiden Keskusliitto. Nykymuotoinen STTK muodostui vuonna 1993, kun silloiseen STTK:hon liittyi parikymmentä uutta liittoa konkurssin tehneestä Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliitosta (TVK). Vanha nimi Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto muutettiin samalla nykymuotoon.
STTK perustettiin Helsingissä 29. lokakuuta 1946. Ensimmäinen STTK:n ja Suomen Työnantajain Keskusliiton välinen yleissopimus solmittiin 27. helmikuuta 1947.[1]
STTK sai kielteistä julkisuutta 1990-luvulla, kun sen johtajat olivat osallistuneet Rapap-nimisen sijoitusyhtiön toimintaan. Yhtiö pelasti ammattiyhdistysjohtajia tappiollisilta sijoituksilta. Tappiot kaatuivat lopulta veronmaksajien niskaan.[2]
STTK:n edunvalvonta oli ennen muun muassa tulopoliittisten sopimusten sekä muiden keskusjärjestöjen välisten sopimusten tekemistä. Nykyään ammattiliitto neuvottelee sopimukset.
Jäsenliitot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Entiset jäsenjärjestöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ammattiliitto Suora (Yhdistyi osaksi Ammattiliitto Pro:ta)
- Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ (Siirtyi keskusjärjestö Akavaan)
- Toimihenkilöunioni TU (Yhdistyi osaksi Ammattiliitto Pro:ta)
- Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL (Siirtyi keskusjärjestö Akavaan)
- Ahtaus- ja Huolinta-alan Tekniset AHT (Yhdistyi osaksi Ammattiliitto Pro:ta)
- Mediaunioni MDU, (Yhdistyi osaksi Ammattiliitto Pro:ta)
- Liiketalouden liitto LTA
- Vakuutusväen Liitto VvL (Yhdistyi osaksi Ammattiliitto Pro:ta)
Kansainväliset yhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]STTK on muun muassa Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön PAYn, Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestön ETUCn ja Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCn jäsen.
SAK:lla ja STTK:lla on yhteinen EU-edustusto FinUnions, joka toimii suomalaisten palkansaajien edunvalvojana ja järjestöjen edustajana Brysselissä.
Opiskelijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]STTK:n opiskelijatoimintaa hoitaa STTK-Opiskelijat. STTK-Opiskelijoiden jäseniä ovat kaikki STTK:laisiin ammattiliittoihin kuuluvat opiskelijat. Yhdistyksen on perustanut STTK yhdessä jäsenliittojensa kanssa. Sen jäsenenä on yli 55 000 eri koulutusasteilta ja -aloilta. Vuoden 2024 alusta STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajana on toiminut Valtteri Mäyrälä.[3]
Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- W. L. Lumme (1946–1947)
- T. O. Parmanne (1947–1975)
- Jorma Reini (1975–1990)
- Esa Swanljung (1990–2000)
- Mikko Mäenpää (2000–2013)
- Antti Palola (2013–)[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ensio Heikkilä: STTK. Teoksessa Esko Leskinen (toim.): Työmarkkinajärjestöt (Weilin+Göös 1970), s. 134.
- ↑ Hiilamo, Heikki: SKOP. Lyhyt historia, s. 291–301, 390. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1995. ISBN 951-0-20726-8
- ↑ STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi Valtteri Mäyrälä sttk.fi. 2.12.2023. Viitattu 17.1.2024.
- ↑ Luukka, Teemu: Merikapteeni Antti Palola valittiin STTK:n puheenjohtajaksi HS.fi. 4.12.2013. Viitattu 4.12.2013.