Jakob Kettler

Jakob Kettler

Jakob Kettler (28. lokakuuta 1610 Goldingen, Latvia – 1. tammikuuta 1682 Mitau, Latvia) oli Kuurinmaan herttuakunnan hallitsija vuodesta 1641 vuoteen 1682.

Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunnan hallitsija

Kettlerin alaisuudessa pieni nykyisen Latvian alueella sijainnut herttuakunta saavutti suurimman taloudellisen mahtinsa. Se kävi kauppaa tuon ajan eurooppalaisten suurvaltojen kanssa. Kettler toimi aktiivisesti myös ulkopolitiikassa. Hän pyrki takaamaan Kuurinmaan puolueettomuuden solmimalla sopimuksia ulkovaltojen kanssa ja toimimalla välittäjänä Ruotsin ja Puola-Liettuan välisissä rauhanneuvotteluissa.

Kettler kehitti herttuakuntaansa poikkeuksellisen tarmokkaasti merkantilistisessa hengessä. Kuurinmaan herttuakunnan vientituotteita olivat vilja, pellava, puu ja terva. Naapurialueitaan vauraammaksi Kuurinmaan teki Kettlerin siirtomaa- ja teollistamispolitiikka. Teollisuuslaitoksia perustettiin lähes poikkeuksetta herttuan maille ja hänen omalla kustannuksellaan, jolloin suurin hyöty tuli Kettlerille itselleen ja hänen lähipiirilleen. Kuurinmaalle syntyi rauta- ja kuparisulattoja, salpietarikeittämöitä, lasitehtaita sekä saippua- ja paperitehtaita. Rautamalmia hankittiin Norjasta.

Vuonna 1651 Kettler lähetti laivaston perustamaan Fort Jacobin (nykyinen Kunta Kintehin saari) Gambiajoen saarelle. Vuonna 1654 hän valloitti Tobagon Das Wappen der Herzogin von Kurland -aluksellaan, joka oli varustettu 45 tykillä, ja jossa oli 25 virkamiestä, 124 sotilasta ja 80 uudisasukasperhettä. Tobagoon siirtyi kaiken kaikkiaan pari tuhatta kuurinmaalaista ja Gambiaankin muutamia kymmeniä. Kettlerin rakennuttaman suuren laivaston avulla molemmilta alueilta tuotiin runsaasti siirtomaatavaroita.

Kettlerin hallitsijakauden jälkeen Kuurinmaan teollinen toiminta taantui selvästi, ja ulkomaankauppa supistui murto-osaan huippukauden luvuista.

Aiheesta muualla

• Kuurinmaa Kettlerin aikana (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)