Lähdekoodi sivulle 4G

{{Matkapuhelinstandardit}}

'''4G''' ({{k-en|fourth generation}}) on laajakaistaisen internet-yhteyden käyttöön suunniteltu niin sanottu neljännen sukupolven langaton tiedonsiirtoteknologia, joka toimii myös 900:n ja 1&nbsp;800:n megahertsin taajuista [[mikroaaltosäteily]]ä suurienergisemmällä 2&nbsp;600 megahertsin mikroaaltosäteilyllä<ref>4G LTE -nopeudet nyt myös Saunalahden puheliittymiin. 13.12.2012. http://news.cision.com/fi/elisa/r/4g-lte--nopeudet-nyt-myos-saunalahden-puheliittymiin,c9348937</ref>.

4G-liittymissä internetin sivut ja videot latautuvat 3G:tä nopeammin silloinkin, kun nimellinen tiedonsiirtonopeus on sama<ref>Omaguru vastaa: Mitä hyötyä 4G:stä? 17.6.2014. https://www.iltalehti.fi/omaguru/a/2014061718416507</ref>. Tiedonsiirtolaitteena käytetään tietokoneeseen kytkettyä [[modeemi|4G-USB-lisälaitetta]], ulkoista 4G-modeemia tai [[älypuhelin]]ta, joka tukee 4G-yhteyttä.

4G-nimitystä käytetään Suomessa [[LTE]]-tekniikasta. Alkujaan myös virheellisesti [[HSPA+|DC-HSPA]]-teknikkaa nimettiin 4G:ksi. Ajatus neljännen sukupolven verkoista perustuu osittain siihen, että tietoliikenne voi koostua [[EDGE]]-, [[HSDPA]]- ja [[WLAN]]-tekniikoiden yhdistelmästä.{{lähde}}

== Tiedonsiirtonopeus ==
Kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n vuonna 2008 julkaiseman määritelmän mukaan 4G:n huippunopeus päätelaitteeseen tulisi olla 1&nbsp;Gbit/s hitaasti liikuttaessa ja 100&nbsp;Mbit/s nopeasti liikuttaessa.<ref>[http://wirelessman.org/liaison/docs/L80216-08_008.pdf ITU global standard for international mobile telecommunications ‘IMT-Advanced’] {{Wayback|1=http://wirelessman.org/liaison/docs/L80216-08_008.pdf |päiväys=20120907012013 }}, Circular letter, ITU-R March 2008.</ref>

Käytännössä 4G:ksi kutsuttujen verkkojen nopeudet ovat merkittävästi alhaisempia, arviolta 10–100 Mbit/s vastaaonottonopeus ja 5–20&nbsp;Mbit/s lähetysnopeus. [[NTT DoCoMo]]n testiverkoissa tiedonsiirtonopeus on ollut hetkellisesti 300&nbsp;Mbit/s ja keskiarvolla 135&nbsp;Mbit/s.{{lähde}}

== 4G suomalaisessa mediassa ==
[[Media]]ssa 4G:llä viitataan usein [[LTE]]-teknologiaan. Tiukasti määritellen kyseessä on kuitenkin vielä ”3,9G”, sillä vasta LTE-Advanced on varsinaisesti neljännen sukupolven tekniikka.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.wirelessintelligence.com/analysis/2010/06/4g-technologies-do-not-officially-exist-yet/ | Nimeke = ‘4G’ technologies do not exist—yet | Tekijä = Joss Gillet | Tiedostomuoto = html | Selite =  | Julkaisu = Wireless intelligence | Ajankohta = 3.6.2010 | Julkaisupaikka =  | Julkaisija =  | Viitattu = 4.6.2010 | Kieli = Eng. | arkisto = https://web.archive.org/web/20120113191810/https://www.wirelessintelligence.com/analysis/2010/06/4g-technologies-do-not-officially-exist-yet/ | arkistoitu = 13.1.2012 }}</ref> Esimerkiksi lehdissä kerrottiin [[TeliaSonera]]n avanneen Suomen ensimmäisen 4G-verkon koekäyttöön Turussa 2.&nbsp;kesäkuuta 2010.<ref name="Nimetön-rGZL-1">{{Verkkoviite| Osoite = http://www.tietokone.fi/uutiset/soneran_4g_verkkoa_kokeillaan_turussa| Nimeke = Soneran 4g-verkkoa kokeillaan Turussa| Tekijä = Tero Lehto| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tietokone.fi| Ajankohta = 2.6.2010| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.6.2010| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20100605015513/http://www.tietokone.fi/uutiset/soneran_4g_verkkoa_kokeillaan_turussa| arkistoitu = 5.6.2010}}</ref> [[Elisa (yritys)|Elisa]] ilmoitti tämän jälkeen avanneensa vastaavanlaisen verkon Helsinkiin seuraavana päivänä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.tietokone.fi/uutiset/elisa_aloitti_4g_kisan_helsingissa| Nimeke = Elisa aloitti 4g-kisan Helsingissä| Tekijä = Tero Lehto| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tietokone.fi| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.6.2010| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20100605015453/http://www.tietokone.fi/uutiset/elisa_aloitti_4g_kisan_helsingissa| arkistoitu = 5.6.2010}}</ref> Molempien verkkojen käyttö oli kokeiluluontoista eikä niitä avattu asiakkaiden käyttöön, eikä sitä hyödyntäviä päätelaitteita ollut kuluttajien saatavilla. TeliaSoneralla oli tuolloin oman ilmoituksensa mukaan Tukholmassa kuluttajien käytettävissä oleva 4G-verkko. Marraskuussa 2010 TeliaSonera ilmoitti avaavansa vuoden loppuun mennessä 4G-verkon kaupalliseen käyttöön Turussa ja Helsingissä, tarkoittaen sillä LTE:tä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/tietoliikenne/2010/11/11/sonera-hyppaa-4g-aikaan-loppuvuonna/201015736/12| Nimeke = Sonera hyppää 4G-aikaan loppuvuonna| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Taloussanomat.fi| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.11.2010| Kieli = }}</ref> TeliaSonera ilmoitti yltäneensä 47,5&nbsp;Mbit/s nopeuteen, todeten että kuluttaja ei tule kokemaan tällaista nopeutta{{Lähde}}. 

Oli pitkään epäselvää, mitä tekniikkaa voidaan virallisesti kutsua 4G:ksi. Vielä syksyllä 2010 ITU:n näkemys oli, että vain kaksi tekniikkaa, LTE-Advanced ja WirelessMAN-Advanced (IEEE P802.16m), täyttävät 4G:n määritelmän. Teleoperaattoreiden painostuksessa ITU kuitenkin höllensi määritelmää. Joulukuussa 2010 se ilmoitti, että myös LTE, WiMax ja 3G-verkkoon perustuva dual carrier UMTS (= kaksi rinnakkain käytössä olevaa 3G-yhteyttä) luetaan 4G-määritelmän piiriin.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.networkworld.com/news/2010/121710-itu-softens-on-the-definition.html| Nimeke = ITU softens on the definition of 4G mobile| Tekijä = Stephen Lawson| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = networkworld.com| Ajankohta = 17.12.2010| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 20.12.2010| Kieli = {{en}}| arkisto = https://web.archive.org/web/20110326025433/http://www.networkworld.com/news/2010/121710-itu-softens-on-the-definition.html| arkistoitu = 26.3.2011}}</ref>

==4G-verkot Suomessa==

Suomeen rakennettiin vuosien 2010–2016 aikana laaja mikroaaltoja lähettävien 4G-mastojen ja -tukiasemien verkosto<ref name="Nimetön-rGZL-2">http://www.sonera.fi/etsi+apua+ja+tukea/verkkokartat/peittoaluekartta {{Wayback|1=http://www.sonera.fi/etsi+apua+ja+tukea/verkkokartat/peittoaluekartta |päiväys=20141220084005 }}</ref>. 

Kesäkuussa 2010 Turussa koekäytössä ollut<ref name="Nimetön-rGZL-1"/> [[TeliaSonera|Soneran]] LTE-tekniikkaan perustuva 4G-mikroaaltoverkko avattiin kuluttajille joulukuussa 2010<ref>Sonera aloitti kaupalliset 4g-palvelut - Tekniikka ja talous -lehti 1.12.2010. https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2010-12-01/Sonera-aloitti-kaupalliset-4g-palvelut-3298501.html</ref>. Koekäytön aikana saavutettiin noin 47 Mbit/s tiedonsiirtonopeuksia, mutta verkon todellinen käyttönopeus jäi ainakin aluksi huomattavasti testiolosuhteissa saavutettua alhaisemmaksi<ref name="Nimetön-rGZL-1"/>.  

Elisa Oyj vuonna 2012 suurimpien taajamien 1&nbsp;800&nbsp;MHz:n LTE-verkoissaan suorittamien testien mukaan loppukäyttäjän oli mahdollista saavuttaa jopa 100 Mbit/s:n nopeus tiedonsiirtoviiveiden ollessa 30 ms:n luokkaa. Tämä oli moninkertaisesti DC-verkkoihin nähden, joiden tiedonsiirto oli yltänyt hyvässä radiokentässä korkeintaan tasolle 30 Mbit/s, vaikka teoreettinen nopeus olikin 42 Mbit/s.

Vuonna 2013 myytyjen 4G-palvelupakettien nopeuksissa oli vielä suuria eroja. LTE-tekniikkaan pohjautuva mikroaaltoverkko tarjosi parhaimmillaan 100 Mbit/s:n siirtonopeuden, kun 3G-teknologian päälle toteutettu DC-HSPA+ -päivitys (dual carrier) nosti nopeuden maksimissaankin vain 42 Mbit/s nopeuteen<ref>Kimmo Rousku: 4g alkaa lunastaa lupauksia. 9.3.2013. https://www.tivi.fi/Uutiset/2013-03-09/4g-alkaa-lunastaa-lupauksia-3198952.html</ref>. TeliaSoneran LTE-verkko kattoi vuonna 2016 lähes koko Suomen lukuun ottamatta Lapin erämaa-alueita, harvaan asuttuja seutuja ja vyöhykettä Venäjän vastaisella rajalla.<ref name="Nimetön-rGZL-2"/> Elisan LTE-verkko kattoi Suomen Oulun korkeudelle saakka harvaan asuttuja seutuja lukuun ottamatta. Lapissa ja Kainuussa Elisan verkko kattaa lähinnä asutuskeskukset ja pääteiden varret.<ref>https://elisa.fi/kuuluvuus/</ref> Vuonna 2014 TeliaSonera ja DNA solmivat yhteistyösopimuksen, jonka mukaan niiden yhdessä perustama [[Suomen Yhteisverkko|Suomen Yhteisverkko Oy]] rakentaa jatkossa näiden käyttämät Pohjois- ja Itä-Suomen 2G-, 3G- ja 4G-verkot. Näin ollen sekä TeliaSoneran että DNA:n peittoalueet tulevat olemaan näillä alueilla yhtenevät.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.teliasonera.com/fi/newsroom/lehdistotiedotteet/2014/8/teliasonera-ja-dna-yhdistavat-voimansa-sopimalla-verkon-yhteiskaytosta-ita-ja-pohjois-suomessa | nimeke = TeliaSonera ja DNA yhdistävät voimansa sopimalla verkon yhteiskäytöstä Itä- ja Pohjois-Suomessa | tekijä = | julkaisu = teliasonera.fi | ajankohta = 20.8.2014 | julkaisija = TeliaSonera | viitattu = 29.12.2014 }}</ref><ref>https://www.dna.fi/kuuluvuus-ja-peittoalueet</ref>

Kehittyneempi LTE-Advanced ylsi jo yhden gigabitin sekuntinopeuteen.

Melkein kaikki suomalaiset olivat 4G-verkon piirissä vuonna 2017.

== Tekniikkaa ==
Euroopassa 4G-verkkojen käyttöön varatut taajuusalueet ovat 1&nbsp;800&nbsp;MHz ja 2&nbsp;600&nbsp;MHz. Suunnitelmissa on ottaa käyttöön myös vastikään muusta käytöstä vapautunut 800&nbsp;MHz:n taajuusalue. DC-UMTS/DC-HSPA -tekniikka käyttää tavanomaisten 3G-päätelaitteiden tavoin 3G-verkkojen taajuuksia. Pohjois-Amerikassa on 4G:n käyttöön varattu 700/800&nbsp;MHz:n ja mahdollisesti 1&nbsp;700/1&nbsp;900&nbsp;MHz:n taajuusalueet, Aasiassa 1&nbsp;800 ja 2&nbsp;600&nbsp;MHz, sekä Australiassa 1&nbsp;800&nbsp;MHz.

==Lähteet==
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
*[https://www.cellmapper.net/map 4G-verkon kattavuus CellMapper-palvelussa] {{en}}

{{Metatieto}}

[[Luokka:Matkapuhelinverkot]]