tunnus

Estonian

Etymology

From tundma +‎ -us.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtunːus/, [ˈtunːus]
• Rhymes: -unːus
• Hyphenation: tun‧nus

Noun

tunnus (genitive tunnuse, partitive tunnust)

1. attribute, characteristic, quality, sign
2. (linguistics) affix

Declension

Declension of tunnus (ÕS type 9/katus, no gradation)
		singular	plural
nominative		tunnus	tunnused
accusative	nom.
	gen.	tunnuse
genitive			tunnuste
partitive		tunnust	tunnuseid
illative		tunnusesse	tunnustesse tunnuseisse
inessive		tunnuses	tunnustes tunnuseis
elative		tunnusest	tunnustest tunnuseist
allative		tunnusele	tunnustele tunnuseile
adessive		tunnusel	tunnustel tunnuseil
ablative		tunnuselt	tunnustelt tunnuseilt
translative		tunnuseks	tunnusteks tunnuseiks
terminative		tunnuseni	tunnusteni
essive		tunnusena	tunnustena
abessive		tunnuseta	tunnusteta
comitative		tunnusega	tunnustega

Further reading

• “tunnus”, in [EKSS] Eesti keele seletav sõnaraamat [Descriptive Dictionary of the Estonian Language] (in Estonian) (online version), Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus (Estonian Language Foundation), 2009
• “tunnus”, in [ÕS] Eesti õigekeelsussõnaraamat ÕS 2018 [Estonian Spelling Dictionary] (in Estonian) (online version), Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus (Estonian Language Foundation), 2018, →ISBN
• tunnus in Sõnaveeb (Eesti Keele Instituut)

Finnish

Etymology

tuntea +‎ -us

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtunːus/, [ˈt̪unːus̠]
• Rhymes: -unːus
• Hyphenation^(key): tun‧nus

Noun

tunnus

1. symbol, emblem, sign (representative symbol)

   Synonym: merkki

   1. insignia (symbol or token of power, status, or office)
   2. seal (design or insignia associated with organization or official role)
2. mark (indication for reference or measurement)
3. motto

   Synonyms: tunnuslause, tunnussana, motto

4. (linguistics) marker
5. (computing) username
6. (computing, in the plural) credentials
7. (radio, television) ident
8. (programming) identifier (formal name used in source code to refer to a variable, function, procedure, package, etc.)

Declension

Inflection of tunnus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		tunnus	tunnukset
genitive		tunnuksen	tunnusten tunnuksien
partitive		tunnusta	tunnuksia
illative		tunnukseen	tunnuksiin
		singular	plural
nominative		tunnus	tunnukset
accusative	nom.	tunnus	tunnukset
	gen.	tunnuksen
genitive		tunnuksen	tunnusten tunnuksien
partitive		tunnusta	tunnuksia
inessive		tunnuksessa	tunnuksissa
elative		tunnuksesta	tunnuksista
illative		tunnukseen	tunnuksiin
adessive		tunnuksella	tunnuksilla
ablative		tunnukselta	tunnuksilta
allative		tunnukselle	tunnuksille
essive		tunnuksena	tunnuksina
translative		tunnukseksi	tunnuksiksi
abessive		tunnuksetta	tunnuksitta
instructive		—	tunnuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of tunnus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative tunnukseni tunnukseni accusative nom. tunnukseni tunnukseni gen. tunnukseni genitive tunnukseni tunnusteni tunnuksieni partitive tunnustani tunnuksiani inessive tunnuksessani tunnuksissani elative tunnuksestani tunnuksistani illative tunnukseeni tunnuksiini adessive tunnuksellani tunnuksillani ablative tunnukseltani tunnuksiltani allative tunnukselleni tunnuksilleni essive tunnuksenani tunnuksinani translative tunnuksekseni tunnuksikseni abessive tunnuksettani tunnuksittani instructive — — comitative — tunnuksineni second-person singular possessor singular plural nominative tunnuksesi tunnuksesi accusative nom. tunnuksesi tunnuksesi gen. tunnuksesi genitive tunnuksesi tunnustesi tunnuksiesi partitive tunnustasi tunnuksiasi inessive tunnuksessasi tunnuksissasi elative tunnuksestasi tunnuksistasi illative tunnukseesi tunnuksiisi adessive tunnuksellasi tunnuksillasi ablative tunnukseltasi tunnuksiltasi allative tunnuksellesi tunnuksillesi essive tunnuksenasi tunnuksinasi translative tunnukseksesi tunnuksiksesi abessive tunnuksettasi tunnuksittasi instructive — — comitative — tunnuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative tunnuksemme tunnuksemme accusative nom. tunnuksemme tunnuksemme gen. tunnuksemme genitive tunnuksemme tunnustemme tunnuksiemme partitive tunnustamme tunnuksiamme inessive tunnuksessamme tunnuksissamme elative tunnuksestamme tunnuksistamme illative tunnukseemme tunnuksiimme adessive tunnuksellamme tunnuksillamme ablative tunnukseltamme tunnuksiltamme allative tunnuksellemme tunnuksillemme essive tunnuksenamme tunnuksinamme translative tunnukseksemme tunnuksiksemme abessive tunnuksettamme tunnuksittamme instructive — — comitative — tunnuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative tunnuksenne tunnuksenne accusative nom. tunnuksenne tunnuksenne gen. tunnuksenne genitive tunnuksenne tunnustenne tunnuksienne partitive tunnustanne tunnuksianne inessive tunnuksessanne tunnuksissanne elative tunnuksestanne tunnuksistanne illative tunnukseenne tunnuksiinne adessive tunnuksellanne tunnuksillanne ablative tunnukseltanne tunnuksiltanne allative tunnuksellenne tunnuksillenne essive tunnuksenanne tunnuksinanne translative tunnukseksenne tunnuksiksenne abessive tunnuksettanne tunnuksittanne instructive — — comitative — tunnuksinenne third-person possessor singular plural nominative tunnuksensa tunnuksensa accusative nom. tunnuksensa tunnuksensa gen. tunnuksensa genitive tunnuksensa tunnustensa tunnuksiensa partitive tunnustaan tunnustansa tunnuksiaan tunnuksiansa inessive tunnuksessaan tunnuksessansa tunnuksissaan tunnuksissansa elative tunnuksestaan tunnuksestansa tunnuksistaan tunnuksistansa illative tunnukseensa tunnuksiinsa adessive tunnuksellaan tunnuksellansa tunnuksillaan tunnuksillansa ablative tunnukseltaan tunnukseltansa tunnuksiltaan tunnuksiltansa allative tunnukselleen tunnuksellensa tunnuksilleen tunnuksillensa essive tunnuksenaan tunnuksenansa tunnuksinaan tunnuksinansa translative tunnuksekseen tunnukseksensa tunnuksikseen tunnuksiksensa abessive tunnuksettaan tunnuksettansa tunnuksittaan tunnuksittansa instructive — — comitative — tunnuksineen tunnuksinensa

Derived terms

• tunnari
• tunnukseton
• tunnustaa
• tunnustukseton

 

compounds

• alkutunnus
• asematunnus
• asukaspysäköintitunnus
• henkilötunnus
• henkilöturvatunnus
• ilmoitustunnus
• kansallistunnus
• kansallisuustunnus
• kiinteistötunnus
• kirjaintunnus
• kokoelmatunnus
• käyttäjätunnus
• liiketunnus
• lopputunnus
• lähetystunnus
• maatunnus
• numerotunnus
• operaattoritunnus
• pysäköintitunnus
• rekisteritunnus
• sosiaaliturvatunnus
• tunnuskappale
• tunnuskirjain
• tunnuskuva
• tunnuskuvio
• tunnuslaatikko
• tunnuslause
• tunnuslevy
• tunnusluku
• tunnusmajakka
• tunnusmelodia
• tunnusmerkki
• tunnusmusiikki
• tunnusnumero
• tunnusomainen
• tunnuspiirre
• tunnussana
• tunnussävel
• tunnussävelmä
• tunnusteko
• tunnusvalo
• tunnusväri
• työeläketunnus
• varaustunnus
• verkkopankkitunnus
• verkkotunnus

 

Related terms

• tuntea

Further reading

• “tunnus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Ingrian

Etymology

From tuntaa (“to feel”) +‎ -us. Akin to Finnish tunnus and Estonian tunnus.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtunːus/, [ˈtunːŭz̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈtunːus/, [ˈtunːuʒ̥]
• Rhymes: -unːus
• Hyphenation: tun‧nus

Noun

tunnus

1. attribute

Declension

Declension of tunnus (type 2/petos, no gradation)
	singular	plural
nominative	tunnus	tunnukset
genitive	tunnuksen	tunnuksiin
partitive	tunnusta, tunnust	tunnuksia
illative	tunnuksee	tunnuksii
inessive	tunnuksees	tunnuksiis
elative	tunnuksest	tunnuksist
allative	tunnukselle	tunnuksille
adessive	tunnukseel	tunnuksiil
ablative	tunnukselt	tunnuksilt
translative	tunnukseks	tunnuksiks
essive	tunnuksenna, tunnukseen	tunnuksinna, tunnuksiin
exessive1)	tunnuksent	tunnuksint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• tunnusmerkki
• tunnustaa

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 608