Margareta Capsia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Margareta Capsia: Herran ehtoollinen, Pedersören kirkon alttaritaulu, 1725. Maalaus on nykyään Kansallismuseossa.

Margareta Capsia (1682 Ruotsi – 20. kesäkuuta 1759 Turku) oli suomalainen taidemaalari. Häntä pidetään 1700-luvun alun etevimpänä suomalaisena kirkkotaiteilijana ja Suomen ensimmäisenä naismaalarina. [1]

Elämänvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Capsia oli ruotsalaissyntyinen, mutta alkujaan todennäköisesti hollantilaista kauppiassukua. Hän syntyi varakkaan kauppiaan Gottfried Capsiuksen ja Anna Schultzinin kuopukseksi. Capsian puoliso oli vaasalaissyntyinen rovasti Jacob Gavelin, jonka kanssa hän avioitui 1719 Tukholmassa, missä he asuivat luultavasti isonvihan päättymiseen asti. Heillä oli kaksi lasta, Gottfried Capsia ja Anna Schultz. Perhe muutti Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 Vaasaan, missä Jacob Gavelin toimi kappalaisena. Vuonna 1730 pariskunta muutti Turkuun, kun Gavelin sai viran tuomiokirkon taloudenhoitajana. Turussa he asuivat loppuelämänsä ajan. Margareta Capsia toimi Turun akatemian taiteellisena neuvonantajana ja ansaitsi yhtä paljon kuin puolisonsa, myös tämän kuoleman jälkeen.[2] Gavelin kuoli vuonna 1750. Capsia eli vielä yhdeksän vuotta miehensä kuoleman jälkeen.lähde? [3]

Capsia on todennäköisesti ollut ensimmäinen Suomessa työskennellyt naistaiteilija. Hänet muistetaan ehkä parhaiten alttarimaalauksistaan ja papiston muotokuvista. Nämä tehtävät työllistivät hänet niin, että hänen tulonsa olivat ajoittain yhtä suuret kuin puolisolla. [4] Capsia ei signeerannut teoksiaan vuoden 1725 jälkeen, jolloin niiden laatu alkoi heiketä. Syynä on pidetty keski-ikäisillä tavallista lähinäön heikkenemistä.lähde?

Capsian teoksia on Kansallismuseossa ja Turun museokeskuksessa. Hänen tuotantoonsa kuului muotokuvien ohella uskonnollisia aiheita.lähde?

Margareta Capsian tunnetuin ja varhaisin Vaasan aikainen maalaus, Pietarsaaren maaseurakunnan eli Pedersören kirkon alttaritaulu vuodelta 1725, on nykyisin on Kansallismuseossa. Pyhän ehtoollisen (1739), joka ollut Säkylän kirkon alttaritauluna, sommittelu perustuu mallikuvaan, jonka kuparikaivertaja Matthäus Merian on tehnyt vuoden 1630 saksalaiseen Raamattuun.[5] Capsia maalasi myös Paltaniemen kuvakirkon alttarimaalauksen Oulun läänin maaherra Reinhold Wilhelm von Essenin toimeksiannosta vuonna 1727. [6] Hänen maalauksiaan on myös Säkylässä, Mynämäellä, Kiikalassa ja Lohjalla. Liperin kirkon vanhaa alttaritaulua Kristus asettaa ehtoollisen pidetään Capsian maalaamana. [1] Hän maalasi kenraalimajuri Krister Henrik d'Albedyhllin ja tämän puolison Hedvig Ulrika Mörner af Morlandan muotokuvat 1723, jotka nykyisin sijaitsevat Ruotsissa. Piispa Herman Witten muotokuva on myös vuodelta 1723.lähde?

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia teoksista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Margareta Capsia.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Aartomaa, Ulla (toim.), Naisten salonki, 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita. WSOY 2007.
  • C. Granroth, Margareta Capsia kirjassa Ars : Suomen taide 2. 1988:
  • C. Granroth, Margareta Capsia : biografiska uppgifter och tre bibliska motiv / pro gradu, taidehistorian laitos, Helsingin yliopisto. 1985; A. Luukko, Vaasan historia II. 1979.
Suomen varhaiset taiteilijat (syntymävuosi ennen vuotta 1820)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Margareta_Capsia&oldid=22604081”