Jakob Lybeck

Jakob Juhonpoika (Jacobus Johannis) Lybeck (1655 Kruunupyy – 1693) oli suomalainen kappalainen. Pasuunaa soittanut Lybeck lienee varhaisin nimeltä tunnettu keskipohjalainen muusikko.

Lybeckin vanhemmat olivat Kruunupyyn Bråttön kylässä asunut talollinen, nimismies ja kirkonisäntä Johan Mattsinpoika Lybäck ja Margareta Erikintytär. Hän tuli ylioppilaaksi Turun akatemiaan 1673, ja hänet vihittiin papiksi 1675. Lybeck toimi opiskeluaikanaan myös puunleikkaajana ja kirkollisena soittimena käytetyn pasuunan soiton opettajana. Lybeckin puuleikkauksia käytettiin koristeiden painattamiseen akatemian julkaisuihin.

Pappisvihkimyksen jälkeen Lybeck oli pataljoonan saarnaajana Pohjanmaan rykmentissä. Hän jäi 1675 vangiksi Tanskaa vastaan käydyssä sodassa, oli vangittuna Kööpenhaminassa ja vapautui seuraavana vuonna, jolloin hän palasi rykmenttiinsä Riikaan. Lybeckistä tuli 1682 Oulun triviaalikoulun apologisti (kirjoitus- ja laskentoluokan opettaja) ja 1685 Pohjanmaan Pyhäjärven kappalainen. Pyhäjärvellä Lybeck riitaantui kirkonisäntänä aiemmin toimineen talollisen Matti Matinpoika Niemen kanssa, joka oli erotettu tehtävästä väärinkäytöksien takia. Riidan seurauksena muutamat Niemen johtamat pyhäjärveläiset kävivät 16. helmikuuta 1690 jumalanpalveluksen jälkeen käsiksi Lybeckiin ja heittivät hänet kirkkomaan aidan yli. Erottamisen merkiksi häneltä revittiin myös papinkaapu ja liperit. Vaatekappaleet ja ehtoolliskalkki vietiin kirkkoon, jonka avaimen Niemi otti haltuunsa.

Kihlakunnanoikeus tuomitsi Niemen ja muut papin aidan yli heittämiseen osallistuneet kuolemaan, mutta 1692 Turun hovioikeus lievensi tuomioita, ja ankarimman rangaistuksen sai Matti Niemi, joka karkotettiin Inkerinmaalle Pähkinälinnan linnoitukseen. Lybeck sai lupauksen paremmasta virasta mutta kuoli jo 1693 ennen kuin lupaus ehdittiin toteuttaa.

Jakob Lybeck oli naimisissa vuodesta 1677 Susanna Eriksdotter Ångermanin (k. 1733) kanssa.