Giovanni Battista Morgagni
Giovanni Battista Morgagni | |
---|---|
Giovanni Battista Morgagni. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 25. helmikuuta 1682 Forlì, Italia |
Kuollut | 6. joulukuuta 1771 (89 vuotta) Padova, Italia |
Kansalaisuus | Italia |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Antonio Maria Valsalva |
Instituutti | Padovan yliopisto |
Tutkimusalue | anatomia |
Tunnetut työt | De Sedibus et causis morborum per anatomem indagatis |
Giovanni Battista Morgagni (25. helmikuuta 1682 Forlì, Italia – 6. joulukuuta 1771 Padova, Italia) oli italialainen anatomi, ja häntä pidetään nykyaikaisen anatomisen patologian isänä.[1]
Morgagni syntyi hyvinvoivaan joskaan ei ylhäiseen perheeseen. Hän opiskeli Bolognassa filosofiaa ja lääketiedettä ja valmistui kolmen vuoden kuluttua, 1701.
Hän työskenteli yhdessä Marcello Malpighin oppilaan Antonio Maria Valsalva kanssa tämän tehdessä tutkimusta korvan anatomiasta ja sairauksista 1704, ja hänestä tuli tämän jälkeen seuraava demonstrator anatomicus.
1706 Morgagni alkoi julkaista sarjaa Adversaria anatomica, jonka ansiosta hänestä tuli kuuluisuus koko Euroopassa. Noihin aikoihin hän lähti Bolognasta ja sai viran Padovan yliopistosta, jonne hän jäi loppuiäkseen lääketieteen opettajaksi. Hänen maineikkaita oppilaitaan ovat Antonio Scarpa ja Leopoldo Marco Antonio Caldani.
Merkittävimmän työnsä De Sedibus et causis morborum per anatomem indagatis hän julkaisi 80-vuotiaana. Teoksen ansiosta tuli anatomisesta patologiasta tiedettä. Hän ymmärsi ensimmäisenä, miten tärkeää on perustaa diagnoosi, ennuste ja hoito anatomisiin havaintoihin, ja hän osoitti myös miten se tehdään.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Giovanni Battista Morgagni, Italian anatomist and pathologist Encyclopædia Britannica. 21.2.2022. Viitattu 25.2.2022. (englanniksi)