Oskar II
Oskar II (Oscar Fredrik, 21. tammikuuta 1829 Tukholma – 8. joulukuuta 1907 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1872–1907 ja Norjan kuningas vuosina 1872–1905. Hän oli Norjan ja Ruotsin kuninkaan Oskar I:n (1799–1859) kolmas poika.
| Oskar II | |
|---|---|
 Oskar II 1900-vuosikymmenellä. | |
| Ruotsin kuningas | |
| Valtakausi | 18. syyskuuta 1872 – 8. joulukuuta 1907 |
| Kruunajaiset | 12. toukokuuta 1873 |
| Edeltäjä | Kaarle XV |
| Seuraaja | Kustaa V |
| Norjan kuningas | |
| Valtakausi | 18. syyskuuta 1872 – 26. lokakuuta 1905 |
| Kruunajaiset | 18. heinäkuuta 1873 |
| Edeltäjä | Kaarle IV |
| Seuraaja | Haakon VII |
| Syntynyt |
21. tammikuuta 1829 Tukholma, Ruotsi |
| Kuollut |
8. joulukuuta 1907 (78 vuotta) Tukholma, Ruotsi |
| Hautapaikka | Riddarholmskyrkan, Tukholma |
| Puoliso | Sofia |
| Lapset |
Kustaa V Oscar Carl Eugen |
| Koko nimi | Oscar Fredrik |
| Suku | Bernadotte |
| Isä | Oskar I |
| Äiti | Josefina |
| Uskonto | luterilainen |
| Nimikirjoitus |
 |
Elämäkerta
muokkaaSyntyessään hänet nimettiin Itä-Götanmaan herttuaksi. Hän liittyi laivastoon 11-vuotiaana ja hänet ylennettiin aliluutnantiksi heinäkuussa 1845. Myöhemmin hän opiskeli matematiikkaa Uppsalan yliopistossa. Hän nai Nassaun herttuan Vilhelmin tyttären prinsessa Sophie Wilhelmina Marianne Henriettan (1836–1913) 6. kesäkuuta 1857. Ruotsin kuningattarena tämä tunnettiin nimellä Sofia.
Oskarin veljen Kaarle XV:n ainoa lapsi, prinsessa Lovisa, ei silloisen perustuslain mukaan voinut naisena periä kruunua, joten Kaarle XV:n kuoltua 18. syyskuuta 1872 Oskar II seurasi veljeään Ruotsin ja Norjan kuninkaaksi. Hänet kruunattiin Norjan kuninkaaksi Nidarosin tuomiokirkossa Trondheimissä 18. heinäkuuta 1873. Hän otti kuninkaallisen moton: ”Brödrafolkens väl, Broderfolkenes Vel”. Kuningas opiskeli myös norjan kieltä. Poliittinen kriisi johti kuitenkin kuningaskuntien erottamiseen vuonna 1905. Hän ei sallinut sukunsa asettua Norjan valtaistuimelle, ja maiden suhteet paranivat ennen kuninkaan kuolemaa Tukholmassa 8. joulukuuta 1907. Hänen vanhin poikansa, Oscar Gustaf Adolf (1858–1950), seurasi häntä kuninkaana. Toiseksi vanhin poika, Oscar Bernadotte (1859–1953) luopui kruununperimysoikeudesta vuonna 1888 naidessaan suomalaissyntyisen hovineiti Ebba Munckin. Muut pojat olivat prinssi, Länsi-Göötanmaan herttua Carl (1861–1951) ja Närken herttua Eugén (1865–1947), joka oli tunnettu taidemaalarina. Prinssi Carlin tytär oli prinsessa Märtha (1901−1954), jonka puoliso oli Norjan kuningas Olavi V. Oscar Bernadotten poika oli Wisborgin kreivi, sotilas ja diplomaatti Folke Bernadotte (1895–1948).[1]
Oskar II oli viimeinen Ruotsin kuningas, joka voideltiin ja käytti kruunajaisissaan historiallista Eerik XIV:n kruunua ja muita regalioita. Seuraavat hallitsijat ovat pitäneet niitä ainoastaan esillä kruunajaistilaisuudessa.
Kruununprinssinä Oskar vieraili vuonna 1870 Haaparannalla ja samassa yhteydessä myös Suomen puolella Torniossa.
Kunnianosoituksia
muokkaaRuotsalaiset ja norjalaiset
muokkaa
Serafiimiritarikunta (1829)
Kuninkaallinen Kaarle XIII:n ritarikunta (1829)
Miekkaritarikunta (1829)
Pohjantähti-ritarikunta (1829)
Vasa-ritarikunta (1866)[2]
Pyhän Olavin ritarikunta (1847)[3]
Norjan leijonan ritarikunta (perustaja, 1904)[4]
_-_Knight_BAR.png){kind=small}
Lähde:[5]
Ulkomaalaiset
muokkaa
Pyhän Tapanin ritarikunta (Itävalta-Unkari)[6]
Albrekt Karhun ritarikunta (Anhalt)
Uskollisuuden ritarikunta (Baden, 1877)[7]
Berthold I:n ritarikunta (Baden, 1877)[7]
Pyhän Hubertin ritarikunta (Baijeri)[8]
Leopoldin ritarikunta (Belgia)[9]
Etelän Ristin ritarikunta (Brasilia)
Elefanttiritarikunta (Tanska, 1848)[10]
Dannebrogin ritarikunta (Tanska, 1863)[10]
Kamehameha I:n kuninkaallinen ritarikunta (Havaiji)
Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunta (Italia, 1862)[11]
Krysanteemiritarikunta (Japani)
Vapahtajan ritarikunta (Kreikka)
Kunnialegioona (Ranska)
Sotilasmitali (Ranska)
.png){kind=small}
Lähde:[5]
Galleria
muokkaa-
Oskar II:n kuninkaallinen monogrammi -
Oscar Björckin maalaus kuningas Oskar II:sta, jolla on päässään Eerik XIV:n kruunu
.png)
Lähteet
muokkaa- Elgklou, Lars: Bernadotte-suvun tarina. Suomentanut Salmenoja, Margit. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 1981. ISBN 951-23-1749-4
Viitteet
muokkaa- ↑ Otavan iso tietosanakirja (3.painos), osa 1, palsta 1203. Helsinki: Otava, 1962.
- ↑ Sveriges och Norges stats-kalender / 1870 (s. 568) runeberg.org. 1870. Viitattu 18.7.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges och Norges stats-kalender / 1870 (s. 690) runeberg.org. 1870. Viitattu 18.7.2023. (ruotsiksi)
- ↑ The Order of the Norwegian Lion The Royal House of Norway. 2023. Viitattu 18.7.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Sveriges statskalender / 1905 (s. 438) runeberg.org. 1905. Viitattu 18.7.2023. (ruotsiksi)
- ↑ A Szent István Rend tagjai Felszeghy: A rendjelek és kitüntetések történelmünkben, 1944. Arkistoitu 2010. Viitattu 18.7.2023. (unkari)
- ↑ a b Hof- und Staats-Handbuch des Großherzogtum Baden (s. 60) digital.blb-karlsruhe.de. 1880. Viitattu 18.7.2023. (saksa)
- ↑ Hof- und Staats-Handbuch des Königreichs Bayern. München, 1727. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.7.2023).
- ↑ Le livre d'or de l'ordre de Léopold et de la croix de fer, s. 224. lelong, 1858. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.7.2023). (ranskaksi)
- ↑ a b Statshaandbog for Kongeriget Danmark for Aaret 1907 (pdf) (s. 3) Kongelig Dansk Hof- og Statskalender. 1907. Viitattu 18.7.2023. (tanska)
- ↑ Notizia storica del nobilissimo ordine supremo della santissima Annunziata. Sunto degli statuti, catalogo dei cavalieri, s. 118. Eredi Botta, 1869. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.7.2023). (italiaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oskar II Wikimedia Commonsissa
