Hongkongin suvereniteetin siirto
Hongkongin suvereniteetin siirto (kiin.: 香港主權移交; Jyutping: Hoeng1 Gong2 zyu2 kyun4 ji4 gaau1; pinyin: Xiānggǎng zhǔquán yíjiāo, engl. Transfer of sovereignty over Hong Kong), tai lyhyemmin vain siirto, oli 30. kesäkuuta – 1. heinäkuuta 1997 tapahtunut suvereniteetin siirto, jossa Brittiläinen Hongkong siirtyi Kiinan kansantasavallalle. Tässä yhteydessä kaupungin poliittinen status muuttui siirtomaasta erityishallintoalueeksi.
Tausta
muokkaaHongkongista tuli Britannian siirtomaa oopiumsotien päätteeksi 1800-luvun loppupuoliskolla. Britannian ja Qing-dynastian välisten sopimusten nojalla Hongkongin saari ja sen vastarannalla oleva Kowloonin niemimaa luovutettiin Britannialle ikuisiksi ajoiksi.[1] Vuonna 1898 Britannia vuokrasi loput nykyisen Hongkongin alueista, niin sanotut Uudet territoriot, 99 vuodeksi. 1900-luvun alussa Britannia harkitsi siirtomaan palauttamista Kiinalle, mutta muutti kantaansa toisen maailmansodan jälkeen, kun Japani valloitti Hongkongin. Kun Mao voitti Kiinan sisällissodan, Britannia päätti pitää kiinni Hongkongista.[2]
Kiinan kanta oli se, että Hongkong siirtyisi kokonaisuudessaan sille, vaikka vuokrasopimus koski vain Uusia territorioita. Kiina painotti, että se saattaisi tarvittaessa lähettää armeijansa vain yksinkertaisesti valloittamaan siirtomaan. Myöskin Hongkongin tai sen osien mahdollinen itsenäisyys ei ollut Kiinalle vaihtoehto.[3]
Neuvottelut siirtomaan tulevaisuudesta vuokrasopimuksen umpeutumisen jälkeen alkoivat vuonna 1979, kun Hongkongin kuvernööri Murray MacLehose vieraili Kiinassa, muttei saanut silloiselta johtajalta, Deng Xiaopingilta, juurikaan mitään konkreettista vastausta.[4]
Vuonna 1984 Margaret Thatcher ja Zhao Ziyang allekirjoittivat kiinalais-brittiläisen yhteisjulistuksen, jonka nojalla Hongkong siirrettäisiin kokonaisuudessaan Kiinalle.[2]
Vallanvaihtoseremonia
muokkaaSiirto tapahtui virallisesti 30. kesäkuuta – 1. heinäkuuta siten, että kaupungin suvereniteetti vaihtui keskiyöllä. [5]
Maanantaina 30. kesäkuuta 1997
muokkaa- 15.00 – Pekingin poliisi raivasi yli 60 000 ihmistä Taivaallisen rauhan aukiolta koko yön kestävän virallisen juhlagaalan viimeisiä valmisteluja varten.
- 16.30 – Kuvernööri Chris Patten lähti virkatalosta kohti HMY Britanniaa kuvernöörin lipun lipunlaskuseremonian jälkeen. Seremonian aikana soitettiin Last Post ja Pattenin suosikkipiippukappale Highland Cathedral[6]
- 17.30 – Presidentti Jiang Zemin ja pääministeri Li Peng saapuivat Hongkongiin Air Chinan Boeing 747 -lentokoneella Shenzhenistä.
- 18.15 – Sunset-jäähyväisseremonia, jossa on East Tamarin varuskunnassa Hongkongin rannoilla. Chris Patten aloitti viimeisen puheensa Hongkongin kuvernöörinä sanoilla ”Tänään on juhlan, ei surun päivä”. Sunset-torvisoitto soitettiin viimeisen kerran merkiksi Britannian merentakaisten Hongkongin joukkojen virallisten tehtävien päättymisestä. Seremoniassa esitettiin myös Auld Lang Syne ja Rod Stewartin Rhythm of My Heart..[7]
- 18.30 – Kiinan ulkoministeri Qian Qichen tapasi Britannian ulkoministerin Robin Cookin.
- 20.45 – Pääministeri Tony Blair tapasi huippukokouksessa presidentti Jiang Zeminin.
- 21.00 – Noin 500 Kansan vapautusarmeijan ajoneuvoa ylitti rajan Kiinasta Hongkongiin. Demokratian kannattajat protestoivat lakiasäätävässä neuvostossa Kiinan uutta hallintoa.
- 21.30 – Cocktail-vastaanotto 4000 vieraalle Hongkongin konferenssi- ja messukeskuksessa.
- 22.00 – Pekingin juhlien, mukaan lukien live-esityksiä ja ilotulitteita, odotettiin kestävän 7 tuntia. Teema Beijing Blesses you Hong Kong oli valmisteilla.
- 23.30 – Luovutusseremonia alkaa virallisesti. Walesin prinssi Charles luki jäähyväispuheen kuningatar Elisabet II:n:n puolesta.
- 23.59.00–23.59.48 – Hetki enen puoltayötä Yhdistyneen kuningaskunnan lippu ja neljäs ja viimeinen Hongkongin brittiläinen siirtomaalippu (käytettiin vuosina 1959–1997) laskettiin hitaasti Britannian kansallislaulun God Save the Queen soidessa, mikä symboloi Britannian siirtomaavallan loppua Hongkongissa. Britannian ja Kiinan kansallislauluja välillä oli 12 sekunnin tauko.[8]
Tiistaina 1. heinäkuuta 1997
muokkaa- 00.00 – Hongkongin suvereniteetti siirtyy virallisesti Yhdistyneeltä kuningaskunnalta Kiinan kansantasavallalle. Kiinan kansantasavallan lippu ja uusi Hongkongin lippu nostettiin Kiinan kansallislaulun Vapaaehtoisten marssin soidessa, mikä merkitsi Kiinan vallan alkua Hongkongissa. Kiinan presidentti Jiang Zemin piti puheen, jossa hän ilmaisi optimisminsa yksi maa, kaksi järjestelmää -periaatteen toteutuksen suhteen. Suuret juhlat alkavat mantereella ilotulitusnäytöksillä Tiananmenin aukiolla.
- 00.15 – Walesin prinssi Charles ja kuvernööri Chris Patten perheineen jättivät Hongkongin kansalaisille jäähyväiset Tamarin laiturin edustalla. He nousivat HMY Britanniaan ja purjehtivat Manilaan Filippiineille ennen kuin suuntasivat takaisin Englantiin. Heidän saattajanaan oli HMS Chatham . Pääministeri Tony Blair ja muut brittiviranomaiset lensivät British Airwaysin Boeing 777-200ER:llä Kai Takin kansainväliseltä lentoasemalta Lontoon Heathrow’n lentoasemalle.[9]
- 01.30 – Hongkongin konferenssi- ja messukeskuksessa pidettiin virkavalaseremonia useille virkamiehille, mukaan lukien hallintojohtaja Tung Chee-hwalle, hallinnon pääsihteeri Anson Chanille, talousministeri Donald Tsangille ja oikeusministeri Elsie Leungille.
- 02.45 – Väliaikainen lainsäätäjäelin piti ensimmäisen kokouksensa luovutuksen jälkeen hyväksyäkseen luovutukseen liittyviä lakeja.
- 06.00 – 4000 Kansan vapautusarmeijan sotilasta Hongkongin varuskunnasta saapuu maitse, ilmassa ja meritse.
- 10.00 – Hongkongin uusi hallitus isännöi juhlaa 4600 vieraalle. Vasta nimitetty hallintojohtaja Tung Chee-hwa pitää avajaispuheensa.
- 16.00 – Kiinan pääministeri Li Peng pitää puheen Pekingissä Kansankongressipalatsissa pidetyssä vastaanotossa.
- 18.00 – Mannerkiinalaistalaisten, hongkongilaisten ja kansainvälisten kuuluisuuksien festivaaliesitys Hongkongin Colosseumissa.
- 19.00 – Suuri kongressi ja taidespektaakkeli alkaa Työläisten stadionilla Pekingissä.
- 20.00 – Victorian satamassa ja Causeway Bayssä Hongkongin keskustaan alkaa ilotulitus.
Vieraat
muokkaa- Jiang Zemin, Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri
- Li Peng, Kiinan kansantasavallan pääministeri
- Qian Qichen, Kiinan ulkoministeri
- Tung Chee-hwa, Hongkongin hallintojohtaja
- Kenraali Zhang Wannian, Kiinan kommunistisen puolueen keskussotilaskomission varapuheenjohtaja
- Walesin prinssi Charles ( kuningatar Elisabeth II:n edustaja)
- Tony Blair, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
- Robin Cook, Ulkoasiain- ja kansainyhteisön ministeri
- Chris Patten, Hongkongin kuvernööri
- Kenraali Charles Guthrie, Yhdistyneen kuningaskunnan asevoimat
- Muut
- Margaret Thatcher, Yhdistyneen kuningaskunnan entinen pääministeri
- Madeleine Albright, Yhdysvaltain ulkoministeri
Seuraukset
muokkaaSiirron yhteydessä sovittiin Hongkongin erityishallinnosta, joka on taattu sopimuksella vuoteen 2047 saakka. Kiina ei ole kertonut julkisuuteen, mitä se aikoo tehdä kaupungille tämän jälkeen, mutta vaihtoehtoina ovat erityisaseman säilyttäminen tai sen täysi poistaminen, tai jotain tältä väliltä.[10]
Hongkongin menetyksen on toisinaan katsottu olevan brittiläisen imperiumin virallinen loppu.[11]
Tekniset muutokset suvereeniteetin siirrossa
muokkaaMuuttuvat tekijät | Pysyvät tekijät |
---|---|
|
|
Lähde:[12] |
Lähteet
muokkaa- ↑ Opium Wars | Definition, Summary, Facts, & Causes | Britannica Encyclopædia Britannica. Viitattu 21.12.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Why Did Hong Kong Belong to Britain? ThoughtCo. Viitattu 21.12.2021. (englanniksi)
- ↑ How Hong Kong Came Under 'One Country, Two Systems' Rule HISTORY. Viitattu 21.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Larry Diamond, Ramon H. Myers: Elections and Democracy in Greater China. OUP Oxford, 10.5.2001. ISBN 978-0-19-158351-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 21.12.2021). (englanniksi)
- ↑ Hong Kong returned to China HISTORY. Viitattu 21.12.2021. (englanniksi)
- ↑ The Governor's Last Farewell
- ↑ Martin4Peters: Hong Kong Handover Sunset Farewell Ceremony & Parade youtube.com. 25 January 2017. Arkistoitu 21.12.2021. Viitattu 19 September 2018.
- ↑ 解放军三军仪仗队原大队长追忆香港回归前的最后12秒 China News Service. 22.6.2017. Viitattu 14.10.2019.
- ↑ How Hong Kong Changed Countries youtube.com. Arkistoitu 14.12.2021. Viitattu 23 October 2019.
- ↑ Hong Kong's handover: How the UK returned it to China BBC News. 29.6.2017. Viitattu 21.12.2021. (englanti)
- ↑ A last hurrah and an empire closes down the Guardian. 1.7.1997. Viitattu 21.12.2021. (englanniksi)
- ↑ HS 01.07.1997 HS Aikakone. Viitattu 25.12.2022.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hongkongin suvereniteetin siirto Wikimedia Commonsissa