Heinola

Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen ja 130 kilometriä Helsingistä linnuntietä. Kaupungissa asuu 17 872 henkilöä, ja sen pinta-ala on 839,28 neliökilometriä, josta 163,28 neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on 26,4 asukasta/km². Heinolan naapurikunnat ovat Asikkala, Hartola, Iitti, Kouvola, Lahti, Mäntyharju, Pertunmaa ja Sysmä.

Heinola
vaakuna	sijainti
Heinolan sillat.
Sijainti	61°12′10″N, 026°01′55″E
Maakunta	Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta	Lahden seutukunta
Kuntanumero	088 (–1996), 111 (1997–)
Hallinnollinen keskus	Heinolan keskustaajama
Perustettu	1776
– kaupungiksi	1839
Kuntaliitokset	Heinolan mlk (1997)
Kokonaispinta-ala	839,28 km² 138:nneksi suurin 2022
– maa	676,00 km²
– sisävesi	163,28 km²
Väkiluku	17 872 64:nneksi suurin 31.8.2024
– väestötiheys	26,44 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	11,0 %
– 15–64-v.	53,9 %
– yli 64-v.	35,1 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	94,7 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	5,0 %
Kunnallisvero	8,20 % 238:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Jari Parkkonen
Kaupunginvaltuusto	43 paikkaa
2021–2025  • SDP  • Kok.  • Parempi Heinola  • Ps.  • Kesk.  • KD  • Vas.	12 10 7 7 3 3 1
www.heinola.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Heinolassa on useita puunjalostusteollisuuslaitoksia, esimerkiksi Stora Enson kartonkitehdas ja Versowood, ja siellä sijaitsi aiemmin Reuman sairaala. Se toimii nykyisin hyvinvointi- ja osaamiskeskus Valolinnana.

Historia

Kartta Heinolan alueliitoksista. Kaupunkiin liitettiin Jyrängön ja Pyhättömän alueet Heinolan maalaiskunnasta vuonna 1951. Kaupunki ja maalaiskunta yhdistyitvät 1997. Maalaiskuntaan oli liitetty Pääsinniemen seutu Sysmästä 1975.

Heinola on perustettu vuonna 1776 Kymenkartanon läänin maaherran residenssiksi eli asuinpaikaksi. Heinola oli Kymenkartanon läänin keskus. Kaupunkioikeudet se sai vuonna 1839 maaherran muutettua Mikkeliin. Heinola kuului Mikkelin lääniin vuoden 1997 läänijako­uudistukseen saakka, ja vuosina 1997–2009 se kuului Etelä-Suomen lääniin.

Elokuussa 1946 Heinolassa järjestettiin suuri herätyshenkinen kristillinen ylioppilaskokous.

Heinolan maalaiskunta ja Heinolan kaupunki yhdistyivät vuoden 1997 alussa. Entisen Heinolan maalaiskunnan kirkonkylää kutsutaan edelleen Heinolan kirkonkyläksi.

Maantiede

Heinolan vesistöihin kuuluu monia järviä, joista suurimmat ovat Ruotsalainen ja Konnivesi. Ne kuuluvat Kymijoen vesistöön. Heinolan keskustaajama sijaitsee Ruotsalaisen ja Konniveden välillä olevan Kymijoen Jyrängönvirran varrella. Ruotsalaisesta on yhteys Päijänteeseen. Järvien ohella Heinolan luonnonmaisemaa hallitsevat havu- ja sekametsät.

Ilmasto

Heinolan ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,3 −3,0 1,8 8,6 16,0 20,2 22,8 20,8 14,7 7,5 2,2 −1,1 ka. 8,9 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −8,9 −9,6 −6,2 −0,7 4,7 9,8 12,8 11,5 7,0 2,2 −1,7 −5,6 ka. 1,3 Vrk:n keskilämpötila (°C) −5,9 −6,3 −2,3 3,8 10,4 15,0 17,8 15,9 10,7 4,8 0,3 −3,2 ka. 5,1 Sademäärä (mm) 46 36 33 30 43 66 71 67 53 65 56 50 Σ 616 Sadepäivät (d) 11 10 8 7 8 10 10 10 9 11 11 12 Σ 117 L ä m p ö t i l a −3,3 −8,9 −3,0 −9,6 1,8 −6,2 8,6 −0,7 16,0 4,7 20,2 9,8 22,8 12,8 20,8 11,5 14,7 7,0 7,5 2,2 2,2 −1,7 −1,1 −5,6 S a d a n t a 46 36 33 30 43 66 71 67 53 65 56 50 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991-2020

Kaupunginosat

I. Keskusta | II. Seminaari | III. Plaani | IV. Suppi | V. Asemantaus | VI. Tommola | VII. Sahanniemi | VIII. Harju | IX. Rainio | X. Niemelä | XI. Laukkamäki | XII. Juornatjoki | XIII. Pyhätön | XIV. Aapelinpelto (Mustikkahaka) | XV. Kaakonlampi | XVI. Veljeskylä | XVII. Vuohkallio | XIX. Rautsalo | XX. Jyränkö | XXI. Sinilähde | XXII. Tähtiniemi | XXIII. Hevossaari | XXIV. Luhtapauni | XXV. Kirkonseutu (Heinolan kk.) | XXVI. Pirttiniemi | XXVII. Rautvuori | XXX. Vierumäki

Numeroimattomia kaupunginosia ja kyliä ovat Hirvisalo, Hujansalo, Härkälä, Imjärvi, Kaivanto, Kausa, Komostenkylä, Korkee, Lakeasuo, Lusi, Läpiä, Marjoniemi, Myllyoja, Onali, Paaso, Paistjärvi, Pääsinniemi, Rihu, Sepänniemi, Taipale ja Tuusjärvi.

Väestönkehitys

Heinolan kukkaistutus

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on tilanteen 1. tammikuuta 2017 mukainen.

Heinolan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			21 441
1985			21 776
1990			22 255
1995			22 016
2000			21 178
2005			20 729
2010			20 258
2016			19 350
2020			18 661
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Heinolan keskustaa Kauppakadun varrella.

Vuoden 2017 lopussa Heinolassa oli 19 128 asukasta, joista 17 166 asui taajamissa, 1 762 haja-asutusalueilla ja 200:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Heinolan taajama-aste on 90,7 %. Heinolan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Heinolan keskustaajama	14 432
2	Heinolan kirkonkylä	2 305
3	Vierumäki	429

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

Heinola kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Heinolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Heinolan seurakunta

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Heinolassa toimii Heinolan helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Heinolan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Heinolan kaupungin nykyisellä alueella.

• Heinolan kaupunkiseurakunta (yhdistetty Heinolan maaseurakunnan kanssa Heinolan seurakunnaksi 2007)
• Heinolan maaseurakunta (yhdistetty Heinolan kaupunkiseurakunnan kanssa Heinolan seurakunnaksi 2007)
• Lahden ortodoksinen seurakunta (yhdistetty Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnan kanssa Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan)

Koulutus

Heinolassa on useita ala-asteen kouluja (Jyrängön koulu, Kailaan koulu, Kirkonkylän koulu, Lusin koulu, Sinilähteen koulu ja Vierumäen koulu), Lyseonmäen yläasteen koulu, Heinolan lukio sekä Koulutuskeskus Salpauksen toimipiste, jossa on useita ammatillisia koulutuslinjoja kuten autoala, kauppa ja hallinto, kone- ja tuotantotekniikka, media-ala, rakennusala, ravintola- ja catering-ala, sähköala ja turvallisuusala. Liikunta-alan ammatillista ja ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Suomen urheiluopisto Vierumäellä.

Liikenne

Tähtiniemen silta kuuluu Heinolan hienoimpiin nähtävyyksiin.

Heinola sijaitsee Helsingistä Lahden ja Jyväskylän kautta Lappiin saakka johtavan valtatien 4 varrella. Tien osuus Helsingistä Heinolaan on rakennettu moottoritieksi, ja se kulkee länsipuolitse kaupungin keskustan ohi Suomen toiseksi pisintä siltaa, Tähtiniemen siltaa pitkin. Moottoritieosuus Lahdesta Heinolaan valmistui loppuvuodesta 2005. Valtatiet 4 ja 5 erkanevat toisistaan Heinolan keskustan pohjoispuolella Lusin tienhaarassa.

Heinolan ja Pohjois-Kymenlaakson yhdistää kantatie 46, joka kulkee Heinolan kirkonkylästä Kouvolan keskustaan ohittaen Jaalan, Kuusankosken ja Valkealan. Tie on Heinolasta lähdettäessä Kouvolan rajalle saakka todella huonossa kunnossa ja sen perusparannushanketta on käsitelty kaupunginvaltuustossa useaan otteeseen.

Linja-autoliikenne

Heinolan paikallisliikennettä on operoinut heinäkuusta 2014 lähtien Lahden seudun liikenne -kuntayhtymän kilpailutuksen voittanut Lehtimäen liikenne. Heinolassa liikennöivät LSL:n 8x-sarjan linjat, jotka liikennöivät pääasiassa Lahteen, mutta myös Heinolan sisällä suurimpiin kaupunginosiin ja taajamiin, kuten Sinilähteelle, Jyränköön, Tommolaan, Vierumäelle ja kirkonkylään.

Heinolan kautta kulkee useita kymmeniä pikavuoroja päivässä. Kaikki Helsingin ja Mikkelin, Jyväskylän, Kuopion, Oulun sekä Rovaniemen väliset pikavuorot. Linja-autoaseman lisäksi kaupungin alueella sijaitsevat Vierumäen liittymän, Tähtiniemen tienhaaran, Kaivokadun, Veljeskylän, Lusin tienhaaran ja Paason sekä uusimpana Pääsinniemen (Vahteristo) pikavuoropysäkit. Lusin tienhaarassa pysähtyvät Heinolan ja Jyväskylän, mutta eivät Heinolan ja Mikkelin väliset pikavuorot. Kirkonkylässä huoltoaseman ohessa sijainnut pikavuoropysäkki lakkautettiin vuonna 2012.

Parhaimmillaan Lahteen ja takaisin pääsee arkena joukkoliikenteessä viisi kertaa tunnissa. Nopeimmillaan linja-automatka Heinolan Kaivokadulta Lahden rautatieasemalle kestää puoli tuntia LSL:n linjalla 87. Helsingin Kamppiin pääsee nopeimmillaan tunnissa ja 45 minuutissa erikoispikavuorolla.

Rautatieliikenne

Lahti–Heinola-radalla sijaitseva Jyrängön linjavaihde.

Rautatiesilta Heinolassa.

Lahdesta Heinolaan valmistui rautatie vuonna 1932. Kaupungin keskustassa on Jyrängönvirran ylittävä suuri rautatiesilta. Nykyisin radalla on ainoastaan tavaraliikennettä, sillä henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1968. Lähin henkilöliikennettä palveleva rautatieasema sijaitsee Lahdessa.

Jo Heinolan radan rakennusvaiheessa suunniteltiin sen jatkamista myöhemmin Savon radalle saakka (ns. HELEMI-rata), johon se olisi liittynyt Mäntyharjulla tai myöhempien suunnitelmien mukaan Mikkelissä. Rautatiesuunnitelma on tullut vireille useita kertoja myöhemminkin, sillä se lyhentäisi huomattavasti matka-aikoja Savosta Helsinkiin. HELEMIn linjaus on ollut pitkään merkittynä Etelä-Savon maakuntakaavaan.

Nykyisen Lahden oikoradan jatkaminen Jyväskylään on noussut viime vuosina otsikoihin nykyisen Tampere–Jyväskylä-rataosuuden mutkittelun ja rapistumisen aiheuttamien nopeusrajoituksien johdosta. Yksi maakuntaliittojen yhteisessä selvityksessä esitetyistä vaihtoehdoista kulkisi Päijänteen itäpuolelta Heinolan ja Hartolan kautta Muurameen, jossa se liittyisi nykyiseen rataan. Päijät-Hämeen maakuntaliitto on toteuttanut selvityksen myös Lahden ja Heinolan välisen lähijunaliikenteen edellytyksistä.

Vesiliikenne

Kesäisin Lahden ja Heinolan välillä on myös vesiliikenneyhteys, joka kulkee Ruotsalaisen, Päijänteen ja Vesijärven sekä ne toisiinsa yhdistävien Kalkkisten ja Vääksyn kanavien kautta. Vesiliikennettä on myös Heinolan ja Jyväskylän välillä kesäisin. 2020 avautui Jaalan Kimolaan rakennettu huvivene- ja vesibussikanava, joka avasi vesitien Heinolan ja Kuusankosken välille.

Yleiskaava ja liikenne

Julkisuudessa keskustellaan näkyvästi Heinolan pientaloasutuksesta taajamissa, jotka sijaitsevat lähempänä moottoritietä kuin linja-autoasemaa. Lisäksi Heinolan moottoritieliittymiin on noussut vähittäiskaupan merkittäviä yksiköitä palvelemaan muun ohella lähialueen asutusta.

Matkailu

Riikinkukko Lintutarhassa on tullut tunnetuksi ympäri Heinolaa.

Heinolan kirkko.

Torielämää Heinolassa vuonna 1989.

Heinolassa on Heinolan lintutarhat , Harjupaviljonki, Rautatiesilta, Suomen vanhin poppeli, venesatama sekä 1800-luvun lopussa rakennettu kaivo, joka kunnostettiin talkoovoimin kesällä 2017. Myös Heinolanharju on nähtävyys. Heinolan entisellä kaupunkialueella on myös Heinolan maaherranpuisto.

Suomen urheiluopisto sijaitsee Vierumäen kylässä. Heinolan museot käsittää kaksi rakennusta vaihtuvine näyttelyineen ja pysyvine kokoelmineen. Heinolan kaupunginmuseo on tullut tunnetuksi suurista eri tyylikausia esittävistä näyttelyistään. Heinolan taidemuseo sijaitsee WPK-talon pihapiirissä Heinolan kesäteatterin kanssa. Lääninkivalteri Aschanin talo on puutarhoineen ainutlaatuinen 1700-luvun kaupunkitalomiljöö sisämaassa. Useiden siltojen vuoksi Heinolaa kutsutaan siltojen kaupungiksi.

Kesäteatteri

Vuonna 2000 rakennettu Heinolan kesäteatteri sijaitsee Rantapuistossa Kymijoen rannalla luoden yhdessä Heinolan taidemuseon ja WPK-talon kanssa oman kokonaisuuden pihapiireineen. Kokonaan katettu teatterialue on tullut tunnetuksi erityisesti musikaaleistaan, joita ovat tähdittäneet tunnetut kotimaiset näyttelijät.

Ensimmäinen esitetty musikaali oli Billy Wilderin elokuvastakin tuttu Piukat paikat vuonna 2001. Muita ovat Hello, Dolly (2002), Viulunsoittaja katolla (2003), My Fair Lady (2004), Sound of Music (2005), Kiss me Kate (2006), Lainahöyhenissä (2007), Housut pois (2008), Piukat paikat (2009) sekä Guys and Dolls - enkeleitä Broadwaylla (2010).

Vuonna 2011 Heinolan kesäteatterilla nähtiin ranskalaisen Marc Camolettin kirjoittama Ranskalainen pyjama. Komedian ohjasi Pentti Kotkaniemi, pääosissa nähtiin Jaakko Saariluoma, Puntti Valtonen, Jussi Lampi, Mari Turunen, Saara Kotkaniemi ja Anna-Maija Tuokko.

Kesäteatterilla järjestetään näytöskauden ulkopuolella myös monia muita tapahtumia, esimerkiksi konsertteja.

Tapahtumia

KesäHeinola 2011 on kaksi viikonloppua käsittävä uusi kaupunkikulttuuritapahtuma Heinolassa. Vuodesta 2013 alkaen on järjestetty kansainvälinen jäänveistotapahtuma Heinolan jääfestivaali. Kesäisin rantapuistossa järjestetään Heinolassa Jyrää -ilmaiskonsertteja. Kaupungissa järjestetään kesäisin myös Heinolan Valot -konsertti.

Aiemmin kaupungissa on järjestetty myös karaoken MM-kilpailuja ja saunomisen maailmanmestaruuskilpailuja. Heinolassa järjestettiin asuntomessut vuonna 2004.

Jääkiekkokauden aikana Mestis-joukkue Peliitat pelaa kotiottelunsa Versowood Areenalla.

Tunnustuksia

Kolme heinolalaista kylää on saanut Päijät-Hämeen vuoden kylän kunniamaininnan: Vierumäki vuonna 2011, Lusi 2009 ja Heinolan kirkonkylä 2005, joista viimeksi mainittu palkittiin samassa yhteydessä myös valtakunnallisena vuoden kylänä.

Kuuluisia heinolalaisia

• Olavi Eklund (1920–2005), teollisuusneuvos
• Wilho Hautala, juoksija
• Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, Eviran pääjohtaja
• Sakke Hämäläinen, jääkiekkoilija
• Eila Jaatinen, kirjailija
• Markku Johansson, muusikko
• Anja Juurikkala, kuvataiteilija
• Uuno Kailas, runoilija
• Aake Kalliala, näyttelijä
• Inkeri Kilpinen, näytelmäkirjailija
• Riku Marttinen, juoksija
• Vilma Nissinen, maastohiihtäjä
• Marjatta Nuoreva, taidegraafikko
• Aarne Ojala (1897–1978), maanviljelysneuvos
• Oskari Onninen, toimittaja ja kriitikko
• Tommi Paalanen, seksologi
• Leeni Peltonen, tietokirjailija
• Jesse Pynnönen, voimamies ja kilpasyöjä
• Erkki Pystynen, poliitikko
• Matti Ruohola, näyttelijä
• Karri Rämö, jääkiekkoilija
• Henriikka Rönkkönen, kirjailija
• Asko Sahlberg, kirjailija
• Sipe Santapukki, muusikko
• Jukka-Pekka Saraste, kapellimestari
• Esko Seppänen, urheilutoimittaja
• Klaus Suonsaari, jazzrumpali
• Jukka Tuovinen, saksofonisti
• Toni Wirtanen, muusikko
• Tuukka Temonen, muusikko, elokuvaohjaaja
• Laura Voutilainen, iskelmälaulaja

Ystävyyskaupungit

Lähde

• Piešťany, Slovakia
• Karlshamn, Ruotsi
• Peine, Saksa

Kulttuuri

Murre

Heinolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Heinolan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Hollolan ryhmään.

Ruokakulttuuri

Heinolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla tappaiskeitto ja pannukakku.

Heinola kirjallisuudessa

Heinola on vahvasti esillä etenkin Isaksson-sarjan dekkareissa, jotka on kirjoittanut Markus Ahonen.

Katso myös

• Heinolan kirkonkylän siunauskappeli
• Luettelo Heinolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Tietoja seurakunnista (Arkistoitu – Internet Archive) (Heinolan kaupunkiseurakunta)
• Tietoja seurakunnista (Arkistoitu – Internet Archive) (Heinolan maaseurakunta)
• Heinolan kaupunki – kansainvälisyys (Arkistoitu – Internet Archive) (Heinolan kaupunki)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Heinola Wikimedia Commonsissa

• Heinolan kaupungin verkkosivut
• Itä-Häme, paikallislehti
• Kaupungin kartta
• Tilastokeskus – Heinolan avainluvut

Itä-Häme