George Paget Thomson

George Paget Thomson (3. maaliskuuta 189210. syyskuuta 1975)[1] oli englantilainen fyysikko. Hänelle myönnettiin Nobelin fysiikanpalkinto 1937 elektronidiffraktion keksimisestä. Hän jakoi palkinnon Clinton Joseph Davissonin kanssa, joka oli keksinyt saman ilmiön eri menetelmin.[2]

George Paget Thomson
Henkilötiedot
Syntynyt3. maaliskuuta 1892
Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta
Kuollut10. syyskuuta 1975 (83 vuotta)
Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta
Kansalaisuus Yhdistynyt kuningaskunta Britti
Koulutus ja ura
Tutkinnot Cambridgen yliopisto
Väitöstyön ohjaaja John Strutt Nobel-palkinto
Instituutti Aberdeenin yliopisto
Cambridgen yliopisto
Imperial College London
Tutkimusalue Fysiikka
Tunnetut työt Elektronidiffraktio
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (1937)

Thomson oli Nobel-palkitun englantilaisen fyysikon J. J. Thomsonin poika. Hän opiskeli Trinity Collegessa Cambridgen yliopistossa matematiikkaa ja fysiikkaa. Thomson ehti tehdä isänsä kanssa tutkimusta vuoden ennen kuin ensimmäinen maailmansota syttyi ja hän joutui lähtemään rintamalle. Sodan jälkeen hän tutki elektronien kulkeutumista ohuiden metallikalvojen läpi havaiten elektronidiffraktioilmiön. Hän osoitti kokeellisesti, että elektronit voivat käyttäytyä aaltojen tavoin ja diffraktoitua. Samaan aikaan Clinton Joseph Davisson havaitsi saman ilmiön eri menetelmin. Elektronidiffraktio on nykyään merkittävä menetelmä ohuiden kalvojen ja pintojen kiderakenteen tutkimuksessa.

Vuonna 1924 Thomson meni naimisiin Kathleen Buchananin kanssa ja heille syntyi kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Hänet aateloitiin 1943.

Lähteet

muokkaa
  1. George Paget Thomson
  2. The Nobel Prize in Physics 1937 Nobelprize.org – The Official Website of the Nobel. Viitattu 13.7.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.