Biopolttoaine

Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine; Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi. Biomassaa voidaan kuivata ja polttaa sellaisenaan tai siitä voidaan jalostaa polttoainetta kuten sokeri- ja tärkkelyspitoisista lähteistä bioetanolia tai öljypitoisista kasveista ja bioraaka-aineista biodieseliä. Liikenteen biopolttoaineiden valmistukseen kasvatetaan erityisesti maissia, sokeriruokoa ja öljypalmua.

Biopolttoaineita luokitellaan yleensä sukupolvittain: ensimmäisen sukupolven biopolttoaineissa käytetään tavallisesti elintarviketuotantoon soveltuvia raaka-aineita, kuten maissia tai sokeriruokoa. Toisen sukupolven polttoaineiden raaka-aineena käytetään pääasiassa jätettä, jossa on korkea lignoselluloosapitoisuus. Tällaisia ovat muun muassa hakkuujätteet ja puupurkutavara. Myös elintarviketeollisuuden jätteitä voidaan hyödyntää toisen sukupolven biopolttoaineeksi.^[1] Kolmannen sukupolven biopolttoaineita on kehitteillä uusista raaka-aineista, kuten levistä.

Euroopan unioni sopi vuonna 2007 niin sanotut 20–20–20-tavoitteet, joiden yhtenä osana pyritään lisäämään biopolttoaineiden osuus 10 prosenttiin liikenteen polttoaineista vuoteen 2020 mennessä. ^[2] EU-parlamentti käsitteli tammikuussa 2018 useita energia-alan lakipaketteja, joilla linjattiin EU:n toimet energia- ja ilmastopolitiikassa vuoteen 2030 saakka. Liikenteen biopolttoaineista parlamentti linjasi äänestyksessään sen puolesta, että vuonna 2030 vähintään 12 prosenttia liikenteen energiankulutuksesta kussakin jäsenmaassa täytyy kattaa uusiutuvilla energialähteillä kuten biopolttoaineilla. Palmuöljypohjaiset biopolttoaineet parlamentti näkee kuitenkin haitallisina ympäristölle.

Biopolttoaineiden jalostus

Metsästä ja maataloudesta saatavan raaka-aineen jalostus.

Biopolttoaineiden raaka-aineet voivat olla peräisin muun muassa metsästä, maataloudesta tai lannasta, tai ne voivat olla jätettä kuten yhdyskunta-, maatalous- tai prosessiteollisuuden jätettä. Suomessa merkittävin bioenergian muoto on sellun valmistuksen sivutuotteena syntyvä jäteliemi, mustalipeä, joka koostuu puusta sellunvalmistuksen yhteydessä irronneista aineista sekä keittokemikaaleista. ^[3]

Raaka-ainetta voidaan polttaa suoraan tai sitä voidaan käsitellä termisesti tai biokemiallisesti bakteerien avulla. Biomassan suora poltto on tavallista voimalaitoksissa ja polttopuuna.^[4]

Kaasuttamalla biomassaa saadaan synteesikaasua, jota voidaan puhdistamisen ja mukauttamisen jälkeen polttaa sinällään sähkön-/lämmöntuotantoa varten. Puukaasua voidaan myös jalostaa liikennepolttoaineeksi ja kemiallisiksi raaka-aineiksi. Terva on yksi suurimmista puukaasun ongelmista, sillä sen puhdistaminen puukaasusta on vaikeaa. Monet yritykset pyrkivätkin kehittämään prosesseja, joilla terva saataisiin pois kaasusta.^[4]

Biokemiallinen käsittely on tyypillinen bioetanolin ja biokaasun valmistuksessa: bioetanolin valmistuksessa hyödynnetään alkoholikäymistä, kun taas biokaasua tuotetaan anaerobisella hajoamisella.

Ensimmäisen ja toisen sukupolven biopolttoaineille ei sinällään ole tarkkaa vakiintunutta määrittelyä, mutta ne luokitellaan tavallisesti niin, että ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet tehdään elintarviketuotantoon kelpaavasta raaka-aineesta, kun taas toisen sukupolven biopolttoaineet tehdään tavallisesti lignoselluloosapitoisesta jätteestä. Tällöin polttoaineentuotanto ei kilpaile suoraan ruoantuotannon kanssa samasta raaka-aineesta.

Ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden raaka-aineet ja valmistusprosessit^[1]
Polttoaine	Nimike	Raaka-aine	Valmistusprosessi
Bioetanoli	Tavanomainen bioetanoli	Sokeriruoko, -juurikkaat, vehnä, maissi	Hydrolyysi + fermentointi
Kasviöljyt	Puhtaat kasviöljyt	Rapsi, rypsi	Kylmäpuristus Uutto
Biodiesel	RME, FAME	Rapsi, rypsi	Kylmäpuristus Uutto Transesteröinti
Biodiesel	Biodieseliä jätteistä	Jäterasvoja ja öljyjä, eläinrasvaa	Transesteröinti
Biokaasu	Puhdistettu biokaasu	(Märkä) biomassa	Metabolisointi
Bio-ETBE		Bioetanoli	Kemiallinen synteesi

Toisen sukupolven biopolttoaineiden valmistus perustuu lähes kokonaan biomassan kaasutukseen. Raaka-aine on tavallisesti lignoselluloosaa.

Toisen sukupolven biopolttoaineiden raaka-aineet ja valmistusprosessit^[1]
Polttoaine	Nimike	Raaka-aine	Valmistusprosessi
Bioetanoli	Selluloosapohjainen bioetanoli	Lignoselluloosa	Vaativa hydrolyysi + fermentointi
Synteettiset biopolttoaineet	Biomass to liquid (BTL), Fischer–Tropsch-diesel, Biometanoli, Seosalkoholit, Biodimetyylieetteri (Bio-DME)	Lignoselluloosa	Kaasutus + synteesi
Biodiesel	Vetykäsitelty biodiesel	Kasviöljyt, eläinrasva	Hydraus
Biokaasu	SNG(synteettinen luonnonkaasu)	Lignoselluloosa	Kaasutus + synteesi
Biovety		Lignoselluloosa	Kaasutus + synteesi, vaihtoehtoisesti biologisia prosesseja

Tuotanto maailmassa

Renewables Global Raport 2010 -raportin mukaan vuonna 2009 bioetanolia tuotettiin maailmassa 76 mrd. litraa. Tästä lähes 90 prosenttia tuotettiin Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Biodieseliä tuotettiin vastaavasti 16,6 mrd. litraa, josta EU:ssa tuotettiin puolet.^[5]

Biodieselin suurimmissa tuottajamaissa Saksassa ja Ranskassa tuotettiin vuonna 2009 30 prosenttia maailman biodieselistä. Maissista tuotettiin yli puolet maailman bioetanolista ja sokerijuurikkaasta yli kolmannes.^[6]

Polttoaineet sähkön- ja lämmöntuotannossa

Peltobiomassat

Peltobiomassat koostuvat pelloilla tai soilla kasvatetuista energiakasveista tai niiden osista. Peltobiomassaksi soveltuvat muun muassa ruokohelpi, öljykasvit ja viljakasvien osat kuten olki. Näitä voidaan käyttää polttoaineena sinällään tai niistä voidaan jalostaa kiinteitä tai nestemäisiä polttoaineita.^[7]

Puuperäiset polttoaineet

Pääartikkeli: Puupolttoaine

Puuperäisiä polttoaineita ovat muun muassa halot, hakkuujäte ja puupelletit sekä erilaiset purut ja lastut. Myös kemiallisessa metsäteollisuudessa sivutuotteena syntyvä mustalipeä luetaan puuperäiseksi polttoaineeksi.^[8]

Etenkin paperiyhtiöt ovat kiinnostuneita tekemään biopolttoainetta metsien hakkuujätteistä. Hakkuujätteen ongelma on kuitenkin heterogeenisuus: siinä on paljon ravinteita kuten typpeä ja fosforia, jotka aiheuttavat ongelmia jalostuksessa myöhemmin. Etenkin puun lehdet, neulaset ja kuori ovat ongelmallisia. Hakkuujätteestä voidaankin arvioiden mukaan tehdä biopolttoaineita laajassa mittakaavassa vasta 2010-luvun loppupuolella.^[9]

Turve

Turvetta suolla.

Pääartikkeli: Turve

Turvetta käytetään polttoaineena voimalaitoksissa. Kasvihuonekaasulaskelmissa turve luetaan fossiiliseksi polttoaineeksi.^[10]

Kierrätyspolttoaineet

Kierrätyspolttoaineet ovat jätettä, joka soveltuu energiantuotantoon. Kierrätyspolttoaineita poltetaan usein voimalaitoksissa yhdessä turpeen tai hiilen kanssa.^[11]

Biopolttoaineet liikenteessä

Biopolttoaineiden osuus EU-maiden liikennepolttoaineista vuonna 2007 verrattuna vuosien 2010 ja 2020 tavoitteisiin. Lähde: EEA

Bioetanoli

Pääartikkeli: Bioetanoli

Bioetanolia voidaan käyttää bensiinin tavoin, ja sitä voidaan valmistaa esimerkiksi sokerijuurikkaasta, viljasta, selluloosasta tai jätteiden biologisesti hajoavista osista. Bioetanolin käyttö sellaisenaan moottoripolttoaineena on vähäistä teknisten ongelmien, kuten polttomoottorien kylmäkäynnistysongelmien vuoksi, mutta sitä käytetään paljon seosaineena esimerkiksi E85:ssä.

Biodiesel

Pääartikkeli: Biodiesel

Ensimmäisen sukupolven biodiesel on tyypiltään pääasiassa RME:tä tai FAME:a. Laadultaan dieselöljyä vastaavaa metyyliesteriä (RME) saadaan öljykasveista kuten rypsistä. Biodieseliä voidaan valmistaa myös käytetystä uppopaistorasvasta ja eläinöljystä (FAME). Biodieseliä voidaan käyttää sellaisenaan normaalin dieselin sijasta dieselautoissa, jos polttoainejärjestelmässä on käytetty biodieseliä kestäviä tiivisteitä. Yhdestä hehtaarista rypsiä saadaan 500–1 000 litraa biodieseliä vuodessa riippuen satomääristä. Rypsissä öljyä on noin kolmannes, rapsissa jonkun verran enemmän.

Biodieselin vaihtoesteröintiin tarvitaan metanolia tai etanolia, sekä hiukan lipeää. Tuotteeksi tulee biodieseliä ja glyserolia. Biodieseliä voidaan tuottaa hyvin yksinkertaisilla laitteilla suoraan maatiloilla tai kotitalouksissa. Suurempia, muun muassa FT-prosessiin perustuvia jalostusmenetelmiä on kehitteillä.

Aivan uusi aluevaltaus biodieselin valmistuksessa ovat suunnitelmat tehdä biodieseliä metsäteollisuuden puuperäisestä biomassasta. Eräs jo kaupallisen starttinsa nähnyt puubiomassan käyttötapa on hyödyntää sellunkeiton ohessa syntyvä mäntyöljy biodieselinä. Ruotsin Piitimessä käynnistyi vuonna 2010 maailman ensimmäinen mäntyöljyä biodieseliksi jalostava tuotantolaitos Sunpine Ab toimesta.^[12] Biodieselin kuluttajajakelijana toimii huoltoasemaketju Preem.

Biokaasulaitos Isosuon jäteasemalla Raisiossa. Biokaasua kerätään putkistojen avulla nykyään täytetyn ja käytöstä poistuneen kaatopaikan penkkojen sisältä.

Biokaasu

Pääartikkeli: Biokaasu

Biokaasulla voidaan korvata maakaasua lämmitys- ja liikennekäytössä. Sitä tuotetaan vesilaitosten kaatopaikkojen kaasuista, maatalouden biojätteistä ja vihreästä biomassasta. Tuotanto tapahtuu suurehkoissa lämpöeristetyissä reaktoreissa metaanibakteerien aiheuttaman mätänemisen avulla.^[13]

Puhdas kasviöljy

Kasviöljy on öljykasveista puristamalla, uuttamalla tai vastaavalla tavalla tuotettu öljy, joka voi olla jalostamatonta tai jalostettua. Se ei kuitenkaan ole kemiallisesti muunneltua, sillä edellytyksellä, että se soveltuu moottorin tyyppiin ja täyttää päästöjä koskevat vaatimukset. Tätä polttoainetta voidaan käyttää pienellä osuudella dieselmoottoreissa, suurempi osuus vaatii polttoainejärjestelmään muunnossarjan asennuksen.

Muita liikenteen biopolttoaineita

Puuta kaasuttamalla voidaan tuottaa puukaasua. Puukaasuttimissa pystytään hyödyntämään jätepuuta, joka ei kelpaa teollisuudelle, sekä muun muassa sahausjätteitä. On mahdollista käyttää myös palaturvetta polttoaineena. Puukaasua käyttävillä häkäpöntöillä on korkea energiahyötysuhde (65–80 prosenttia) verrattuna muihin biopolttoaineisiin.

Biomassasta tai jätteiden biologisesti hajoavista osista voidaan myös valmistaa:

Biometanolin pohjalta voidaan edelleen valmistaa ETBE:tä ja MTBE:tä, joita käytetään parantamaan polttoaineiden eri ominaisuuksia.

Ympäristövaikutukset

Biopolttoaineille on asetettu yhä kovempia paineita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Arvioitaessa biopolttoaineiden ympäristövaikutuksia tulee kuitenkin arvioida niiden koko elinkaarta; esimerkiksi VTT:n mukaan monien ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden raaka-ainetuotanto viljelemällä kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä polttoaineista saadaan.^[14]

Jotta biopolttoaineiden tuotanto olisi kestävän kehityksen mukaista, niille ollaan kehittämässä EU:ssa ns. kestävyyskriteereitä, joissa tuotantoa arvioidaan ympäristöllisistä, taloudellisisista ja sosiaalisista näkökulmista. Nämä jakautuvat edelleen eri näkökulmiin. Kestävyyttä on kuitenkin vaikeaa mitata yksiselitteisesti ja sen arviointikin on vaikeaa, sillä tuotannon kestävyys riippuu voimakkaasti valitusta näkökannasta ja tehdyistä oletuksista. VTT:n mukaan onkin mahdollista, että biopolttoaineille ei voida luoda yksinkertaistettuja kriteerejä, joita seuraamalla niiden tuotanto olisi kestävää.^[15]

Sinänsä biopolttoaineiden raaka-ainetuotanto ei ole muuta maa- tai metsätaloutta haitallisempaa, mutta merkittävä tuotannon lisääminen vaikuttaa maaperän, vesistöjen ja ilman laatuun; samoin tietyillä alueilla lisääntyvä biopolttoaineiden tuotanto voi uhata alueen biodiversiteettiä ja veden riittävyyttä.^[15]

Mitattaessa biopolttoaineiden ilmastovaikutusta keskeinen tekijä on biomassan uusiutumisnopeuden ja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteiden välinen suhde. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuus pitäisi vakauttaa alhaiselle tasolle mahdollisimman pian. Kuitenkin mitä hitaampaa biomassa on uusiutumaan, sitä tehottomampaa on sen käyttö ilmastonmuutoksen hillinnässä.^[15]

Epäsuorat vaikutukset

Polttoaineiden ilmastovaikutukset riippuvat merkittävästi myös ns. epäsuorista vaikutuksista, joita aiheuttavat kilpailu muun muassa raaka-aineista ja tuotantoalasta. Pahimmillaan ne voivat johtaa trooppisten sademetsien tuhoutumiseen tai runsaspäästöisten raaka-aineiden käyttöönottoon käyttökohteissa, jotka kilpailevat biopolttoaineiden kanssa.^[15] Esimerkiksi jos aiemmin ruuantuotantoon käytetty pelto valjastetaan biodieselin raaka-ainetuotantoon, saatetaan ruuantuotantoon valjastaa sademetsäalueita.

Poliittisten ja ympäristötavoitteiden asettamista vaikeuttaa muun muassa se, että kehitteillä olevista teknologioista on saatavilla huonosti tietoa. Myös monet biopolttoainetuotannon konkreettiset ympäristövaikutukset, kuten biomassan tuotannon ja korjuun vaikutukset maaperään, tunnetaan huonosti.^[15]

EU:n sertifiointijärjestelmä

EU:n ympäristökomissaari Stavros Dimasin mukaan biopolttoainetavoitteen aiheuttamat sosiaaliset ja ympäristöongelmat ovat olleet suurempia kuin alussa kuviteltiin^[16]. EU onkin luomassa biopolttoaineiden sertifiointijärjestelmää, joka takaisi polttoaineiden kestävän tuotannon. Palmuöljydieselin kaltaisten polttoaineiden tuontia ei sinällään olla kieltämässä, vaan pelkästään vaatimukset täyttävät biopolttoaineet lasketaan mukaan EU:n asettamiin kansallisiin tavoitteisiin. Lisäksi vain tällaisille polttoaineille voidaan myöntää esimerkiksi verohelpotuksia.^[17]

Ekoenergia-merkintä

Ympäristöjärjestöjen tukema Ekoenergia on voittoa tavoittelematon ympäristömerkki, josta tunnistaa sähkötuotteen, joka todennetusti edistää kestävävyyskriteerit täyttävän bioenergian ja muun uusiutuvan energian tuotantoa.

Suomen ainoa energian ympäristömerkki, Ekoenergia, rajaa kestävän bioenergian piiristä pois mm. kannot ja juurakot. ^[18]

”Juurakot sitovat maaperää ja estävät humuksen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Kannot toimivat metsässä pitkään hiilivarastona niiden hitaan lahoamisen vuoksi ja turvaavat metsäluonnon monimuotoisuutta tuomalla lahopuuta monien eliöiden tarpeisiin. Näiden syiden vuoksi kantoja ja juurakoita ei lasketa mukaan Ekoenergia-merkityn sähkön polttoaineeksi”, perustelee Suomen luonnonsuojeluliitto kriteerien tiukentumista. ^[19]

Ekoenergia-merkintä on julkaisemassa osana eurooppalaisen RES-E-standardin kriteerejä kattavammat bioenergian kestävyyskriteerit vuonna 2012.^[20]^{lähde tarkemmin?}

Kritiikki

Elintarvikehuolto

Greenpeace osoittamassa mieltä palmuöljydieseliä vastaan Helsingissä.

Helsingin yliopiston Ympäristömuutoksen professori Atte Korholan mukaan ruuan käyttäminen biopolttoaineena aiheuttaa pulaa sekä ruuasta että puhtaasta juomavedestä, koska viljelyksiä pitää kastella. Hänen mukaansa olisi kokonaisuuden kannalta järkevämpää muuttaa viljelykset metsiksi, koska puut sitovat itseensä huomattavia määriä hiilidioksidia, joka aiheuttaa kasvihuoneilmiötä.^[21] Bioetanolihuuma ja Euroopan poikkeuksellinen sää ovat nostaneet viljan hintaa rajusti.^[22]

Maailmanpankin mukaan biopolttoaineet ovat aiheuttaneet jopa 75 prosenttia ruuan hinnannoususta vuosina 2002–2008. Polttoaineprosessien kilpailun lisäksi keinottelu on lisännyt viljan hintaa. Peltopinta-alaa on jätetty kesannolle ja spekulaatio kallistuvilla hinnoilla on johtanut hintakierteeseen. Viljan kallistuminen on vienyt maailmanlaajuisesti noin 100 miljoonaa ihmistä lisää köyhyysrajan alapuolelle ^[23]

Britannian Royal Academy of Engineering 2017 raportin mukaan ruokakasveista tehdyn biodiiselin ilmastopäästöt ovat ylittäneet korvattavan fossiilipolttoaineen päästöt ja biodiesel tuotantoon viljeltävät kasvit ovat lisäänneet metsäkatoa, turvemaiden kuivatusta ja veden, lannoitteiden ja pestisidien käyttöä ja heikentäneet biodiversiteettiä^[24]^[25]

Vastine kritiikkiin

Biopolttoaineet ovat pääasiassa uusiutuvia energianlähteitä, ja ne vapauttavat poltettaessa sen hiilidioksidimäärän joka raaka-aineeseen sitoutui sen syntyessä. Biopolttoaineita voi tuottaa myös muista kuin elintarvikkeiksi kelpaavista raaka-aineista. Esimerkiksi metanolia voi tuottaa puusta.^[26]

YK:n ympäristöohjelma UNEP kehottaa varovaisuuteen ekologisissa kysymyksissä, mutta kannattaa uusiutuvien polttoaineiden kehitystä rauhallisesti edeten.^[27] Yhdysvaltain hallituksen laskelmien mukaan kasveista valmistetut biopolttonesteet olisivat lisänneet ruuan hintaa vain marginaalisesti: osuus noususta olisi kolme prosenttia.

Ruuan hinnan nousun tärkeänä osasyynä on lannoitteiden hinnan nouseminen.^[28] Lannoitteiden hinnat ovat kolminkertaistuneet välillä 2004–2008. Tärkeimmän lannoitteiden komponentin ammoniumnitraatin energiasisältö on merkittävä; kilo nitraattia vastaa noin 1,4 kg öljyä. Valmistusprosessissa käytetään valtaosin maakaasua, jonka hinta vaihtelee.

Katso myös

Lähteet

Lampinen, Ari: Uusiutuvan liikenne-energian tiekartta (PDF) Karelia ammattikorkeakoulu. Elokuu 2009. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Arkistoitu 13.3.2016. ISBN 978-951-604-101-1 ISSN 1797-383X Viitattu 8.11.2015.

Viitteet

↑ ^a ^b ^c Henrik Romar: Biopohjaiset polttoaineet (PDF) Highbio-projekti. Viitattu 15.10.2010.
↑ EU:n ilmasto- ja energiapaketti 19.6.2008. Eurooppa-tiedotus. Arkistoitu 4.11.2013. Viitattu 1.10.2010.
↑ https://www.smy.fi/forest-fi/sanasto/#word-bioenergia-bioenergy (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ ^a ^b U-F Granö: Bioenergiaraaka-aineiden jalostus (PDF) Highbio-projekti. Viitattu 17.10.2010.
↑ Renewables Global Status Report 2010 (PDF) (s. 24–25) REN21. Arkistoitu 20.8.2010. Viitattu 15.10.2010.
↑ Renewables Global Status Report 2010 (PDF) (Yhteenveto s. 10, taulukko R6 s. 56) REN21. Arkistoitu 20.8.2010. Viitattu 17.10.2010.
↑ Bioenergia Suomessa – Peltobiomassat Finbio ry. Viitattu 15.10.2010.
↑ Puuperäiset polttoaineet Finbio ry. Viitattu 15.10.2010.
↑ Hakkuujätteistä biopolttoainetta 10 vuoden kuluttua. Yle Uutiset. 2.5.2008 / Päivitetty 31.10.2008. Viitattu 18.10.2010.
↑ Turve on hitaasti uusiutuva biomassapolttoaine Tilastokeskus. Viitattu 16.10.2010.
↑ Kierrätyspolttoaineet Finbio ry. Viitattu 15.10.2010.
↑ http://www.sunpine.se
↑ Lukkari, Jukka: Vantaalla tehdään biometaania hiilidioksidista ja vedystä – St1 ja Q Power yhteishankkeeseen Tekniikka & Talous. 27.8.2019. Viitattu 27.8.2019.
↑ VTT Merkittävää ympäristöetua vasta uusista biopolttoaineratkaisuista. 25.10.2006
↑ ^a ^b ^c ^d ^e Biopolttoaineiden kestävyydelle ei aukotonta mittaria 15.6.2009. VTT. Viitattu 17.10.2010.
↑ EU rethinks biofuels guidelines 14.1.2008. BBC News. Viitattu 18.10.2010. (englanti)
↑ Komissio perustaa kestävien biopolttoaineiden sertifiointijärjestelmän 10. kesäkuuta 2010. Euroopan komissio. Viitattu 18.10.2010.
↑ Ekoenergian bioenergia-kriteerit 1. tammikuuta 2012. Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 19.6.2010.
↑ Ekoenergian kiristää kestävän bioenergian kriteerejä 1. tammikuuta 2012. Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 19.6.2010.
↑ Renewable Electricity Standard for Europe 1. tammikuuta 2012. RES-E Inititativa Group. Arkistoitu 13.1.2013. Viitattu 19.6.2010.
↑ Leppänen, Riku: Ollila: Biopolttoaineet ovat epäeettisiä. Taloussanomat, 2007, nro 166, s. 24.
↑ Jurvelin, Kyösti: Viljan hinta rajussa nousukierteessä. Optio, 2007, nro 30.8.2007, s. 46.
↑ Biofuels cause 75pc increase in food prices, report says 4.7.2008. The Telegraph. Viitattu 1.4.2011. (englanniksi)
↑ Biofuels needed but some more polluting than fossil fuels, report warns the Guardian 14 July 2017
↑ Biofuels made from waste are the business, says Academy (Arkistoitu – Internet Archive) 14.7.2017
↑ Lampinen, s. 119: "Puupohjainen synteettinen metanoli oli yksi vaihtoehtoinen polttoaine, jota sodan aikana suunniteltiin otettavan liikennekäyttöön, mutta valmistuksen aloittamisesta saatiin tehtyä päätös vasta vuonna 1943, joten tehdasta ei saatu valmiiksi ennen sodan loppumista. Puupohjainen metanolisynteesi aloitettiin Suomessa teollisesti vuonna 1949 Enso-Gutzeitin metanolitehtaalla Imatralla. Kapasiteetti oli 3500 t/v eli tehdashanke osoitti mahdolliseksi soveltaa kaasutuspohjaisia synteesejä varsin pienessä kokoluokassa, paljon pienemmässä kuin esimerkiksi Saksan 1940-luvun FT-tehtaat olivat. Se merkitsee, että kaasutuspohjaisten synteettisten biopolttoaineiden, eli metanolin lisäksi myös metaani ja FT-polttoaineet, valmistus puusta pienessä kokoluokassa tuli Suomessa teknisesti osoitettua jo 1940-luvulla."
↑ Biofuels, let’s look before we leap
↑ Typpilannoitteet kallistuivat 40 prosenttia alkuvuonna Maaseudun tulevaisuus. 17.3.2010. Arkistoitu 23.3.2010. Viitattu 18.10.2010.

Aiheesta muualla

Liikenne ja kestävä kehitys

Biopolttoaine	bioetanoli E85 biodiesel biokaasu
Uusiutuva energia	aurinkovoima aurinkokenno tuulivoima vesivoima biomassa
Kemiallinen	polttokenno vetytalous metanolitalous
Teemasivut	Kestävä kehitys Ympäristönsuojelu Energia

[highbio_f54-1] Henrik Romar: Biopohjaiset polttoaineet (PDF) Highbio-projekti. Viitattu 15.10.2010.

[2] EU:n ilmasto- ja energiapaketti 19.6.2008. Eurooppa-tiedotus. Arkistoitu 4.11.2013. Viitattu 1.10.2010.

[3] ttps://www.smy.fi/forest-fi/sanasto/#word-bioenergia-bioenergy (Arkistoitu – Internet Archive)

[highbio_f04-4] U-F Granö: Bioenergiaraaka-aineiden jalostus (PDF) Highbio-projekti. Viitattu 17.10.2010.

[5] Renewables Global Status Report 2010 (PDF) (s. 24–25) REN21. Arkistoitu 20.8.2010. Viitattu 15.10.2010.

[6] Renewables Global Status Report 2010 (PDF) (Yhteenveto s. 10, taulukko R6 s. 56) REN21. Arkistoitu 20.8.2010. Viitattu 17.10.2010.

[7] Bioenergia Suomessa – Peltobiomassat Finbio ry. Viitattu 15.10.2010.

[8] Puuperäiset polttoaineet Finbio ry. Viitattu 15.10.2010.

[9] Hakkuujätteistä biopolttoainetta 10 vuoden kuluttua. Yle Uutiset. 2.5.2008 / Päivitetty 31.10.2008. Viitattu 18.10.2010.

[10] Turve on hitaasti uusiutuva biomassapolttoaine Tilastokeskus. Viitattu 16.10.2010.

[11] Kierrätyspolttoaineet Finbio ry. Viitattu 15.10.2010.

[12] ttp://www.sunpine.se

[13] Lukkari, Jukka: Vantaalla tehdään biometaania hiilidioksidista ja vedystä – St1 ja Q Power yhteishankkeeseen Tekniikka & Talous. 27.8.2019. Viitattu 27.8.2019.

[VTT3-14] VTT Merkittävää ympäristöetua vasta uusista biopolttoaineratkaisuista. 25.10.2006

[vtt_biovaiku-15] Biopolttoaineiden kestävyydelle ei aukotonta mittaria 15.6.2009. VTT. Viitattu 17.10.2010.

[16] EU rethinks biofuels guidelines 14.1.2008. BBC News. Viitattu 18.10.2010. (englanti)

[17] Komissio perustaa kestävien biopolttoaineiden sertifiointijärjestelmän 10. kesäkuuta 2010. Euroopan komissio. Viitattu 18.10.2010.

[18] Ekoenergian bioenergia-kriteerit 1. tammikuuta 2012. Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 19.6.2010.

[19] Ekoenergian kiristää kestävän bioenergian kriteerejä 1. tammikuuta 2012. Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 19.6.2010.

[20] Renewable Electricity Standard for Europe 1. tammikuuta 2012. RES-E Inititativa Group. Arkistoitu 13.1.2013. Viitattu 19.6.2010.

[Ollila-21] Leppänen, Riku: Ollila: Biopolttoaineet ovat epäeettisiä. Taloussanomat, 2007, nro 166, s. 24.

[22] Jurvelin, Kyösti: Viljan hinta rajussa nousukierteessä. Optio, 2007, nro 30.8.2007, s. 46.

[23] Biofuels cause 75pc increase in food prices, report says 4.7.2008. The Telegraph. Viitattu 1.4.2011. (englanniksi)

[24] Biofuels needed but some more polluting than fossil fuels, report warns the Guardian 14 July 2017

[25] Biofuels made from waste are the business, says Academy (Arkistoitu – Internet Archive) 14.7.2017

[lampinen119-26] Lampinen, s. 119: "Puupohjainen synteettinen metanoli oli yksi vaihtoehtoinen polttoaine, jota sodan aikana suunniteltiin otettavan liikennekäyttöön, mutta valmistuksen aloittamisesta saatiin tehtyä päätös vasta vuonna 1943, joten tehdasta ei saatu valmiiksi ennen sodan loppumista. Puupohjainen metanolisynteesi aloitettiin Suomessa teollisesti vuonna 1949 Enso-Gutzeitin metanolitehtaalla Imatralla. Kapasiteetti oli 3500 t/v eli tehdashanke osoitti mahdolliseksi soveltaa kaasutuspohjaisia synteesejä varsin pienessä kokoluokassa, paljon pienemmässä kuin esimerkiksi Saksan 1940-luvun FT-tehtaat olivat. Se merkitsee, että kaasutuspohjaisten synteettisten biopolttoaineiden, eli metanolin lisäksi myös metaani ja FT-polttoaineet, valmistus puusta pienessä kokoluokassa tuli Suomessa teknisesti osoitettua jo 1940-luvulla."

[27] Biofuels, let’s look before we leap

[28] Typpilannoitteet kallistuivat 40 prosenttia alkuvuonna Maaseudun tulevaisuus. 17.3.2010. Arkistoitu 23.3.2010. Viitattu 18.10.2010.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

[18]

[19]

[20]

[21]

[22]

[23]

[24]

[25]

[26]

[27]

[28]