Käyttäytymistieteellinen toiminta

Käyttäytymistieteellisen toiminnan ytimessä on monitieteinen lähestymistapa ihmisen käyttäytymisen muutokseen ja päätöksentekoon. Valtionhallinnossa käyttäytymistieteellistä osaamista kehitetään muun muassa tarjoamalla virkahenkilöille koulutuksia, tuottamalla tutkimuskatsauksia ja toteuttamalla hankkeita politiikan eri osa-alueilla.

• Yleistietoa käyttäytymistieteellisestä toiminnasta

Käyttäytymistieteen avulla tutkitaan, miten kansalaiset ajattelevat, kokevat ja toimivat. Sen innovaatiot ovat vaikuttaneet hallinnon kehittämiseen useilla eri politiikka-alueilla ja luoneet uusia keinoja tukea toimivaa ja hyvinvoivaa arkea.

Käyttäytymistiedettä hyödyntämällä haastaviakin sosiaalisia ongelmia voidaan ratkaista hyvän hallinnon keinoin, ja kansalaisten käyttäytymisen syvällisemmällä ymmärryksellä ja heidän kuulemisellaan, muun muassa lainvalmistelussa, voidaan muokata yhteiskunnallisia rakenteita ja instituutioita osallistavimmiksi ja tasa-arvoisemmiksi.

Kettu-toiminta

Valtioneuvoston kanslian Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa eli Kettu-toiminnan tavoitteena on edistää ihmislähtöistä, tietoon perustuvaa politiikkaa ja hallintoa, joka huomioi päätöksenteon ja käyttäytymisen erityispiirteet. Toiminnan lähtökohtana on tunnistaa niin tiedon rajat kuin oletuksiin perustuvat ennakko-odotukset ihmisten käyttäytymisestä.

Käyttäytymistieteellinen ennakointi ja tieto tulevaisuuden hallinnossa -toiminta sai alkunsa Käyttäytymistieteellisen neuvonannon hankkeena lokakuussa 2020 vastauksena koronapandemian tuomaan tarpeeseen. Myönteinen vastaanotto ja hankkeen arvioidut hyödyt johtivat jatkohankkeeseen ja toimintamallin vakiintumiseen. Nykyinen toiminta kattaa hankkeita noin kymmeneltä eri politiikan osa-alueelta.

Kettu-tiimi toteuttaa kokeilevaa tutkimusta yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden ja tiedeyhteisön kanssa ja toimii välittäjänä tutkijoiden ja virkahenkilöiden välillä verkostoja ylläpitäen. Tutkimus lähtee usein liikkeelle tarpeesta ymmärtää paremmin jollakin politiikka-alueella ilmenevää käyttäytymistä muun muassa kyselyitä ja kansalaishaastatteluja hyödyntäen.