Ɖaakuɖe pombo

Ɖaakuɖe pombo kɛna tomnaɣ taa hayɩsʊ nabʊyʊ nɛ paamakɩ-kʊ lɛ, ɛyaa kagbaanzɩ kagbaanzɩ wɛɣna nɛ paba-ɖama nɛ ɛsɛ. Pesiki ɖaŋ naalɛ naalɛ paa hɔɔlʊʊ ŋgʊ lɛ nɛ paɖʊ ɩ-hɛkʊ taa caacibeɣa nakayɩ nɛ weyi ɛɖɔkʊ pombo yɔ, ɛñɩnɩɣʊ se ewona ɛɖʊzɩ ɛ-taabalʊ caacibeɣa ñɩŋga taa. Caacibeɣsɩ sɩ-tɔbɩŋ tɛɛ tʊlɩ hooo hooo. Kadaɣ ŋga kɔ-yɔɔ pamakɩ pombo ŋgʊ yɔ, kɩkɛɣna kadaɣ ŋga kɛwɛna kʊlɔmɩŋ naanza naalɛ naalɛ ɖam yɔɔ yɔ.

Ɖaŋ weyi pesiki-i naalɛ kɛ mbʊ yɔ, ɩ-kʊyɩmɩŋ taa makɩɣna mɛtanaa ɛzɩ 3,05 yɔ. Piyele caacibeɣa walanzɩ taa wɛɣna santimɛtanaa 46 kɛ mbʊ yɔ. Paakalɩɣ kpaala ɛzɩ pakalʊ naŋgbanzɩ pombo ɖeɖe yɔ. Pehɛʊ cinzi nasɩyɛ nɛ ɛyʊ ɛwɛna sɩ-wayɩ nɛ ɛlɔ nɛ pʊɖʊ caacibeɣa taa kɔyɔ, pakalɩɣ kpaala naatozo. Ɛlɛ yee ɛwɛ ciŋga ŋga nɛ ka-taa kɔyɔ, kpaala naalɛ pakalʊ.

Ɖɔɖɔ lɛ, hɔɔlʊ lɛɛkʊ taa ɛyʊ ɛyʊsa nɛ lɛɛkʊ lɔ pombo nɛ kɔsʊʊ kɔyɔ, kpaɣɖɛ kʊɖʊmɖɩyɛ kɛ pakalʊ. Hɔɔlʊ ŋgʊ kɩɖʊzʊ kpaala akɩlɩ ɖɔʊ yɔ, pɩlaba ŋgʊ wabɩna. Pamakʊ caacibeɣa taa pombo yɔ, nesi ɖeke pamakɩna. Pɔlɔʊ pombo ɛlɛ maɖaa cɛyʊ pa-dɩ se pekpebi-kʊ nɛ weyi ekpaɣ-kʊ lɛ ɛcɛyʊ ɛ-tɩ se ɛɖʊ-kʊ caacibeɣa taa. Lɔyʊ ɛnʊ, ɛtapɩzɩ nɛ ɛɖʊzɩ-kʊ caacibeɣa taa kɔyɔ, pa-anɩ ɛñɩnɩʊ se ɛkpa-kʊ nɛ ɛɖʊzɩ yaa ɛɖɛna poliŋ nɛ pataaɖʊzɩ-ɩ.

James Naismith kɛna Amerika keteŋga taa ɛyʊ nɛ tomnaɣ taa kpegbeka hasɩyʊ. Ɛnʊ kɛŋna kacalaɣ-tʊ weyi ɛlɩza pombo kʊnɛ kɩmabʊ yɔ kɛ pɩnaɣ 1891 kɛ Masasusɛtɩ tɛtʊ taa. Pɩla mbʊ nɛ aleɣya anɛ aɖɛʊ nɛ ɛsɩnda pɩkɔɔ pɩsɩɩna pɩnaɣ 1932 nɛ palɩzɩ ŋgbɛyɛ nɖɩ ɖɩcɔŋna pombo kʊnɛ kɩ-aleɣya nɛ kɩ-paɣtʊ yɔɔ yɔ. Ŋgbɛyɛ nɖɩ payaɣ se FIBA nɛ pʊ-tɔbʊʊ se Ajɛya kpeekpe ɖakuɖe pombo maɖa kɩkpɛndʊ.