tuuleton

Suomi

Adjektiivi

tuuleton (34-C) (komparatiivi tuulettomampi, superlatiivi tuulettomin) (taivutus[luo])

1. sellainen, jolloin ei tuule

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪uːlet̪on/
• tavutus: tuu‧le‧ton

Etymologia

substantiivi tuuli (vokaalivartalo tuule-) + johdin -ton

Aiheesta muualla

• tuuleton Kielitoimiston sanakirjassa